Vanha Ruskeasuo (ruots. Gamla Brunakärr) on Ruskeasuon kaupunginosaan kuuluva osa-alue Helsingin kantakaupungin raja-alueella, läntisessä kantakaupungissa. Nimitys Vanha Ruskeasuo syntyi vuoden 2013 alussa, kun Ruskeasuon entinen osa-alue jaettiin Pikku Huopalahden ja Vanhan Ruskeasuon osa-alueisiin.^[3][4] Matkaa Helsingin keskustaan Rautatientorille on linnuntietä noin neljä kilometriä ja tietä pitkin noin viisi kilometriä.

Vanhaa Ruskeasuota rajaa lännessä Mannerheimintie ja sen takana oleva Pikku Huopalahti. Alueen erottaa pohjoisessa Kivihaasta Hakamäentie ja itäpuolella Länsi-Pasilasta Keskuspuisto. Keskustan suuntaan mentäessä Vanhan Ruskeasuon vieressä, Ratsastien eteläpuolella sijaitsee Laakson kaupunginosa.

Pääosin 1950–1960-luvuilla osin vanhan puutalokylän tilalle rakennetulle kaupunginosalle tyypillisiä ovat rakennusaikakauden asemakaava-arkkitehtuurin ihanteiden mukaisesti väljästi sijoitellut pistetalot. Väljyyden ja siitä seuraavan varsin pienen asukasluvun kääntöpuolena on suppea kaupallisten ja julkisten palveluiden tarjonta alueella.^[5]

Ensimmäinen Ruskeasuota koskeva kirjattu tapahtuma liittyy kuningas Kustaa Vaasan vierailuun Suomessa vuonna 1555. Tällöin hän antoi Helsingin voudin Anders Korpin hallittavaksi maa-alueen, johon kuului osia nykyisistä Pikku Huopalahden, Haagan, Pasilan, Ruskeasuon ja Meilahden kaupunginosista. Tilan rakentamisen jälkeen Ruskeasuo pysyi metsäalueena yhä 1800-luvun loppuun asti.^[6]

Ennen kuolemaansa vuonna 1911 Korpaksen tilan silloinen omistaja Edla Loviisa Berggrén vuokrasi maitaan Ruskeasuolta ja Uusipellolta (nykyisen Pikku Huopalahden alueelta) tonteiksi henkilökunnalleen ja ulkopuolisille. Näin syntyi vuodesta 1900 alkaen ensimmäinen asutus nykyisen Vanhan Ruskeasuon alueelle, Koroistentien pohjoispuoliskon itäpuolelle.^[6]

Hallinnollisesti ja myös omistuksellisesti Ruskeasuon ympäristöä siirtyi vähitellen Helsingin kaupungille vuosina 1555, 1906 ja 1912. Korpaksen tilaan kuuluneet maat kuuluivat hallinnollisesti Helsingin pitäjän alueeseen ja jäivät näin Helsingin kaupungin sisällä oleviksi saarekkeiksi.^selvennä Nämä Ruskeasuon ja Uudenpellon asutut alueet siirtyivät Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1925 lähes vuosikymmenen kestäneen pakkolunastusprosessin jälkeen. Kun alueet vuonna 1926 liitettiin hallinnollisesti Helsinkiin, niiden asukasluku oli noin 700 henkilöä.^[6]

Pääelinkeinona Ruskeasuon alueella oli vuosisadan ensimmäisellä kolmanneksella ajuritoiminta, ja sitä kutsuttiinkin ajurikyläksi. Vaikka ajuritoiminta väistyikin 1930-luvun ja autoistumisen myötä, hevoset pysyivät alueella: Ratsupoliisi siirtyi Vanhalle Ruskeasuolle ja kaupunginosaan rakennettiin olympialaisia varten ratsastushallit. Helsingin vanhin^[7] siirtolapuutarha raivattiin silloin maaseutuna pidetylle Vanhalle Ruskeasuolle vuonna 1918.^[6]

Haaga–Keskusta-raitiotie kulki Ruskeasuon Koroistentien kautta vuodesta 1914 vuoteen 1953, jolloin linja lopetettiin. Mannerheimintie rakennettiin 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa Kuusitieltä nykyiseen Vihdintien risteykseen. Alkuvaiheessa ajoneuvoilta perittiin tien käytöstä viertotiemaksu. 1930-luvulta lähtien Vanhalla Ruskeasuolla Paraistentien ja Kiskontien välissä toimi Metallikutomo Oy, jonka toiminta siirtyi Espooseen vuonna 1959.^[6]

