Vuoden 1980 kesäolympialaiset pidettiin Moskovassa, Neuvostoliitossa 19. heinäkuuta – 3. elokuuta 1980. Kisoja haki Moskovan lisäksi vain Los Angeles, joka sai kisat järjestettäväkseen seuraavalla kerralla. Moskovan kisat olivat ensimmäiset sosialistisessa maassa järjestetyt olympialaiset. Useat Vapaan maailman maat boikotoivat Moskovan kisoja ja vastaavasti useat sosialistimaat Los Angelesin kisoja.[1][2][3]
Neuvostoliitto syyllistyi olympialaisissa useisiin toimitsijavilppeihin, joista yksi tunnetuimmista on keihäänheittäjä Dainis Kūlan laittoman heiton hyväksyminen.[5] Kisat muistetaan myös niiden maskotista Miska-karhusta, joka oli ensimmäinen nykyaikaisesti tuotteistettu kisamaskotti.
Kilpailuja boikotoi Yhdysvaltojen johdolla peräti 47 maata johtuen Neuvostoliiton osallistumisesta Afganistanin sisällissotaan.[4] Ainoastaan 80 maata osallistui, mikä oli pienin luku sitten vuoden 1956 kisojen.[10] 15 maata protestoi Afganistanin tapahtumia osallistumalla avajaisiin ja mitalinjakoseremonioihin olympialipun alaisuudessa. Näiden maiden kultamitalisteille soitettiin olympiahymni kansallislaulun sijaan. Ainoat Länsi-Euroopan maat, jotka kilpailivat oman lippunsa alla, olivat Islanti, Itävalta, Kreikka, Kypros, Ruotsi ja Suomi.
Mahdollisuus boikotoinnista otettiin esille Naton kokouksessa 1. tammikuuta 1980. Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter teki aloitteen 20. tammikuuta boikotin puolesta ja maan senaatti vaati myöhemmin samassa kuussa kisojen perumista tai siirtämistä. Yhdysvaltain olympiakomitea teki lopullisen päätöksen boikotin puolesta äänestyksessä 12. huhtikuuta. Tämän jälkeen muun muassa Norja, Saksan liittotasavalta, Japani ja Kiina liittyivät boikottiin. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Italiassa maan hallitus päätti osallistua boikottiin, mutta maiden olympiakomiteat päättivät siitä huolimatta lähettää joukkueen kisoihin.[11]