Valeuutinen on harhautustarkoituksessa tehty teksti tai viesti, joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei ole sitä.[1] Valeuutinen on eräs huijauksen laji tai tahallaan levitettyä väärää tietoa, jota välitetään perinteisten viestinten tai sosiaalisen median kautta.
Valeuutisen tarkoituksena on harhautus taloudellisen tai poliittisen hyödyn saavuttamiseksi.[2] Katseenvangitsijana käytetään usein otsikoita tai täysin tekaistuja uutisjuttuja, jotta saataisiin enemmän lukijoita ja lisättäisiin uutisen jakamista. Valeuutisten tuottajilla on yksityiskohtaiset kuvaukset palveluistaan ja selkeät listahinnat. Erään valeuutiskampanjan hinta on noin 360 000 euroa.[3]
Valeuutisten leviäminen on yhdistetty mainostulojen helppoon saatavuuteen, kasvaneeseen poliittiseen kaksinapaisuuteen ja sosiaalisen median, erityisesti Facebookin, uutissyötteen käytön laajuuteen.[4]
Valeuutinen-sanan merkitys on muuttunut. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viljellyt valeuutisten käsitettä ahkerasti. Hänen on arvioitu tarkoittavan valeuutisilla niin sanotun perinteisen median uutisia, jotka Trumpin mielestä kohtelevat häntä epäreilusti tai joista hän ei muutoin pidä.
Journalismin tutkija Katja Valaskiven mukaan valeuutinen voi tarkoittaa nykyisin ihmisille huonosti tehtyä journalismia tai juttua, joka ei vastaa heidän omaa käsitystään asioista.[5]
Venäjällä hyväksyttiin vuonna 2022 laki, jonka mukaan "valeuutisten" levittämisestä Venäjän armeijaan liittyen voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion.[6] Ensimmäinen sakkotuomio sotaan liittyvien valeuutisten julkaisemisesta annettiin Taka-Baikaliassa toukokuun lopussa kauppiaalle ja teon aikana puolustusministeriön palveluksessa olleelle henkilölle. [7] Moskovalainen kaupunginvaltuutettu sai seitsemän vuoden vankeustuomion arvosteltuaan kaupunginvaltuuston kokouksessa Venäjän sotatoimia Ukrainassa.[8]
Valeuutisten määrittely on Venäjän viranomaisten päätettävissä. Raporttien mukaan se voi sisältää sellaisia viittauksia Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, jotka kutsuvat sitä hyökkäykseksi, joka on ristiriidassa Kremlin vaatimuksen kanssa, että kyseessä on yksinkertaisesti "erityinen sotilasoperaatio". Kreml on myös käyttänyt termiä "valeuutiset" kertomuksiin, joiden mukaan Venäjän ilmaisku osui äitiyssairaalaan Ukrainassa.[9]
Määritelmä
Valeuutiseksi on määritelty uutinen, joka on ”sisällöltään tekaistu ja on suunniteltu siten, että sivulle saadaan mahdollisimman paljon kävijöitä ja sitä kautta mainostuloja”.[2]
Keskeisiä ovat jutun taustalla oleva aikomus ja tarkoitus. Valeuutiselta saattaa näyttää myös uutissatiiri, joka liioittelee ja hyödyntää kuvitteellista aineistoa, mutta sen tarkoitus on viihdyttää ja selventää asiaa, ei huijata. Valeuutinen voi olla myös vakuuttava fiktio, kuten H. G. Wellsin radiokuunnelma Maailmojen sota (1938). Kuunnelman saamaa vastaanottoa tutkineen Brad Schwartzin mukaan nykyinen valeuutisten suosio johtaa tähän radiokuunnelmaan ja sen useisiin jäljittelijöihin.[10][11]
Uutisankka on tiedotusvälineissä leviävä paikkansapitämätön uutinen, jota luullaan todeksi.