Vanhan Ruskeasuon alue on saanut nykymuotonsa varsin pitkälle Birger Brunilan vuonna 1945 laatiman asemakaavan mukaisesti. Varhaisimmat kivitalot nousivat vuonna 1948 Vanhalle Ruskeasuolle entisen asutuksen eteläpuolelle Raisiontielle, ja muutaman vuoden kuluttua saivat myös ensimmäiset vanhat puutalot väistyä uuden tieltä. Seuraavien 15 vuoden aikana rakennettiin valtaosa Vanhan Ruskeasuon nykyisestä rakennuskannasta, ja väestöhuippu 4 145 henkilöä saavutettiin vuonna 1960. Puretun puutaloalueen asukkaille tarjottiin mahdollisuus lunastaa pientalotontti Kiskon- tai Karunantien varrelta alueen pohjoisosasta. Alkuperäisistä, 1900-luvun alussa rakennetuista puutaloista nykyään pystyssä on vielä yksi, vuonna 1909 valmistunut pientalo osoitteessa Sauvontie 6.^[6]

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: ”Rakennuksen laajennoksen on määrä valmistua nykyisen senioritalon eteläpuolelle vuonna 2016.”

Invalidisäätiön (nykyisin Orton) rakennuskompleksi valmistui ensisijaisesti sotainvalidien kuntouttamistarpeisiin Tenholantien päähän vuonna 1943, ja jo vuodesta 1945 lähtien siirryttiin asteittain siviilipotilaiden kuntouttamiseen. Alun perin sotainvalidien, -leskien ja -orpojen ammattikoulutukseen perustettu ammattikoulu on sittemmin avautunut kaikille avoimeksi Keskuspuiston ammattiopistoksi. Invalidisäätiön viereen rakennettiin 1952 Raajarikkoisten työkoulu, joka sittemmin muutti nimensä Ruskeasuon kouluksi ja jota on myöhemmin laajennettu.^[6]

Vuonna 1940 valmistuneen ratsastushalliin rakennettiin olympialaisten jälkeen erilaisia liikuntatiloja ja halli nimettiin vuonna 1956 Ruskeasuon urheiluhalliksi.^[6]

Viipurista Helsinkiin siirtynyt Karjalan Yhteiskoulu sai uuden rakennuksensa Vanhalle Ruskeasuolle vuonna 1955. 1980-luvun lopussa yhteiskoulun tiloihin muutti Steinerkoulu.^[6]

Lisääntyneen linja-autoliikenteen vuoksi HKL rakennutti vuonna 1960 siirtolapuutarhan pohjoispuolelle bussihallit. 2000-luvulla vanhat varikkorakennukset purettiin ja Mannerheimintien puoleisesta osasta vanhaa varikkoaluetta lohkaistiin liike-, toimisto- ja hotellirakennuksille tontteja. Samalla rakennettiin näiden ja bussivarikon välissä kulkeva Nauvontie.^[6][8]

Folkhälsanin senioritalo valmistui Mannerheimintie 97:ään vuonna1996.^[6] Gullkronan -niminen rakennuksen laajennus valmistui senioritalon eteläpuolelle vuonna 2016.^[9][10] Rakennuksen suunnittelijat Huttunen-Lipasti Architects saivat vuonna 2019 työstään kansainvälisen saksalaisen ICONIC AWARDS 2019: Innovative Architecture Competition arkkitehtuuripalkinnon.^[11]

Vanhan Ruskeasuon alueella toimii vuonna 1953 perustettu Ruskeasuo-Seura. Paikallisia asioita käsittelevä Ruskeasuolla tapahtuu -lehti ilmestyy kahdesti vuodessa.^[12]

Vanhan Ruskeasuon 114 mökkitontin siirtolapuutarhaa ylläpitää ruotsinkielinen Brunakärr koloniträdgårdsförening.^[7]

Ruskeasuon luonto- ja ympäristökasvatukseen painottuva päiväkoti sijaitsee osoitteessa Raisiontie 10.^[13] Vanhan Ruskeasuon alueella toimii myös steinerpäiväkoti Sirius.^[14] Ruskeasuon kouluun otetaan oppilaaksi Etelä-Suomen liikuntavammaisia, monivammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja nuoria.^[15] Helsingin Rudolf Steiner -koulu sijaitsee osin Vanhalla Ruskeasuolla ja osin alueen välittömässä läheisyydessä Laaksossa.^[16]

Folkhälsanin senioritalon yhteydessä toimii kaikille avoin lounasravintola.^[17] Koroistentien ja Mannerheimintien risteyksessä toimii Teboil-huoltoasema. Koroistentien varrella on kukkakauppa^[18] ja ravintola-pub Daire.^[19] Alueen koillisreunan 2000-luvulla rakennettujen toimistorakennusten kivijalassa toimivat parturi-kampaamo^[20] ja Hesburger.^[21]

Mannerheimintien länsipuolella Pikku-Huopalahdessa sijaitsevat lähimmät päivittäistavarakaupat, Alepa^[22] ja K-Supermarket.^[23]

