Yrjö Hirn

Yrjö Hirn.

Georg (Yrjö) Hirn (7. joulukuuta 1870 Lappeenranta[1] – 23. helmikuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen professori, diplomaatti, kulttuuripersoona ja esseisti, joka oli aikansa tunnetuimpia suomalaisia tiedemiehiä maailmalla.[2]

Henkilöhistoria

Yrjö Hirn vietti lapsuutensa Lappeenrannassa ja Porvoossa. Hän on myöhemmin kuvannut lapsuutensa Karjalaa esseekokoelmassa De lagerkrönta skoplaggan (1951). Hänen vanhempansa olivat filosofian tohtori August Reinhold Hirn ja Aurora Elisabeth Hoffström ja puoliso 1895–1943 Karin Åberg. Hirn suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1889 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1892. Filosofian tohtoriksi hän väitteli 1896.[1] Hän toimi Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssina vuosina 1894–1910 sekä Helsingin yliopiston estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden dosenttina vuosina 1898–1910 ja professorina vuosina 1910–1937.[3]

Hirn oli aktiivinen myönteisen Suomi-kuvan levittäjä Pariisin epämuodollisissa verkostoissa sortovuosina 1899–1905. Itsenäistymisen jälkeen hän siirtyi Suomen Pariisin-suurlähetystön palvelukseen.[4] Vuonna 1919 Hirn osallistui Suomen delegaation jäsenenä Pariisin rauhankonferenssiin.[2]

Tutkimukset

Hirn tutki monia eri aloja, muun muassa estetiikkaa käyttäen hyväksi psykologian ja sosiologian menetelmiä, ympäristöestetiikkaa, kirjallisuus-, teatteri- ja taidehistoriaa sekä karelianismia. Hän sai useita apurahoja tutkimuksiaan varten, joten hän saattoi työskennellä tutkimustensa parissa useita vuosia ulkomailla. Hänen pääteoksensa olivat The Origins of Art (1900) ja Det heliga skrinet (1909). Näissä oli omalle ajalleen tyypillistä darwinilais-sosiologista väritystä, mutta myös selkeästi hahmotettua taiteen ja kirjallisuuden kehityksen kuvausta. Hirn oli erittäin tuottelias ja taitava kirjoittaja. Hän hallitsi loisteliaan esseekirjoittamisen taidon, ja lisäksi hän julkaisi useita monografioita muun muassa Runebergista. [5]

Teoksia

Englanniksi

  • The Origins of Art: A Psychological and Sociological Inquiry. London (1900). — Julkaistu myös ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi.

Ruotsiksi

  • Förstudier till en konstfilosofi på psykologisk grundval (1896).[1]
  • Det heliga skrinet: Studier i den katolska kyrkans poesi och konst (1909). — Julkaistu myös englanniksi.
  • Skildringar ur Pueblofolkens konstlif (1898)
  • Det estetiska livet (1913). — Suomennettu
  • Barnlek (1916). — Julkaistu myös suomeksi, ranskaksi ja italiaksi.
  • Diderot (1917). — Julkaistu myös suomeksi ja norjaksi.
  • Swift (1918). — Suomennettu.
  • Episoder: Några kapitel om lif och litteratur under sjuttonhundratalet (1918). — Suomennettu.
  • Dr Johnson och James Boswell: En bok om engelskt liv och lynne (1922). — Suomennettu.
  • Cygnaei galleri: Vägledning för besökare (1924).
  • Eremiter och pilgrimer (1924). — Suomennettu.
  • Den gamla postvagnen och några av dess passagerade: Sterne, Moritz, Eichendorff, Borrow (1926). — Suomennettu.
  • Ön i världshavet (1928). — Suomennettu.
  • Beaumarchais: Äventyrare, stridsman, författare (1931)
  • Runebergskulten (1935).[1]
  • Konsten och den estetiska betraktelsen (1937).[1]
  • Runeberg och hans värld (1937). Toimittanut tyttärensä Marta Hirnin kanssa. — Suomennettu.[1]
  • Lärt folk och landsstrykare (1939). — Suomennettu.[1]
  • Goda vildar och ädla rövare: I dikt och verklighet (1941).
  • Runeberg-gestalten: Strödda studier (1942).
  • Den förgyllda balustraden och andra uppsatser från åren 1949–1952 (1952).

Suomennettuja teoksia

  • Esteettinen elämä. (Det estetiska livet, 1913) Helsinki: Otava, 1914.
  • Jonathan Swift. ((Swift, 1918.) Suomentanut Tyyne Tallgren. Merkkimiehiä n:o 15–16) Porvoo: WSOY, 1918.
  • Leikkiä ja taidetta: Muutamia lukuja lasten leluista, lauluista, tansseista ja pikku teatterista. ((Barnlek, 1916.) Suomentanut J. V. Lehtonen) Porvoo: Werner Söderström, 1918.
  • Episodeja: Muutamia lukuja seitsemäntoistasataluvun kirjallisuudesta. ((Episoder: Några kapitel om lif och litteratur under sjuttonhundratalet, 1918.) Suomentanut L. Onerva) Helsinki: Otava, 1921.
  • Tri Johnson ja James Boswell: Kuvaus Englannin oloista ja erikoisuuksista. ((Dr Johnson och James Boswell: En bok om engelskt liv och lynne, 1922.) Tekijän luvalla suomentanut Raoul af Hällström) Helsinki: Otava, 1923.
  • Cygnaeuksen galleria: Opas. (Cygnaei galleri: vägledning för besökare, 1924.)
  • Erakoita ja vaeltajia. ((Eremiter och pilgrimer, 1924.) Suomentanut Ilmari Ahma) Helsinki: Otava, 1924.
  • Vanhat postivaunut ja muutamia niiden matkustajia: Sterne–Moritz–Eichendorff–Borrow. ((Gamla postvagnen och några av dess passagerare: Sterne–Moritz–Eichendorff–Borrow, 1926.) Suomentanut Alvari Rinne) Helsinki: Otava, 1926.
  • Valtameren saari. ((Ön i världshavet, 1928.) Suomentanut I. Havu) Helsinki: Otava, 1928.
  • Akateeminen Kirjakauppa: Luku Suomen sivistyshistoriaa. 1943.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Poijärvi, L. Arvi P. – Havu, Ilmari – Jääskeläinen, Mauno (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja): Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 197. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  2. ↑ a b Federley, Mika – Kuorikoski, Jaakko – Ruhanen, Maiju: Yrjö Hirn Historiallisia humanisteja. Helsingin yliopisto.
  3. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 3, sivu 762. Helsinki: Otava, 1962.
  4. ↑ Railo, E. & Laamanen, V.: Suomi muuttuvassa maailmassa, s. 107. Edita, 2010.
  5. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, 3. osa (Hašek-juuri), s. 1798–1799, art. Hirn, Yrjö. Otava, 1978. ISBN 951-1-02232-6

Kirjallisuutta

  • Lindén, Jan-Ivar: Sinnliga frågor om och kring Yrjö Hirns verk. Paris: Eithe, 2010. ISBN 978-2-915181-03-6 (ruotsiksi)
  • Riikonen, H. K.: ”Hirn, Yrjö (1870–1952)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 836–839. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

  • Yrjö Hirn. 375 humanistia 2.2.2015. Helsingin yliopisto.
  • Hirn, Yrjö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Estetiikka ja taidefilosofia
Aiheet
Estetiikan teoriat
Esteettiset kategoriat
Sovellettu estetiikka
Taidefilosofit
Artikkeleita aiheesta