Tarkastele lähdettä (jotta ymmärtäisit sen tehtävän ja tarkoituksen)
Lue otsikkoa edemmäksi (jotta ymmärtäisit koko tarinan)
Tarkista kirjoittajat (jotta näkisit ovatko he todellisia ja uskottavia)
Arvioi uutista tukevat lähteet (jotta varmistaisit, että ne tukevat väitteitä)
Tarkista julkaisun ajankohta (nähdäksesi, että tarina on asianmukainen ja ajan tasalla)
Kysy, onko kyseessä vitsi (määrittääksesi, onko sen tarkoituksena olla satiiri)
Käy läpi omat ennakkoasenteesi (jotta huomaisit, vaikuttavako ne arvostelukykyysi)
Kysy asiantuntijoilta (jotta saisit vahvistuksen riippumattomilta ihmisiltä, joilla on tietoa).
Kansainvälinen faktantarkistusorganisaatio The International Fact-Checking Network (IFCN), joka aloitettiin vuonna 2015 tukee faktantarkistuksen kansainvälistä yhteistyötä, tarjoaa koulutusta ja on julkaissut faktantarkistuksen yleiset periaatteet.[13] Myös verkossa toimiva suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari sitoutuu IFCN:n yhteisiin faktantarkistussääntöihin.[14] Vuonna 2017 IFCN julkaisi hakemuksen ja ennakkotarkistusprosessin journalistisille organisatioille.[15] Eräs IFCN:n pätevöittämä toimija on itsenäinen, ei-kaupallinen media-aikakauslehti The Conversation, joka on tehnyt lyhyen animaation, joka selvittää sen faktantarkistusprosessia. Siinä on muun muassa "avustavan akateemisen asiantuntijan anonyymi vertaisarviointi, lisätarkistus ja toimituksellista valvontaa".[16]
Varhainen esimerkki valeuutisesta oli ”suuri kuuhuijaus” vuonna 1835. The Sun -lehti julkaisi artikkeleita tähtitieteilijä John Herschelistä ja keksitystä kollegasta, joka huijauksen mukaan oli havainnut Kuussa outoa elämää. Keksityt artikkelit onnistuivat houkuttelemaan uusia tilaajia, ja halvalla tilattava sanomalehti kärsi vain hyvin pienen takaiskun sen myönnettyä seuraavassa kuussa, että sarja oli ollut huijausta.[18][19]
Valeuutinen muistuttaa käsitteenä keltaista lehdistöä ja poliittista propagandaa, jotka käyttävät usein samoja strategioita kuin 1900-luvun alun ”penny press”, halvat sanomalehdet.[21][22][23]
Carnegien kansainvälinen rauhanpalkintorahasto on sen toimittajan Walter Durantyn mukaan todennut, että The New York Times julkaisi valeuutisia ”kuvaamalla Venäjää sosialistisena paratiisina”.[24] Lehti julkaisi vuosina 1932–1933 lukuisia artikkeleita, joita sen Moskovan toimituksen päällikkö Walter Duranty kirjoitti. Niissä kiellettiin tieto, että Neuvostoliitossa olisi tuolloin kuollut nälkään 2,4–7,5 miljoonaa maan kansalaista nälänhädässä, joka nykyisin tunnetaan nimellä holodomor.[25] Nykyisin lehti sanoo, että tämä oli ”sen huonoin” raportointi.[26] Vuosia kestäneen valeuutisten kauden ovat huomanneet useat asiantuntijat Australiassa[27], Yhdysvalloissa[28] ja Isossa-Britanniassa.[29]
Valeuutisten käyttö ja vaikutus laajeni 2000-luvulla, ja myös valeuutiset-sanan käyttö yleistyi. Sen lisäksi, että sanaa käytetään keksityistä jutuista, jotka on suunniteltu lukijoiden pettämiseksi lukijamäärien ja voiton maksimoimiseksi, termiä käytetään myös viittaamaan satiirisiin uutisiin, joiden ei ole tarkoitus johtaa harhaan, vaan pikemminkin informoida katsojia ja jakaa humoristista kritiikkiä oikeista uutisista ja valtamediasta.[35][36] Yhdysvaltalaisia esimerkkejä satiirista ovat televisio-ohjelmat Saturday Night Live', Weekend Update, Daily Show, Colbert Report ja sanomalehti The Onion.[37][38][39]