Keskuspuisto tarjoaa Ruskeasuon asukkaille laajoja ulkoilureittejä. Ruskeasuon liikuntapuistossa on erilaisia liikuntatiloja, ratsastusmaneesi, kahvila ja ulkopuolella jousiammuntarata, ratsastuspolku sekä palloilukenttä.^[24]

Vanhalla Ruskeasuolla on kaksi mittavaa työpaikkakeskittymää. Orton Invalidisäätiön ortopedisen sairaalan^[25] yhteydessä toimii Ammattiopisto Live (entinen Keskuspuiston ammattiopisto)^[26] ja samalla alueella on myös valtion erityiskoulu Ruskeasuon koulu.^[27]

Työpaikkoja on merkittävästi myös Vanhan Ruskeasuon luoteisosassa, jossa on Suomen suurin bussivarikko HSL:n Ruskeasuon varikko.^[28] Varikon vieressä Mannerheimintien varrelle 2000-luvulla valmistuneissa toimistorakennuksissa on NCC Rakennus Oy:n,^[29] Skanskan,^[30] ja Invalidiliiton^[31] pääkonttorit sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean toimipaikka.^[32]

Ruskeasuo-nimi on alkuperältään virheellinen käännös alkuperäisestä ruotsinkielisestä nimestä Brunakärr, joka on murteellinen muoto sanasta brånakärr. Bråna tai brånad merkitsee kaskea, kytöä tai paloa ja kärr suota, joten nimen oikea käännös olisi Kytösuo. Virheellinen käännös Ruskeasuo (ruots. brun ’ruskea’) syntyi 1800-luvun lopulla esikaupunkiasutuksen levittyä alueelle ja vakiintui käyttöön.^[33] Pikku Huopalahdessa onkin kadunnimi Kytösuontie (ruots. Brånakärrsvägen).

Vuonna 2014 Vanhan Ruskeasuon alueella asui 2 803 henkilöä. Alueen asukkaista 27 prosenttia on 20–29-vuotiaita nuoria aikuisia, kun koko Helsingissä niiden osuus on 17 prosenttia.^[34] Suurta nuorien osuutta selittävät osaltaan Vanhan Ruskeasuon pohjoisosassa Paraistentien varrella sijaitsevat HOASin ja lääketieteen opiskelijoiden kerrostalot.^[6]

Vuonna 2013 ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita alueen 15 vuotta täyttäneistä asukkaista oli 23 prosenttia (koko Helsingin asukkaista 17 prosenttia) ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 23 prosenttia (koko Helsingin asukkaista 20 prosenttia). Korkeimmillaan keskiasteen koulutus oli 36 prosentilla (koko Helsingissä 33 prosentilla) ja korkeintaan perusasteen koulutus tai tuntematon koulutusaste oli yhteensä 18 prosentilla alueen asukkaista (koko Helsingissä 30 prosentilla).^[34]

Kunnallisvaaleissa 2008 Vanhan Ruskeasuon ääniharava oli alueella asunut Tuija Brax 122 äänellä (7,3 prosenttia alueen äänistä). Toisena oli 70 ääntä saanut Osmo Soininvaara, kolmantena 32 ääntä saanut Jan Vapaavuori ja neljäntenä 31 ääntä kerännyt Astrid Thors.^[37]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa eniten ääniä alueelta keräsi Paavo Arhinmäki (83 ääntä). Toinen oli Osmo Soininvaara 73 äänellä ja kolmas Pekka Haavisto 57 äänellä. Sekä Laura Räty että Mari Kiviniemi saivat Vanhalta Ruskeasuolta 56 ääntä.

Kunnallisvaaleissa 2012 Vanhan Ruskeasuon äänestysalueella eniten ääniä saivat Osmo Soininvaara (Vihreät) 53 ääntä, Jan Vapaavuori (Kokoomus) 31 ääntä, Heidi Hautala (Vihreät) 30 ääntä ja Gunvor Brettschneider (RKP) 27 ääntä.

Presidentinvaaleissa 2012 43,8% Vanhalla Ruskeasuolla äänestäneistä antoi äänensä Pekka Haavistolle, 33,4 prosenttia Sauli Niinistölle, 5,6 prosenttia Paavo Väyryselle, 4,7 prosenttia Paavo Lipposelle, 3,8 prosenttia Paavo Arhinmäelle, 3,7 prosenttia Timo Soinille, 3,5 prosenttia Eva Biaudetille ja 1,8 prosenttia Sari Essayahille. Toisella kierroksella Haavisto sai 57,4 prosenttia ja Niinistö 42,6 prosenttia alueen äänistä.^[41]

Bussilinja 506 kulkee Ruskeasuolta Tenholantien päästä Laakson, Pasilan rautatieaseman, Käpylän ja Viikin kautta Myllypuron metroasemalle. Mannerheimintietä kulkee useita bussilinjoja ja raitiovaunu 10 keskustaan päin. Hakamäentietä kulkee poikittaislinja 57 Munkkiniemestä Kontulaan.

