PROFILPELAJAR.COM

Maalahti; Malax
vaakuna	sijainti
	; Strömmingsbådanin majakka.
Sijainti	62°56′40″N, 021°32′50″E
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Vaasan seutukunta
Kuntanumero	475
Hallinnollinen keskus	Maalahden kirkonkylä
Perustettu	1607
Kuntaliitokset	Bergö (1973); Petolahti (1973); Pirttikylä (1975, osa)
Pinta-ala ilman merialueita	525,83 km²; 181:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	1 954,94 km²; 47:nneksi suurin 2022
– maa	521,75 km²
– sisävesi	4,08 km²
– meri	1 429,11 km²
Väkiluku	5 414; 160:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	10,38 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	15,2 %
– 15–64-v.	56,0 %
– yli 64-v.	28,8 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	9,4 %
– ruotsinkielisiä	84,8 %
– muut	5,9 %
Kunnallisvero	8,9 %; 154:nneksi suurin 2025
Kunnanjohtaja	Jenny Malmsten
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025; • RKP; • SDP; • KD	; 21; 5; 1
	www.malax.fi
	Infobox OKNimi-testi OK

Maalahti (ruots. Malax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.

Maalahden kunnassa asuu 5 414 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 1 954,94 km², josta 4,08 km² on sisävesistöjä ja 1 429,11 km² merialueita.^[1] Väestötiheys on 10,38 asukasta/km².

Kunta on kaksikielinen: 84,8 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia ja 9,4 prosenttia suomea.^[4]

Historia

Maalahden kunnan alueelta on löytynyt useita rautakautisia muinaisjäännöksiä, mm. röykkiöitä, kuppikiviä ja asuinpaikkoja.^[7]

Maalahden seurakunta itsenäistyi Mustasaaresta vuonna seurakunnaksi 1607.^[8]

Maalahden kirkko on Charles Bassin piirustusten mukaan 1828-1829 rakennettu puinen tasavartinen ristikirkko.

Nimen etymologia

Vanhoissa asiakirjoissa mainitaan muodot Malax, Malax by, Madelax by (1491), Maalahti (1864). Nimi palautuu suomenkieliseen paikannimeen Madelaksi, joka sisältää kalannimityksen made. Maalahdesta Pohjanlahteen laskeva joki on nimeltään Maalahdenjoki, ruotsiksi Malax å. Yksi sen latvahaaroista Laihialla on edelleen nimeltään Madesjoki.

Kehitys lienee ollut, että ruotsalaiset asuttajat lainasivat keskiajalla nimen Madelaksi suomalaisilta ennen kuin äänne dh muuttui r:ksi seudun suomalaismurteissa. Ruotsalaismurteessa alkuosan dh putosi pois ja vokaali a piteni: made > maa. Myöhemmin suomalaiset lainasivat sanan takaisin, koska yhteys vanhaan Made-alkuiseen nimiryppääseen oli ehtinyt katketa. Lisäksi vanha muoto laksi, joka on säilynyt ruotsalaisissa lainanimissä muodossa lax, korvattiin myöhemmin kehittyneellä lahti-muodolla.^[9]

Maalahden vaakuna

Pääartikkeli: Maalahden vaakuna

Kun Maalahteen oli yhdistetty Bergön ja Petolahden kunnat 1. tammikuuta 1973 ja Pirttikylän pohjoisosa Närpiöstä 1. tammikuuta 1975, Maalahden kunnanvaltuusto totesi 28. toukokuuta 1981 kunnan tarvitsevan itselleen uuden vaakunan. Työryhmän lähes vuoden kestäneen työskentelyn jälkeen sisäasiainministeriölle lähetettiin hyväksyttäväksi Karl-David Långbackan ehdotus, jossa kolme lukkopeltiä kuvaavat säästäväisyyttä sekä Maalahden, Petolahden ja Pohjois-Pirttikylän kunnanosia.

Tyviön aaltokuvio symboloi Bergön saaristoa. Aiheella on myös historiallinen tausta; Kaarle IX:n perustettua Maalahden kunnan 9. lokakuuta 1607, sen sinetti asetettiin kolmen lukon taakse, joiden avaimia säilyttivät eri henkilöt: yhtä maalahtelaiset, toista sulvalaiset ja kolmatta kirkkoherra. Uusi vaakuna otettiin käyttöön 9. heinäkuuta 1982.^[10]

Maantiede

Maalahdesta Vaasaan on 17 kilometriä, Muut naapurikunnat ovat Korsnäs, Kurikka, Laihia, Mustasaari ja Närpiö.