Venäjä käytti disinformaatiota vuonna 2014, kun se loi vastakertomuksen Venäjän tukemien Ukrainan kapinallisten ammuttua alas Malaysia Airlinesin lennon 17 käyttämällä Venäjältä toimitettua ohjusta. Väärät uutiset olivat usein peräisin Venäjän valtion tukemasta television uutiskanava RT:sta.[40] Vuonna 2016 Nato sanoi havainneensa merkittävää Venäjän propagandan ja valeuutisten lisääntymistä Krimin vuonna 2014 tapahtuneen miehityksen jälkeen.[41] Venäjän hallituksen virkailijoilta peräisin olevia valeuutisia kierrätti myös kansainvälisesti uutistoimisto Reuters, ja niitä julkaistiin Yhdysvalloissa suosituimmilla uutisverkkosivustoilla.[42]
Yhdysvalloissa vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan aikaan valeuutiset olivat erityisen yleisiä, vaikka Stanfordin yliopiston ja New Yorkin yliopiston tutkijat totesivat tutkimusasiakirjassa, että valeuutisten tuloksena oli ”vähän tai ei ollenkaan vaikutusta”. Tutkijat huomasivat, että vain kahdeksan prosenttia äänestäjistä luki valeuutisia ja että tarinoita muistettiin vain vähän.[43][44] Saksan liittokansleri Angela Merkel joutui valeuutisten kohteeksi Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen liittopäivävaalien lähestyessä vuonna 2017.[45]
Presidenttikautensa ensimmäisinä viikkoina Yhdysvaltain presidentti Donald Trump käytti usein sanaa ”valeuutiset” viitatessaan perinteisiin tiedotusvälineisiin ja loi sekaannusta sanan merkityksestä.[46] Kun Coloradon republikaanisenaattori Ray Scott käytti termiä viittaamalla Grand Junction Daily Sentinel -lehden kolumniin, lehden kustantaja uhkasi oikeusjutulla kunnianloukkauksesta.[47][48]
Vaikutus
Valeuutisten vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja osa maailmanlaajuista ilmiötä.[49]
Valeuutisia levitetään sosiaalisen median kautta ja usein myös käyttämällä valeuutisten verkkosivustoja. Saadakseen uskottavuutta ne erikoistuvat keksimään huomiota herättäviä uutisia, usein esiintymällä tunnettuina uutislähteinä.[50][51][52] Valeuutisia on käytetty sähköpostien tietojenkalasteluun hyökkäyksissä tarjoamalla sensaationhakuisia valheita ja kannustamalla käyttäjiä klikkaamaan linkkejä, jotka tartuttavat heidän tietokoneisiinsa haittaohjelmia.[53]
Harhaanjohtamista helpotti 2000-luvulla laaja sosiaalisen median käyttö. Esimerkiksi Facebook-uutissyöte on mahdollistanut valeuutisten leviämisen.[60][61] Vuoden 2016 lopulla sosiaalista mediaa alettiin käyttää aikaisempaa enemmän uutissisältöihin, minkä myötä valeuutiset saivat enemmän huomiota.[17]
