Malmö (ruots.Malmö[malmøː]; tansk.Malmø) on kaupunkiRuotsissa ja samannimisen Malmön kunnan keskustaajama. Sekä taajama että kunta ovat väkiluvultaan Ruotsin kolmanneksi suurimmat Tukholman ja Göteborgin jälkeen. Malmö on myös Skånen läänin pääkaupunki. Malmö sijaitsee Skånen maakunnan lounaisosassa ja Skånen läänissä Etelä-Ruotsissa. Loppukesällä 2021 taajaman asukasluku rikkoi 350 000:n asukkaan rajapyykin. Asukkaista 34,4 prosenttia on syntynyt ulkomailla ja 55,5 prosentilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla.[2][3] Taajama kuuluu pääosin Malmön kuntaan, mutta pieniltä osin myös Burlövin kuntaan.[1]
Muun muassa Lundin sisältävässä Suur-Malmössä oli vuoden 2020 lopussa noin 750 000 asukasta.[4] Malmön yhdistää KööpenhaminaanJuutinrauman silta. Malmön lähistöllä sijaitsee Malmön lentoasema. Suur-Malmö muodostaa Kööpenhaminan metropolialueen kanssa Juutinraumanalueen suurmetropolin (ruots.Öresundsregionen). Suurmetropolin väentiheys on Pohjoismaiden korkein. Sen väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 4 miljoonaa[5].
Ensimmäisen kerran Malmö mainitaan asiakirjoissa kaupunkina vuonna 1275[7], mutta varsinainen ensimmäinen maininta Malmöstä on noin vuodelta 1170. Tätä aluetta on myöhemmin kutsuttu Ylä-Malmöksi. Varsinainen Malmön kaupunki alkoi sittemmin kasvaa niin sanotusta Ala-Malmöstä, joka oli kalastusyhdyskunta. Alue kuului tuolloin Tanskan valtakuntaan, ja sitä kutsuttiin nimellä Malmhaug (suom.malmikasa). Malmö sai kaupungin oikeudet ensi kertaa vuonna 1353, kun alue kuului lyhyen aikaa Ruotsin valtakuntaan. Malmön siirryttyä takaisin Tanskan alaisuuteen sen etuoikeudet säilyivät, mutta kaupungiksi sen nimitti uudelleen vasta 1437[8] kuningas Eerik Pommerilainen.[9] Eerik Pommerilainen kasvatti hallituskaudellaan suuresti Malmön merkitystä. Hän pyrki varustamaan Juutinrauman rannat molemmin puolin vahvoilla kauppakaupungeilla kilpaillakseen Itämerenhansakaupunkien kanssa.[9] Vuosisatojen ajan Malmö oli Tanskan toiseksi suurin kaupunki.
Malmö siirtyi pysyvästi Ruotsin valtakunnan osaksi Roskilden rauhassa vuonna 1658. Sen asema kauppakaupunkina säilyi, ja 1700-luvulla sinne syntyi myös teollisuutta. Tärkeimmät teollisuustuotteet olivat tekstiili, nahka, tupakka ja sokeri. Kaupunki kasvoi voimakkaasti 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, ja oli 1870 Ruotsin kolmanneksi suurin. Teollisuus jatkoi kasvuaan toisen maailmansodan jälkeen saavuttaen huippunsa 1960-luvun alussa. Malmö kärsi pahasti 1990-luvun alun talouslamasta, jolloin kaupungissa oli maan korkein työttömyys.[8]
Koko Malmön kuntaa koskevat väestötilastot on esitetty kunnan artikkelin yhteydessä. Malmön asukasluvun kehitys on yksi nopeimmista Ruotsissa ja myös Euroopassa. Malmön väkiluku on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2003 lähtien, ja vuonna 2020 Malmö kasvoi väkiluvullisesti eniten Ruotsissa. Kesällä 2021 kaupungin väkiluku ylitti 350 000 asukkaan rajapyykin. Suurimpia syitä nopeaan väestönkasvuun ovat syntyneisyys, Ruotsin sisäinen maassamuutto ja maahanmuutto. Kaupungissa on suuri muslimivähemmistö[13]. Kaupungin ikärakenne on suhteellisen nuori verrattuna muihin Pohjoismaiden kaupunkeihin. Kaupungin asukkaiden keski-ikä oli vuonna 2015 noin 37 vuotta.
