Kunnan maapinta-ala on 1 665,45 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 95 995 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 139,29 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 8,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Nykyisen Växjön alueella on aiemmin sijainnut 29 kunnallishallinnollista yksikköä, jotka muodostettiin vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Växjön maalaiskuntaan perustettiin Växjö Östregårdintaajaväkinen yhdyskunta vuonna 1919. Se lakkautettiin, kun maalaiskunta liitettiin Växjön kaupunkiin vuonna 1940.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Växjön alueelle muodostettiin 10 "suurkuntaa":
Östra Torsås (Östra Torsås ja Tegnaby. Tegnabyhyn oli jo vuonna 1941 liitetty Hemmesjö.).
Braås, Lammhult, Rottne sai nimensä kunnan alueella sijainneesta taajamasta. Mellersta Kinnevald puolestaan sijaitsi Kinnevaldin kihlakunnan keskiosissa.
Vuonna 1971 muodostettiin Växjön kunta yhdistämällä kaupunkiin kokonaan tai osittain edellä mainitut "suurkunnat". Vuotta 1952 edeltäneistä kunnista Moheda, Mistelås ja Slätthög liitettiin Alvestaan, Hovmantorpin kauppala Lessebohon sekä Linneryd ja Väckelsång Tingsrydiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin myös yhteen kuntamuotoon, joten Växjön kaupungista tuli nykyinen Växjön kunta.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Växjön kaupungin vaakuna. Kuntaan osin kuuluvalla entisellä Hovmantorpin kauppalalla oli myös oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
4 395
5,0
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
5 253
6,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
63 755
72,4
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 378 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 414 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 814 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 70 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 20,7 %
18–64-vuotiaat: 61,7 %
65 vuotta täyttäneet: 17,7 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
2,0
2,1
jalostus
17,9
19,0
palvelut
77,0
75,9
tuntematon
3,1
3,0
Työpaikkoja ja työllisiä
42 585
39 877
työpaikkaomavaraisuus
106,8
Taajamat
Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 86,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 11 533 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Marhult kuuluu osin myös Uppvidingen kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Växjön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
Växjö Norra (30 valtuutettua)
Växjö Södra (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Växjön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
Växjö domkyrkoförsamling
Furuby
Sjösås
Dädesjö
Hemmesjö med Tegnaby
Östra Torsås
Nöbbele
Uråsa
Jät
Kalvsvik
Tävelsås
Vederslöv-Dänningelanda
Öja
Bergunda
Öjaby
Gårdsby
Söraby, Tolg och Tjureda
Aneboda-Asa-Berg
Ör-Ormesberga
Skogslyckan
Växjö Maria
Teleborg
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Växjö kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