Suuri osa yhdysvaltalaisista käyttää Facebookia tai Twitteria uutisten vastaanottoon.[62] Tämä sekä lisääntynyt poliittinen kahtiajako ja suodatinkuplat ovat aiheuttaneet sen, että monet lukevat lähinnä otsikoita. Valeuutisten on sanottu vaikuttaneen vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.[63][64] Valeuutisia jaettiin Facebookissa enemmän kuin päteviä uutisia[65][66][67] Analyytikot selittivät sen johtuvan siitä, että valeuutiset vastaavat usein odotuksiin tai ovat muuten jännittävämpiä kuin paikkansapitävät uutiset. Facebook itse kiisti aluksi luonnehdinnan.[60][61] Joulukuussa 2016 tehdyssä Pew Research Centerin kyselyssä todettiin, että 64 prosenttia Yhdysvaltain aikuisista katsoi täysin keksittyjen uutisten aiheuttaneen ”paljon epäselvyyttä” ajankohtaisia asioita koskevista perustiedoista, kun taas 24 prosenttia väitti, että ne olivat aiheuttaneet ”hämmennystä”, ja 11 prosenttia sanoi, että ne olivat aiheuttaneet ”ei paljon tai mitään epäselvyyttä”. Lisäksi 23 prosenttia kyselyyn vastanneista myönsi, että he olivat itse jakaneet valeuutisia, joko tietoisesti tai tietämättään.[68]
Syyskuussa 2016 Facebook, Twitter ja YouTube alkoivat seuloa valeuutisia yhdessä valtamedioiden, sekä journalisti- ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Suurimpien sosiaalisen median palveluiden lisäksi yhteistyöverkostossa ovat mukana muun muassa The New York Times, The Washington Post, Channel 4 News, Al Jazeera, ABC News ja Amnesty. Taustalla on kesällä 2015 perustettu First Draft Coalition, johon useita media-alan toimijoita liittoutui tutkiakseen ja levittääkseen tietoutta verkkouutisten varmentamisesta. Liittouman sivusto First Draft News julkaisee aiheesta opetusmateriaalia ja uutisia.[69][70]
Yhdysvaltain vuoden 2016 vaalien jälkeen ja lähestyttäessä Saksan vaaleja Facebook alkoi merkitä epätarkkoja uutisia ja varoittaa niistä,[71][72][73] ja se alkoi tehdä yhteistyötä riippumattomien faktantarkistajien kanssa merkitsemällä virheellisiä uutisia varoittaen lukijoita ennen sellaisten jakamista.[71][72][73]
Englanninkielisessä Facebookissa voi tehdä ilmoituksen valeuutisartikkelista, minkä jälkeen käyttäjä voi valita joko verkkosivuston estämisen kokonaan tai kätkeä kaikki tulevat lähteen postaukset.[67]
Kiinan viranomaiset ja johtavat liikemiehet peräänkuuluttivat syksyllä 2016 voimakkaampaa valtion hallintaa, viitaten militanttien valmiuksiin organisoida ja levittää valeuutisaiheita Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan aikana. Eräs Kiinan johtavista internet-viranomaisista suositteli valeuutisia ja huhuja levittävien verkossa toimivien kansalaisten tunnistusjärjestelmiä, jotta heitä voitaisiin "palkita ja rankaista".[74]
Palvelut ja hinnat
Japanilainen tietoturvayhtiö Trend Micro selvitti vuonna 2017 valeuutisia ja niihin liittyviä palveluita tarjoavia toimijoita. Valeuutisia tarjoavien toimijoiden verkkosivuillaan kertomien listahintojen mukaan selvityksessä arvioitiin vuoden kestävän kampanjan hinnaksi noin 360 000 euroa. Hinta sisältää muun muassa kattavat tekaistut sosiaalisen median profiilit, valeuutisten kirjoittamisen ja valeuutisen levittämisen kuvitteellisten seuraajien välityksellä.
Raporttia varten Trend Micro tutki muassa englannin-, venäjän-, kiinan- ja arabiankielisiä verkkosivuja, jotka markkinoivat sosiaalisen median, hakukoneiden ja uutisten tuottajien vaikuttamiseen ja ohjailuun tähtääviä palveluita.