Maalahden Natura-kohteita ovat Merenkurkun saaristo, Petolahdenjokisuisto, jonka laajat hiekkaiset rantaniityt ovat ruovikoitumassa, ja kolme keidassuoaluetta: Kajaneskogen, Sanemossen ja Kackurmossen.^[11]

Kylät

Maalahden kyliä ovat Yttermalax, Långåminne, Åminne, Petolahti (Petalax), Pohjois-Pirttikylä (Norra Pörtom), Sorvari (Svarvar), Bergö, Nyby ja Ylimaalahti (Övermalax).

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Maalahdella oli 5 477 asukasta, joista 3 871 asui taajamissa, 1 590 haja-asutusalueilla ja 16:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Maalahden taajama-aste on 70,9 %.^[12] Maalahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:^[13]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Maalahden kirkonkylä	2 915
2	Petolahti	571
3	Bergö	385

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Talous

Maalahden työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)^[14]

Alkutuotanto (9.5%)

Jalostus (32.3%)

Palvelusektori (56.9%)

Muut sektorit (1.3%)

Talousalueena Maalahti kuuluu Vaasan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 47 978 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa korkeampi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 11. suurin.^[15]

Maalahdessa oli vuonna 2022 yhteensä 1 779 työpaikkaa ja kunnassa asui 2 476 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 48,0 prosenttia. Maalahden työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 56,9 prosenttia, jalostuksen 32,3 prosenttia ja alkutuotannon 9,5 prosenttia.^[14]

Maalahden työpaikkaomavaraisuus on 71,8 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 84,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 4,1 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Maalahdessa on 121,3 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.^[14]

Yritykset

Maalahti on suosittu kesämökkikunta ja kunnan väkiluku nousee kesäisin. Maalahden suurimpia työnantajia ovat venevalmistaja Botnia Marin, kuljetusliike Trans Ahlbäck, CNC-työstötoimittaja Nimetech, maanrakennusalan yritys Veljekset Hemming sekä Pohjanmaan Antenni ja Valaistus.^[16] Maalahden suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös renkaiden kiinteistöyhtiö LRS Invest ja puutarha Malax Trädgård.^[17]

Väestö

Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Maalahden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			5 704
1985			5 807
1990			5 939
1995			5 823
2000			5 638
2005			5 542
2010			5 605
2015			5 545
2020			5 471
Lähde: Tilastokeskus.^[18]

Kristinusko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Maalahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[19]

Bergö församling
Maalahden seurakunta (ruots. Malax församling)
Petalax församling

Nämä seurakunnat muodostavat Maalahden seurakuntayhtymän (ruots. Malax kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Maalahden alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.^[20]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Maalahdessa toimii Bergö Taborförsamling. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Maalahdessa toimii Pörtom-Petalax Pingstförsamling.^[21]

Koulutus ja palvelut

Maalahdessa on neljä ruotsinkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta antavaa koulua. Yläkoulu (7.-9. luokat) on Korsnäsin kunnan kanssa yhteinen. Ruotsinkielisessä lukiossa on satakunta oppilasta. Suomenkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta annetaan yhdessä koulussa. Suomenkielinen koulu toimi Kolinan kyläkoululla lähellä Kurikan rajaa, mutta vuodesta 2015 se on toiminut samoisa tiloissa Övermalaxin ruotsinkielisen koulun kanssa.^[22]^[23]

Sosiaali- ja perusterveyspalvelut järjestetään K5 kuntayhtymässä yhdessä Korsnäsin, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin kanssa.^[24]

Kulttuuri

Ruoka

Maalahden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla bröllopsrätt (suom. hääruoka), suolasilakkaa ja perunaa valkokastikkeessa.^[25]

Hallinto ja politiikka

Maalahden kunnanjohtaja on Mats Brandt. Hänet valittiin tehtävään ensimmäisen kerran vuonna 2008.^[26] Oltuaan välillä Ruotsissa töissä hän palasi kunnanjohtajaksi vuonna 2014.^[27]

Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista 21 on RKP:n hallussa ja loput kuusi SDP:llä kaudella 2017–2021.^[6]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.^[28]

Vuosi	RKP		SDP		PS		KD		VIHR		KOK		Johto
Vuosi	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Johto
2017	2 301	71,8	755	23,6	40	1,2	103	3,3	–	–	4	0,1	48,2
2021	2 232	75,5	564	19,1	51	1,7	46	1,6	47	1,6	16	0,5	56,4