Malmön taajaman väkilukua on tilastoitu viiden tai kymmenen vuoden välein vuodesta 1960 lähtien. Taajaman väkiluku kasvoi vuoteen 1970 ja lähti sitten laskuun, joka jatkui vuoteen 1990 asti. Tämän jälkeen taajaman väkiluku alkoi jälleen nousta, ja vuonna 2010 vuoden 1970 taso oli jo ylitetty.
Malmön taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi
Asukkaita
1960
227 601
1965
254 180
1970
264 588
1975
241 191
1980
226 960
1990
223 663
1995
234 599
2000
248 520
2005
258 020
2010
280 415
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[14] Malmö kasvoi yhteen Arlövin kanssa vuonna 1965.[14]
Öresundtåg-junat kulkevat 20 minuutin välein (ruuhka-aikana 10 minuutin välein) yhdistäen Malmön ja Kööpenhaminan. Matka kestää 20 minuuttia. Myös jotkut Göteborgista, Tukholmasta ja Kalmarista tulevat X2000- ja Intercity-junat kulkevat Tanskaan pysähtyen Kööpenhaminassa ja Kööpenhaminan lentoasemalla. Sturupin lentoasema sijaitsee Malmön lähellä, ja sinne operoivat kotimaan lentoja SAS ja Norwegian, ja kansainvälisiä- ja kotimaanlentoja jotkin halpalentoyhtiöt, kuten Ryanair. Suurin osa kansainvälisestä lentoliikenteestä kulkee kuitenkin Kööpenhaminan lentokentän kautta, jossa Kööpenhaminaan liikennöivät junat pysähtyvät.
Nopeimmilla junayhteyksillä Tukholmaan matkustaa noin 4h 30min, ja Göteborgiin noin 2h 30min. Malmöstä kulkee myös säännöllisiä yöjuna yhteyksiä Tukholmaan ja Berliiniin (Kööpenhaminan ja Hampurin kautta), sekä talvikaudella myös Ruotsin laskettelukeskuksiin kuten Åreen. Tulevaisuudessa uusia, erityisesti yöjuna yhteyksiä, on suunnitteilla Osloon ja Kööpenhaminan välille, sekä Malmöstä Hampurin kautta Brysselliin ja Wieniin.
Malmön ja muun Skånen alueella paikallisliikennettä operoi Skånetrafiken[17]. Malmö on nykyisellään linja-autovetoinen kaupunki, jonka halkoo keskeltä kaupunkia Keskustatunneli-niminen junatunneli. Tunnelin varrella Malmössä on kolme asemaa: Centralen, Triangeln ja Hyllie. Tulevaisuudessa suunnitteilla on myös rakentaa raitiovaunulinjoja kaupungin läpi. Joulukuussa 2018 aloitti Ringlinjen, joka on kaupungin ympärillä pyörivä junayhteys. Asemia tällä linjalla ovat Centralen, Triangeln, Hyllie, Svågertorp, Persborg, Rosengård ja Östervärn.
Lisäksi Malmöllä on ystävyystoimintaa Italiassa sijaitsevan Chietin provinssin kanssa.
Rikollisuus
Malmön ongelmaksi on noussut jengiväkivalta. Vuonna 2016 kaupungissa tapahtui paikallisen lehdistön mukaan kaksitoista murhaa, mikä oli kaikkien aikojen ennätys. Uutistoimisto Reutersin mukaan suhteutettuna kaupunkien väkilukuun Malmössä tehdään kolme kertaa enemmän murhia kuin Lontoossa. Tammikuussa 2017 sisäministeri Anders Ygeman lupasi hallituksen tekevän kaikkensa jengiväkivallan kasvun lopettamiseksi.[18]
Joulukuussa 2017 kaupungin keskustaan asennettiin sensorit, jotka reagoivat laukausten ääneen ja lähettävät muutamassa sekunnissa impulssin alueen valvontakameroille, jotka suuntaavat valvontansa äänen suuntaan.[19] Malmön kaupunki, Malmön poliisi ja paikallisyhdistykset aloittivat vuonna 2017 Sluta skjuta -kampanjan, jonka tavoitteena on moninaisella yhteistyöllä eri toimijoiden välillä vähentää ampumatapauksia ja jengirikollisuutta. Vuonna 2021 kampanja todettiin onnistuneeksi, sillä ampumavälikohtaukset ovat vähentyneet merkittävästi. Vuonna 2021 suhteutettuna asukaslukuun Göteborgissa ja Tukholmassa oli huomattavasti enemmän ampumavälikohtauksia kuin Malmössä.lähde?
.jpg)
