Kertész syntyi juutalaiseen perheeseen Budapestissä. Keväällä 1944 hänet pakkosiirrettiin 7 000 muun unkarinjuutalaisen kanssa Auschwitziin ja muutaman kuukauden kuluttua edelleen Buchenwaldiin. Keväällä 1945 liittoutuneet vapauttivat keskitysleirin ja Kertész palasi Unkariin, missä hän työskenteli toimittajana vuoteen 1951. Suoritettuaan kaksivuotisen asepalveluksen Kertész toimi kääntäjänä. Hän käänsi unkariksi muiden muassa Nietzschen, Hofmannsthalin, Schnitzlerin, Freudin, Wittgensteinin ja Canettin teoksia.[1]
Kertész pysyi Unkarissa aina ulkopuolisena eikä samaistunut esimerkiksi juutalaiseen yhteisöön.[2] Hänen esikoisteoksensa Kohtalottomuus (Sorstalanság) ilmestyi vasta vuonna 1975, sillä Unkarissa maan natsimenneisyydestä vaiettiin.[3] Se kertoo teini-ikäisen pojan keskitysleirikokemuksista, joita kuvataan toteavalla tavalla.[4] Kirjan pohjalta on vuonna 2005 tehty Kertészin käsikirjoittama elokuva Fateless – ikuisesti merkitty.[5]
Kohtalottomuus muodostaa yhdessä kirjojen Kaddish syntymättömälle lapselle, Tappio ja Lopetus kanssa Kertészin pääteoksena pidetyn romaanisarjan. Kaddish syntymättömälle lapselle kuvaa keskitysleiriltä vapautuneen miehen tunnontuskia "luvattomasta" olemassaolostaan sekä kieltäymyksestään tehdä lapsia. Tappio on kafkamainen romaani, jonka päähenkilö joutuu keskitysleiriltä vapauduttuaan Unkarin kommunistibyrokratian pyörteisiin.[6]Lopetus etsii vastausta kysymykseen, miksi keskitysleirillä syntynyt kirjailija tekee itsemurhan kommunistivallan päätyttyä.[7] Kirjasarjan yhtenä keskeisenä teemana on kumota tunnettu väite "Auschwitzille ei ole selitystä".[8]
Tappio. (A kudarc, 1988) Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2005. ISBN 951-1-19930-7
Kaddish syntymättömälle lapselle. (Kaddis a meg nem született gyermekért, 1990) Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2004. ISBN 951-1-19342-2
Kaleeripäiväkirja. (Gályanapló, 1992) Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21597-4
Kieli maanpaossa: Kaksi juhlapuhetta. (”Kieli maanpaossa” on ilmestynyt esseekokoelmassa A száműzött nyelv (2001). ”Heureka!” on Kertészin Nobel-puhe vuonna 2002) Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2003. ISBN 951-1-18666-3
Lopetus. (Felszámolás, 2003) Suomentanut Outi Hassi. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-18928-2
↑Suvi Turtiainen: Nobelkirjailija oli kiistelty henkilö. Helsingin Sanomat, 1.4.2016, s. B 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.4.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
The Nobel Prize in Literature 2002 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
.jpg)