• 
  Kurkipuisto
• 
  Ruskeasuon Teboil-huoltoasema.
• 
  Vanhalle Ruskeasuolle tyypillisiä asuinkerrostaloja. Kiskontie 17 ja 19.
• 
  Keskuspuistoa Ruskeasuon kohdalla.
• 
  Ruskeasuon bussivarikko.

• Erra, Jyrki & Pekkinen, Pertti: Ruskeasuo: Ajurikylästä kaupunginosaksi. Helsinki: Ruskeasuo-Seura, 2001. ISBN 952-91-4043-6.
• Erra, Jyrki: Ruskeasuon kaupunginosapolku. Helsinki: Ruskeasuo-Seura, 2010. ISBN 978-952-92-6940-2. Verkkoversio. (PDF).

• Ruskeasuo-Seuran kotisivut
• Vanha Ruskeasuo Helsingin kaupungin karttapalvelussa: muun muassa opaskartta, ilmakuvia eri vuosilta, historiallisia aineistoja ja ajantasa-asemakaava.

n k m Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin Eteläinen suurpiiri 1. Kruununhaka 2. Kluuvi 3. Kaartinkaupunki 4. Kamppi 5. Punavuori 6. Eira 7. Ullanlinna 8. Katajanokka 9. Kaivopuisto 13. Etu-Töölö 14. Taka-Töölö 20. Länsisatama Hernesaari Jätkäsaari Lapinlahti Ruoholahti 31. Lauttasaari Koivusaari Kotkavuori Myllykallio Vattuniemi 52. Suomenlinna Läntinen suurpiiri 15. Meilahti 16. Ruskeasuo Pikku Huopalahti Vanha Ruskeasuo 18. Laakso 29. Haaga Etelä-Haaga Kivihaka Lassila Pohjois-Haaga 30. Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmäki Talinranta Vanha Munkkiniemi 32. Konala 33. Kaarela Hakuninmaa Honkasuo Kannelmäki Kuninkaantammi Malminkartano Maununneva 46. Pitäjänmäki Marttila Pajamäki Pitäjänmäen yritysalue Reimarla Tali Keskinen suurpiiri 10. Sörnäinen Hanasaari Kalasatama Sompasaari Vilhonvuori 11. Kallio Linjat Siltasaari Torkkelinmäki 12. Alppiharju Alppila Harju 17. Pasila Itä-Pasila Keski-Pasila Länsi-Pasila Pohjois-Pasila 21. Hermanni Hermanninmäki Hermanninranta Kyläsaari 22. Vallila 23. Toukola Arabianranta Toukola 24. Kumpula 25. Käpylä 26. Koskela 27. Vanhakaupunki Pohjoinen suurpiiri 28. Oulunkylä Maunula Maunulanpuisto Metsälä Patola Pirkkola Veräjälaakso Veräjämäki 34. Pakila Itä-Pakila Länsi-Pakila 35. Tuomarinkylä Haltiala Paloheinä Torpparinmäki Tuomarinkartano Koillinen suurpiiri 36. Viikki Latokartano Viikinmäki Viikinranta Viikin tiedepuisto 37. Pukinmäki 38. Malmi Ala-Malmi Malmin lentokenttä Pihlajamäki Pihlajisto Tattariharju Ylä-Malmi 39. Tapaninkylä Tapanila Tapaninvainio 40. Suutarila Siltamäki Tapulikaupunki Töyrynummi 41. Suurmetsä Alppikylä Heikinlaakso Jakomäki Puistola Tattarisuo Kaakkoinen suurpiiri 19. Mustikkamaa-Korkeasaari 42. Kulosaari 43. Herttoniemi Herttoniemenranta Herttoniemen yritysalue Länsi-Herttoniemi Roihuvuori 44. Tammisalo 48. Vartiosaari 49. Laajasalo Hevossalmi Jollas Kruunuvuorenranta Tullisaari Yliskylä 50. Villinki 51. Santahamina 53. Ulkosaaret Itäsaaret Länsisaaret Aluemeri Itäinen suurpiiri 45. Vartiokylä Itäkeskus Marjaniemi Myllypuro Puotila Puotinharju Roihupelto Vartioharju 47. Mellunkylä Kontula Kivikko Kurkimäki Mellunmäki Vesala 54. Vuosaari Aurinkolahti Kallahti Keski-Vuosaari Meri-Rastila Mustavuori Niinisaari Nordsjön kartano Rastila Uutela Östersundomin suurpiiri 55. Östersundom 56. Salmenkallio 57. Talosaari 58. Karhusaari 59. Ultuna Landbo Puroniitty Helsingin alueellinen jako