PROFILPELAJAR.COM

Pitäjänmäki
Sockenbacka
	; Kaupungin kartta, jossa Pitäjänmäki korostettuna. ; Helsingin kaupunginosat
Kaupunki	Helsinki
Suurpiiri	Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro	46
Pinta-ala	6,68 km²
Väkiluku	18 016 (2017)
Väestötiheys	2697 as./km²
Osa-alueet	Tali, Pajamäki, Pitäjänmäen yritysalue, Marttila, Reimarla, Konala
Postinumero(t)	00360 (Pajamäki), 00370 (Marttila ja Reimarla), 00380 (Pitäjänmäen yritysalue ja Tali), 00390 (Muonamiehentien ympäristö)
Lähialueet	Talinranta, Munkkivuori, Etelä-Haaga, Lassila, Malminkartano, Kannelmäki, Leppävaara
	Infobox OK

Pitäjänmäki (ruots. Sockenbacka) on kaupunginosa ja peruspiiri Helsingin luoteisosassa Espoon rajan tuntumassa. Alueeseen kuuluvat osa-alueina Tali, Pajamäki, Pitäjänmäen yritysalue, Reimarla ja Marttila. Myös pohjoispuolella sijaitseva Konala kuuluu Pitäjänmäen peruspiiriin, mutta muodostaa oman kaupunginosansa. Pitäjänmäen naapureina ovat Kaarelan ja Haagan peruspiirit alueen itäpuolella, Munkkiniemen peruspiiri etelässä sekä Leppävaara lännessä Espoon puolella.

Pitäjänmäellä asuu 16 565 (2012) ihmistä ja työpaikkoja alue tarjoaa 25 190 hengelle (2012). Alueella on satoja pieniä ja keskisuuria yrityksiä; lisäksi muutamalla suuryrityksellä on toimitiloja alueella. Piimäki on Pitäjänmäellä sijaitseva Suomen suurin^lähde? IT-alan työpaikkojen keskittymä.

Pitäjänmäellä sijaitsee Pitäjänmäen tukikoti, joka on tarkoitettu asunnottomille miehille.^[2]

Pitäjänmäki liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1946 suuressa alueliitoksessa. Sitä ennen se kuului Helsingin maalaiskuntaan (nyk. Vantaa), vuodesta 1908 taajaväkisenä yhdyskuntana.

Historia

Pitäjänmäki oli pitkään varsin maaseutumaista seutua. 1800-luvun jälkipuolella alueella oli muun muassa Kröckelin panimo sekä kestikievari. Talin kartanolla on pidemmälle juontava vaikutuksensa alueen historiaan. 1932 Talin kartanon maille avattiin Suomen vanhin edelleen toimiva täysimittainen golfkenttä.

Pitäjänmäen kautta kulki vanhastaan Turuntie, josta siellä erkani Nurmijärvelle johtanut tie (alkuosaltaan nykyinen Konalantie). Vauhtia alueen kehittymiselle antoi Pasila-Karjaa-rautatien rakentaminen, josta päätettiin 1897. Rautatie valmistui elokuussa 1902 ja säännöllinen liikenne alkoi 1. syyskuuta 1903. Asemarakennus saatiin 1904. Rautatien rakentamisen jälkeen alueen asukasluku alkoi nopeasti kasvaa, ja Pitäjänmäestä tuli taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1908. Alueen väestö oli aluksi suurelta osin ruotsinkielistä. Pitäjänmäen rautatieasema oli vuosikymmenien ajan vilkas myös tavaraliikenteen asemana, mutta vuonna 1988 tavara-asema lakkautettiin. Rataosa Helsinki-Kirkkonummi, jolla Pitäjänmäki sijaitsee, sai sähköistyksen ensimmäisenä Suomessa tammikuussa 1969, Helsinki-Leppävaara-kaupunkirata otettiin käyttöön 2001.

Aluksi Pitäjänmäen rakennuskanta oli varsin omakotitalovoittoista. Ensimmäinen ja pitkään ainoa varsinainen kerrostalo rakennettiin aseman kupeeseen 1934.

Helsingin maalaiskunnasta Pitäjänmäki liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1946. Tämän jälkeen kaupunginosa alkoi vähitellen kasvaa: 1940- ja 1950-luvulla sekä 1960-luvun alussa rakennettiin alueelle jo useita kerrostaloja lähinnä pääkatujen varteen sekä 1950-luvun lopulta lähtien myös Pajamäkeen.

Omakotitalojen määrä säilyi Pitäjänmäellä suurena 1970-luvun tehorakentamiseen saakka. Tällöin alueelle nousi useita korkeita kerrostaloryhmiä; tosin mittavimmat suunnitelmat jäivät toteutumatta.

Konalantien varrella sijaitsivat 1920-luvulta alkaen sekä ruotsin- että suomenkielinen koulu. Suomenkielinen kansakouluopetus Pitäjänmäellä alkoi vuokrahuvilassa vuonna 1923. Jo ensimmäisenä vuonna oli koulussa 80 oppilasta ja 1926 saatiin varsinainen koulutalo. Syksyllä 1954 otettiin käyttöön arkkitehti Aarno Hakasen suunnittelema 18 000 m³ 18-luokkahuoneinen koulurakennus.^[3] Ala-asteen (entisen kansakoulun) lisäksi Pitäjänmäki sai oman yläasteen koulun 1991, sitä ennen konalalaiset ja pitäjänmäkeläiset kävivät yläasteen Munkkivuoressa. Uusi Strömbergin alue sai ala-asteensa 2000-luvun alussa.

