Nykyinen Vöyrin kunta perustettiin vuonna 2011 Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten kuntaliitoksessa. Vöyri-Maksamaan kunta oli syntynyt vuonna 2007, kun siihenastiset Vöyri ja Maksamaa liittyivät yhteen.lähde?
Nimi Vöyri on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1367 ja Vöyrin pitäjä on mainittu ensimmäisen kerran 1443. Pitäjännimi Vöyri – Vörå on ollut sekä historian- että nimistöntutkimuksen kohteena ainakin vuodesta 1734 alkaen. On pohdittu, onko nimi alun perin suomalainen vai ruotsalainen ja mikä olisi nimenantoperuste. Vöyrin pitäjä sijaitsee historiallisella kielirajalla. Sen kylännimet ja monet kantatalojen nimet ovat kiistatta suomenkielistä alkuperää. On arvioitu, että väestö ruotsalaistui vasta 1500-luvun kuluessa. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että itse pitäjännimikin on suomalaista alkuperää. Viimeisin nimistöntutkijoiden hyväksymä tulkinta on Lars Huldénin esittämä. Hän pitää varmana, että alkuperäinen nimi on suomalainen ja yksiosainen, mahdollisesti johdettu sanasta vieru. Sen kaksoisääntiö palautuu pitkään e:hen ja näkyy vanhassa kirjoitusasussa Weru. Nimen asialliseksi perustaksi Huldén arvelee maastonkuvausta: reuna, jyrkänne tai paikka, josta maa on vierinyt.[8]
Historia
Kunnan alueella on sijainnut kolme pitäjää: Vöyri, Oravainen ja Maksamaa.
Esihistoria ja asutuksen syntyminen
Vöyrin esihistorialliset löydöt ovat Etelä-Pohjanmaan rikkaimpia ja ulottuvat ajalle 3300 eaa., kunnan itäosaan, joka ensimmäisenä nousi merestä. Pronssikaudelta Vöyriltä on löydetty useita hautaraunioita. Nuoremmalta rautakaudelta kansainvaellusajalle asti Vöyri oli Etelä-Pohjanmaan vaurasta ydinaluetta. Alueelta on löydetty useita huomattavia kalmistoja. Gulldyntin kalmistolöydöt ovat Suomen kansainvaellusajan (400–550 jaa.) rikkaimpia. Vöyrin asutus näyttää jatkuneen historialliselle ajalle asti.[9]
Vöyrin seurakunnan perustaminen vuonna 1550
Varhaiskeskiajalla Vöyrille muutti satakuntalaisia uudisasukkaita ja 1500-luvulla alueelle saapui myös ruotsalaisia. Vuonna 1550 Vöyrin alueella oli noin 200 taloa. Vöyri kuului aluksi Pohjankyrön, Pietarsaaren ja Mustasaaren seurakuntiin, mutta 1500-luvun alussa se erotettiin omaksi seurakunnakseen. Seurakunnasta erosivat Oravainen (1676) ja Maksamaa (1775). Vöyrin ensimmäinen kirkko rakennettiin jo keskiajalla. Kirkkomäelle nousi kirkko 1500-luvun alussa ja nykyinen kirkko valmistui 1627.[9]
Vöyriläisten vanhimpia elinkeinoja olivat maatalous, kalastus ja talonpoikaispurjehdus. 1700-luvulla myös tervanpoltto yleistyi. Maatalous kehittyi huomattavasti 1800-luvulla, jolloin kunta alkoi teollisutua.[10] Oravaisten Kimon ruukki oli yksi Suomen ensimmäisistä rautaruukeista. Ruukki perustettiin 1703 ja siellä valmistettiin taoksia noin 200 vuotta. Vuonna 1736 rakennettiin Oravaisten masuuni, josta syntyi 1800-luvun lopulla Oravaisten tehdasyhdyskunta.[11]
Vöyrin ensimmäinen kuntakokous pidettiin 1868 ja ensimmäinen kansakoulu avattiin vuonna 1876. Vuonna 1900 Vöyrillä oli 8 431 asukasta. Sisällissodan aikaan Vöyri oli valkoisten tärkeä tukialue. Vöyrillä toimi kevät-talvella 1918 tilapäinen sotakoulu, jossa koulutettiin aliupseereita. Koulun oppilaista koottu Vöyrin kaarti osallistui Tampereen valtaukseen.[10]
Vöyri yhdistyi Maksamaan kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007. Vöyri palasi kunnan nimeksi 2011, kun Oravainen liittyi siihen.lähde?
Maantiede
Vöyri on rukiin valtakuntaa eli sen pinta-alasta lähes kaikki alava maa-ala on peltoa. Kunnassa on myös paljon mäkiä, jotka ovat pääasiassa havupuiden peitossa.lähde?
Geologisesti Vöyri on hyvin alavaa. Monesta seikasta on pääteltävissä, että Vöyri on vanhaa saaristoa. Osassa maa-alaa on asuttu hyvinkin kauan, kun taas alavat maat ovat olleet meren peittämiä vielä muutama sata vuotta sitten. Vielä 1600-luvulla Rökiöön pääsi veneellä.lähde?
Kylät
Vöyrin hallinnollinen keskus sijaitsee Koskenkylän kylässä, jossa myös kunnanvirasto sekä koulut sijaitsevat. Myös valtaosa kaupoista ja palveluista on keskittynyt Koskenkylään.
Vuoden 2017 lopussa Vöyrillä oli 6 616 asukasta, joista 3 355 asui taajamissa, 3 226 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vöyrin taajama-aste on 51,0 %.[14] Vöyrin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[15]
Talousalueena Vöyri kuuluu Vaasan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 47 978 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa korkeampi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 11. suurin.[17]
Vöyrillä oli vuonna 2022 yhteensä 2 338 työpaikkaa ja kunnassa asui 2 707 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 59,2 prosenttia. Vöyrin työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 50,5 prosenttia, jalostuksen 35,8 prosenttia ja alkutuotannon 12,5 prosenttia.[16]
Vöyrin työpaikkaomavaraisuus on 86,4 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 83,6 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 4,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Vöyrillä on 132,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[16]
Yritykset
Palvelut ja maatalous ovat Vöyrin suurimpia toimialoja. Vöyrin suurimpia yrityksiä ovat kansainvälisesti toimivat konepaja JTK Power sekä infrarakentamista ja tulkkausta järjestävä Juhan Paja. Myös puutavara-autojen päällirakenteiden valmistaja Alucar toimii Vöyrillä.[18] Vöyrin suurin yritystuloverojen maksaja vuonna 2021 oli pakkaustehdas Orapac.[19]
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vöyrin vanha puukirkko sijaitsee Rökiön kylässä, parin kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vöyrillä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]
