Rooman sopimus oli tavallaan looginen jatkumo samojen kuuden allekirjoittajamaan vuonna 1951 allekirjoittamalle ns. Pariisin sopimukselle, jolla luotiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. Tästä yhteistyöstä saadut kokemukset olivat kannustavia ja rohkaisivat rakentamaan vielä pidemmälle menevää eurooppalaista yhteistyötä.
Kun puhutaan monikkomuodossa Rooman sopimuksista, niin edellisen Euroopan vapaakauppasopimuksen lisäksi tarkoitetaan saman aikaan allekirjoitettua Euroopan atomienergiasopimusta (Euratom) (Communauté Européenne de l'Énergie Atomique (CEEA)).
Myöhemmin Euroopan talousyhteisö, Euroopan hiili- ja teräsyhteisö sekä Euroopan atomienergiayhteisö ovat kokeneet monia uudistavia sopimuksia ja muodostunut Euroopan yhteisöiksi.
Keskeisimmät yhteistyötä syventävät sopimukset ovat olleet:
Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta (1997, voimaan 1999), kutsutaan usein nimellä Amsterdamin sopimus,
Nizzan sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta (voimaan 1. helmikuuta2003), kutsutaan nimellä Nizzan sopimus,
Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 2009 Euroopan yhteisö ei ollut enää laillisesti erillinen Euroopan unionista ja Rooman sopimuksen virallinen nimi muutettiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyksi sopimukseksi.[1]
Juhlakolikko
Vuonna 2007 sopimuksen allekirjoittamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Tämän kunniaksi euromaat julkaisivat yhteisen kahden euron erikoisrahan.[2]
