Nadzeja Astaptšuk

Mitalit
Astaptšuk Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa 2010.
Astaptšuk Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa 2010.
Maa:  Valko-Venäjä
Naisten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
      Hylätty Lontoo 2012 kuulantyöntö
      Hylätty Peking 2008 kuulantyöntö
MM-kilpailut
      Hylätty Helsinki 2005 kuulantyöntö
Hopeaa Hopeaa Pariisi 2003 kuulantyöntö
      Hylätty Osaka 2007 kuulantyöntö
      Hylätty Daegu 2011 kuulantyöntö
Sisäratojen MM-kilpailut
      Hylätty Doha 2010 kuulantyöntö
Hopeaa Hopeaa Lissabon 2001 kuulantyöntö
Hopeaa Hopeaa Birmingham 2003 kuulantyöntö
      Hylätty Valencia 2008 kuulantyöntö
      Hylätty Istanbul 2012 kuulantyöntö
EM-kilpailut
      Hylätty Barcelona 2010 kuulantyöntö
      Hylätty Göteborg 2006 kuulantyöntö
Sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Madrid 2005 kuulantyöntö
Naisten kuulantyönnön vuoden 2005 MM-kisoissa ylivoimaisesti voittanut Astaptšuk hiljentyy Valko-Venäjän kansallishymnin ajaksi

Nadzeja Astaptšuk (valkoven. Надзея Астапчук, ven. Надежда Николаевна Остапчук, Nadežda Nikolajevna Ostaptšuk, s. 12. lokakuuta 1980 Stolin, Valko-Venäjän SNT, Neuvostoliitto) on valkovenäläinen kuulantyöntäjä.[1] Hän saavutti useita arvokisamitaleita vuosina 2001–2012, mutta menetti näistä suurimman osan dopingin takia.

Urheilu-ura

Vuonna 1998 Astaptšuk voitti Ranskan Annecyssä nuorten maailmanmestaruuden silloisella ennätystuloksellaanlähde? 18,23 m ja vuonna 1999 Latvian Riiassa nuorten Euroopan-mestaruuden tuloksella 18,20 m[2].[3] Lissabonin halli-MM-kisoissa 2001 hän oli hopealla Larisa Pelešenkon takana,[4] samoin kuin kaksi vuotta myöhemmin Birminghamin halli-MM-kisoissa Irina Koržanenkon voittaessa.[5] Pariisin ulkoratojen MM-kisoissa 2003 hän työnsi silloisen ennätyksensä 20,12 m, mikä sekin riitti hopeasijaan, tällä kertaa kultamitalin mentyä Svetlana Kriveljovalle.[6]

Ateenan olympialaisissa 2004 Astaptšuk oli neljäs tuloksella 19,01 m. Madridin halli-EM-kisoissa 2005 hän voitti kultaa tuloksella 19,37 m. Saman vuoden heinäkuussa hän työnsi Minskissä silloisen ennätyksensä 21,09 m, ja muutaman viikon kuluttua tästä Helsingin MM-kisoissa hän voitti kultamitalin tuloksella 20,51 m. Göteborgin EM-kilpailuissa 2006 hän voitti hopeaa, kuten myös seuraavan vuoden MM-kilpailuissa Osakassa. Valencian sisäratojen MM-kilpailuissa 2008 hän sai hopeaa. Pekingissä 2008 Astaptšuk voitti ensimmäisen olympiamitalinsa, kun hän sijoittui kolmanneksi tuloksella 19,86 m. Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa 2010 hän voitti kultaa tuloksella 20,85 m. Saman vuoden EM-kilpailuissa Barcelonassa hän voitti kultaa tuloksella 20,48 m. Daegun MM-kilpailuissa 2011 hän sai hopeaa tuloksella 20,05 m. Istanbulin sisäratojen MM-kilpailuissa 2012 hän voitti niin ikään hopeaa tuloksella 20,42 m. Lontoon olympialaisissa 2012 Astaptšuk voitti kultaa tuloksella 21,36 m.[3], mutta hänen voittonsa mitätöitiin kun selvisi hänen antaneen positiivisen doping-näytteen 5. elokuuta.[7]

Astaptšukin säilötyistä dopingnäytteistä Helsingin MM-kilpailuista 2005, Osakan MM-kilpailuista 2007 ja Pekingin olympialaisista 2008 löytyi vuosina 2014–2017 tehdyissä uusintatutkimuksissa merkkejä dopingin käytöstä. Hän sai vuonna 2014 neljän vuoden kilpailukiellon ajalle 15.8.2012–14.8.2016. Kaikki hänen suorituksensa 13.8.2005 lähtien on hylätty.[8][9]