Pitäjänmäelle rakennettiin kyläkirkko vuonna 1929. Pitäjänmäen uusi kirkko, jonka suunnittelivat arkkitehdit Olli ja Eija Saijonmaa, vihittiin käyttöön toukokuussa 1959. Omaksi seurakunnakseen Pitäjänmäki erkani Huopalahdesta 1966.

Oma terveysasema Pitäjänmäelle perustettiin 1980-luvun puolivälissä.

Teollisuushistoria

Pitäjänmäestä tuli 1900-luvun alkupuolella myös huomattava teollisuuskeskus. Ensimmäisenä varsinaisena teollisuuslaitoksena alueelle tuli Gottfrid Strömbergin tehdas, joka valmisti muun muassa sähkömoottoreita. Sittemmin 1930-luvulta alkaen tehdaslaitos laajeni huomattavasti, ^lähde? ja on nykyisin osa kansainvälistä ABB-konsernia. Pitäjänmäen tehdas työllisti vuonna 2019 noin 1 300 henkilöä.^[4]

Teollisuusalue kasvoi voimakkaasti 1940-luvun lopulta alkaen. Alkuvuosikymmeninä alueella oli monenlaista teollisuutta ja myös useita lehtipainoja. Vuosina 1945–1981 Valimotie 13:ssa toimi sähkö- ja musiikkialan monialayritys Pohjoismainen Sähkö Oy. Vuonna 1977 rakennettiin Höyläämötie 16:een Finnlevyn äänitysstudio, joka toimi vuoteen 1990 asti. Audiovox Recordsin äänitysstudio sijaitsi 1989–1999 Höyläämötie 8:ssa.

1980-luvulta alkaen alue on muuttunut yhä enemmän toimistovaltaiseksi teollisuusrakennusten korvautuessa toimistorakennuksilla. IT-alan yrityksistä alueella toimii nykyisin muun muassa CGI ja Fujitsu. Myös Telia on rakentanut 2016 alkaen alueelle "Suomen suurinta" datakeskusta, joka valmistuu 2018. ABB:llä, Halvalla ja Teknos Oy:llä on alueella perinteisempää teollisuustoimintaa.^[5] Stockmannin pääkonttori on sijainnut alueella 1950-luvulta lähtien. Stockmann Auto 2006 asti, sittemmin Veho sijaitsivat Kutomotie 1:ssä vuoteen 2016 asti.^[6]

Oppilaitoksista Amiedulla (ent. Ammatti-instituutti) on teollisuusalueella vuonna 1995 rakennettu toimitalo. Myös Sibelius-Akatemia (kansanmusiikin ja jazzmusiikin osastot) on toiminut siellä 1990-luvun alkupuolelta. Valiolla on muun muassa pääkonttori, mehutehdas ja lähettämö Pitäjänmäellä, meijeritoiminta on siirretty muualle, Hartwallin pääkonttori on sijainnut alueella vuodesta 2004. Teollisuusalue on muuttumassa entistä toimistovaltaisemmaksi, ja alueen eteläosaan Pitäjänmäentien eteläpuolelle rakennetaan asuntoja myös entisiin teollisuusrakennuksiin.

Toimistojen ja suurteollisuuden lisäksi myös pienteollisuutta on melko paljon, lähinnä Espoon rajan tuntumassa. Tällä Takkatien pienteollisuusalueella toimii Arinatiellä muun muassa Finnvoxin levytysstudio sekä Cityvaraston pienvarastoja vuokraava toimipiste.

Osa-alueet

Pitäjänmäki jakautuu useampaan osa-alueeseen: Reimarla on sekoitus omakoti- ja kerrostaloasumista monelta eri vuosikymmeneltä, asukkaita 4 512 (1.1.2005). Marttilassa sijaitsevat toisen maailmansodan aikainen invalidikylä sekä sodan jälkeen rakennettu rintamamiestalojen alue, ja asukkaita on 379 (1.1.2005). Pajamäki on 1950-luvun lopulla rakennettu 1 823 asukkaan (1.1.2005) kerrostaloalue.

Pitäjänmäen yritysalueella on sekä teollisuus- että toimistotyöpaikkoja. Siellä on myös 3 419 asukasta (1.1.2005), enimmäkseen 1990-luvun lopulla rakennetuilla alueilla Strömbergintien ja ABB:n tehtaan ympäristössä sekä Pitäjänmäentien eteläpuolella osin Talin puolella entisen taimitarhan paikalla.

Tali käsittää lähinnä historiallisen Talin kartanon, jonka alueella sijaitsee vuonna 1932 perustettu Suomen vanhin Helsingin Golfiklubin pelikenttä. Alueella on myös Talin siirtolapuutarha (perustettu 1936) sekä urheiluhalleja, esimerkiksi Suomen ja Euroopan suurin tennishalli, Talin tenniskeskus, sekä keila-, squash- ja jalkapallohallit. Vielä 1950-luvulla alueella toimi Talin laukkarata.

Kaupunginosajaon mukaan Pitäjänmäkeen kuuluvat edellä mainitut osa-alueet. Peruspiirijaossa Pitäjänmäen peruspiiriin luetaan myös Konala, joka on oma kaupunginosansa.