Kriitikko (kreikan sanasta κριτικός, ”erittelytaitoinen”) eli arvostelija tutkii ja arvottaa jotakin yksittäistä taiteen tai kulttuurin alaa tai useampia aloja. Kriitikoksi kutsutaan usein myös henkilöä, joka arvostelee jotakin ilmiötä toistuvasti.
Sanat kriitikko ja kritiikki viittaavat tavallisesti jonkun henkilön valitseman alan tai alojen järjestelmälliseen tutkimukseen. Niillä tarkoitetaan yleensä tähän työhön omistautumista, pikemminkin kuin vain henkilökohtaisten mielipiteiden lausumista.
Suomalaisen kritiikin historiasta voi mainita esimerkiksi J. V. Snellmanin ja Zachris Topeliuksen, jotka molemmat toimivat aikoinaan kriitikoinakin osana toimittajan töitään. Kriitikot alkoivat toimia Suomessa 1800-luvulla, mutta vasta 1900-luvun alussa alkoivat vaikuttaa ensimmäiset ammatti- tai ammattimaisesti toimivat kriitikot sanomalehdissä.
Kriitikko saattaa erikoistua jonkin taiteenalan tutkimiseen ja kritiikkiin, tai hän saattaa valita kritiikkinsä kohteeksi useita taiteenaloja. Taidekriitikot kirjoittavat tavallisesti sanomalehtiin, aikakauslehtiin tai muihin julkaisuihin, kirjoihin tai verkkosivuille.
Suomessa on vain muutamia päätoimisia kriitikoita. Suurin osa työskentelee avustajina sanomalehdissä tai muissa julkaisuissa muun työnsä ohella. Suomen arvostelijain liitto ilmoittaa verkkosivullaan, että sillä on lähes tuhat jäsentä.[1] Järjestö on jakautunut jaoksiin eri taiteenalojen mukaan, joita ovat elokuva, kirjallisuus, kuvataide, musiikki sekä tanssi ja teatteri.
Atte Blom, musiikkikriitikko, Huvfudstadsbladet 1965 alkaen, Rytmi, Rondo
Karl Flodin, musiikkikriitikko, Hufvudstadsbladet 1879 ja 1881, Helsingfors 1882, Aftonposten 1899, Nya Pressen 1883, 1885–1898, 1900 ja 1906–1908, La Plata (Buenos Aires) 1908–1921, Euterpe 1901–1905, Helsingfors-Posten 1900–1905
Seppo Heikinheimo, musiikkikriitikko, Uusi Suomi 1957, 1959–1963, Helsingin Sanomat 1963–1997
Olli Hämäläinen, musiikkikriitikko Muusikko 1951–1957, Rytmi 1949–1959, Suosikki 1959–1960
Axel Gabriel Ingelius, musiikkikriitikko, Borgå Tidning, Eos, Helsingfors Tidningar, Morgonbladet, Åbo Tidningar ja Åbo Underrättelser, aktiivisimmillaan 1840– ja 1850-luvut
Evert Katila, musiikkiarvostelija, Päivälehti 1896–1899, Uusi Suometar 1899–1918, Helsingin Sanomat 1919–1942
Uuno Klami, musiikkiarvostelija, Iltalehti ja Ajan Sana 1930, Uusi Suomi 1931, Helsingin Sanomat 1932–1959
Heikki Klemetti, musiikkikriitikko, Säveletär 1907, Suomen musiikkilehti 1930, 1933–1946, Uusi Suomi 1919–1945
Taneli Kuusisto, musiikkikriitikko, Ylioppilaslehti, Helsingin Sanomat, Ajan Sana, Suomenmaa, Uusi Suomi, Musiikkitieto, Kirkkomusiikki, Musiikki.
Leevi Madetoja, musiikkiarvostelija, Helsingin Sanomat 1916–1932
Selim Palmgren, musiikkiarvostelija Hufvudstadsbladet 1930–1951
Erkki Salmenhaara, musiikkikriitikko, Ylioppilaslehti 1959–1961, Kauppalehti 1962–1963, Helsingin Sanomat 1963–1972
Erik Tawaststjerna, musiikkikriitikko, Finsk Tidskrift 1943–1951, SNS-Kansan Sanomat 1945–195, Svenska Demokraten 1949–1950, Hufvudstadsbladet 1956–1957, Suomalainen Suomi 1956–1957, Helsingin Sanomat 1957–1989
Klaus Mann, kirjallisuus, teatteri, Saksa, Yhdysvallat 1924–1949
Tunnettuja suomalaisia teatterikriitikoita
Eliel Aspelin-Haapkylä, teatteri- kuvataide- ja kirjallisuuskriitikko, Kirjallinen Kuukausilehti, Morgonbladet, Valvoja, Aika ja Uusi Suometar[3]
Heikki Eteläpää, teatteri ja elokuvakriitikko, Etelä-Saimaa 1944–1946, Savon Sanomat 1946, Teatteri 1946–1950, Ilta-Sanomat 1956–1960, Uusi Suomi 1960-1989
Rafael Hertzberg, kirjallisuus- teatteri- ja taidekriitikko Helsingfors Dagblad 1875–1888, kirjallisuuskriitikko Hufvudstadsbladet 1890 alk.
Raoul af Hällström, teatteri- ja tanssikriitikko, Svenska Pressen 1944–, Nya Pressen 1923–1965, Filmiaitta 1930–1932, Filmnytt 1934, Uusi Suomi 1946–, Filmitähti 1949–1951, Helsingin Sanomat 1965–1975
Jukka Kajava, teatterikriitikko, Helsingin Sanomat 1967–2005
Eeva Kauppinen, teatteri- ja tanssikriitikko, Kaleva 1984 alk.
Hans Kutter, elokuvakriitikko Hufvudstadsbladet 1936–1946, teatterikriitikko 1946–1969
Maija Savutie-Myrsky, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Kansan Lehti 1937–1941, Suomen Sosialidemokraatti 1943–1944, Vapaan Sana 1948–1957, Kansan Uutiset
Anna-Maria Tallgren, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Helsingin Sanomat 1910–1925, Valvoja 1918–1925
Viljo Tarkiainen, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Uudenmaa 1902–1903, Valvoja 1903–1907, Helsingin Sanomat 1904–1916, 1918–1920, Uusi Suometar 1916–1918
Sole Uexküll, teatteri- ja kuvataidekriitikko, Elanto-lehti 1945, Suomalainen Suomi, Kuva, Maakansa, Helsingin Sanomat 1949–1977
_1849.jpg)