Yksityiselämä

Astaptšuk pidätettiin joulukuussa 2022 kotimaassaan. Hän on julkisesti asettunut tukemaan maan johtajaa Aljaksandr Lukašenkaa vastustavaa oppositiota. Hän on jopa huutokaupannut osan arvokisamitaleistaan auttaakseen mielenosoittajia.[10]


Saavutukset

Lähde: IAAF[3]

Vuosi Kilpailu Kilpailupaikka Sija Tulos
1998 Nuorten MM-kilpailut Annecy, Ranska kultaa 18,23
1999 Nuorten EM-kilpailut Riika, Latvia kultaa 18,20[2]
2000 Halli-EM-kilpailut Gent, Belgia 6. 18,65
2001 Halli-MM-kilpailut Lissabon, Portugali hopeaa 19,24
Maailmanmestaruuskilpailut Edmonton, Kanada 7. 18,98
Grand Prix -finaali Melbourne, Australia 2. 18,82
2002 Euroopan-mestaruuskilpailut München, Saksa 5. 19,07
2003 Halli-MM-kilpailut Birmingham, Iso-Britannia hopeaa 20,31
Maailmanmestaruuskilpailut Pariisi, Ranska hopeaa 20,12
IAAF:n yleisurheilufinaali Monte Carlo, Monaco 3. 19,51
2004 Halli-MM-kilpailut Budapest, Unkari 7. 18,33
Olympialaiset Ateena, Kreikka 4. 19,01
IAAF:n yleisurheilufinaali Monte Carlo, Monaco 1. 19,23
2005 Halli-EM-kilpailut Madrid, Espanja kultaa 19,37
Maailmanmestaruuskilpailut Helsinki, Suomi hylätty 20,51[11]
IAAF:n yleisurheilufinaali Monte Carlo, Monaco hylätty 20,44
2006 Halli-MM-kilpailut Moskova, Venäjä hylätty 18,13
Euroopan-mestaruuskilpailut Göteborg, Ruotsi hylätty 19,42
IAAF:n yleisurheilufinaali Stuttgart, Saksa hylätty 19,50
2007 Maailmanmestaruuskilpailut Osaka, Japani hylätty 20,48
IAAF:n yleisurheilufinaali Stuttgart, Saksa hylätty 20,45
2008 Halli-MM-kilpailut Valencia, Espanja hylätty 19,74
Olympialaiset Peking, Kiina hylätty 19,86
2009 Euroopan talviheittocup Los Realejos, Espanja hylätty 18,80
IAAF:n yleisurheilufinaali Thessaloniki, Kreikka hylätty 19,56
2010 Halli-MM-kilpailut Doha, Qatar hylätty 20,85
Euroopan-mestaruuskilpailut Barcelona, Espanja hylätty 20,48
Maanosien cup Split, Kroatia hylätty 20,18
2011 Maailmanmestaruuskilpailut Daegu, Etelä-Korea hylätty 20,05
2012 Halli-MM-kilpailut Istanbul, Turkki hylätty 20,42
Olympialaiset Lontoo, Iso-Britannia hylätty 21,36

Lähteet

  1. ↑ Nadezhda Ostapchuk sports-reference.com. Arkistoitu 7.11.2012. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
  2. ↑ a b European Junior Championships (Women) (englanniksi)
  3. ↑ a b c Nadzeja Astaptšuk Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
  4. ↑ Official Results - SHOT PUT - Women - Final iaaf.org. 10.3.2001. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
  5. ↑ Shot Put - W Final iaaf.org. 15.3.2003. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
  6. ↑ Shot Put - W Final iaaf.org. 27.8.2003. Viitattu 11.10.2009. (englanniksi)
  7. ↑ KOK: IOC withdraws gold medal from shot put athlete Nadzeya Ostapchuk Olympic News. 13.8.2012. KOK. Viitattu 13.8.2012.
  8. ↑ IAAF Newsletter 151
  9. ↑ IAAF Newsletter 187
  10. ↑ Karmean dopinghistorian omaava urheilija pidätetty Valko-Venäjällä www.iltalehti.fi. Viitattu 16.12.2022.
  11. ↑ Revision of results following sanctions of Tsikhan and Ostapchuk 27.4.2014. iaaf.org. Viitattu 1.5.2014. (englanniksi)