Palveluita ovat muun muassa seuraavat:
Kuvitteellisia ”some-julkkiksia” voi hankkia esimerkiksi kiinalaiseen Weibo-palveluun ostamalla kuvitteellinen profiili 2 300 eurolla, jolla saa 300 000 seuraajaa.
Levottomuuksien ja mielenosoitusten innoittamiseen ja yllyttämiseen saa kampanjan noin 178 000 eurolla. Tulenaroista sosiaalisista aiheista keskustelevan suositun verkoston voi ostaa halvimmillaan 35 000 eurolla. Muun muassa Yhdysvalloissa osa mielenosoituksista on saanut alkunsa juuri sosiaalisesta mediasta.
Toimittajien mustamaalaukseen ja kyseenalaistamiseen saa noin 2 400 eurolla viikon kestävän kampanjan. Siihen kuuluu toimittajaa panetteleva artikkeli, jota tviitataan kymmeniä tuhansia kertoja ja se saa sata tuhatta vierailua. Kommentoinnit, lisävierailut ja bottiseuraajat maksavat ylimääräistä. Noin 50 000 eurolla saa kampanjan joko toimittajan mustamaalaamiseksi tai hänen näkyvyytensä lisäämiseksi.
Puolueiden painostaminen ja vaaleihin vaikuttaminen on monimutkainen ja aikaavievä operaatio. Sen takia hinta on noin 357 000 euroa.[3]
Vastatoimia
EU:n komissio varoitti tammikuussa 2017 Facebookia ja Googlea sääntelytoimilla, jos ne eivät puutu valeuutisten leviämiseen verkossa vaaleihin valmistautuvissa Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa. Google ja Facebook ovat ilmoittaneet yhteisistä toimista, muun muassa faktantarkistuksesta valeuutisten patoamiseksi. Facebook on kehitellyt lisäksi yhteistyötä ja välineitä ranskalaisten mediatalojen kanssa valeuutisten metsästykseen erityisesti Ranskan vaaleja silmälläpitäen.
Saksassa Facebookin kanssa yhteistyökumppanina toimii Correctiv-tutkimusyhteisö, jonka perustaja David Schraven sanoi Financial Timesissa, että verkossa leviää laaja joukko äärioikeiston kehittämiä valeuutisia esimerkiksi pakolaisista.[75]
Freedom House -järjestön syksyllä 2018 julkaiseman selvityksen mukaan vähintään 17 maata on edellisen vuoden aikana "valeuutisia" vastaan taistelun varjolla hyväksynyt tai säätänyt verkkomediaa rajoittavia lakeja, joiden tarkoituksena on tukahduttaa toisinajattelua. Järjestön mukaan "valeuutisten" herättämät intohimot uhkaavat aiheuttaa demokratian vaarantavia ylimitoitettuja rajoituksia sananvapauteen sekä sensuurin ulkoistamisen siihen huonosti sopiville teknologian alan yrityksille. Lisäksi sosiaalisessa mediassa leviävät väkivaltaan yllyttävät valheet ovat saaneet jotkin maat kuten Intian ja Sri Lankan rajoittamaan internetin käyttöä kaikilta kansalaisilta väkivallan välttämiseksi.[76][77]
Kritiikki
Valeuutisten rajaamatonta käsitettä on kritisoitu. The Washington Postin kolumnisti Margaret Sullivan totesi Usherin sanoneen, että valeuutinen merkitsee eri asioita eri ihmisille. "Onko se satiiria? Komediauutisia? Ryhmäkuntalaisten journalismia? Vai isoja virheitä, joita luotettavat uutisinstituutiot ovat tehneet, tai huijauksia joihin ne ovat langenneet?" Sullivanin mukaan sanaa käytetään horjuttamaan - tai ainakin sotkemaan - uskoa yrityksiin tarkistaa päteviä uutisia.[78]
Tulevaisuus
Valeuutiset ovat olleet useimmiten tekstiä, mutta on arveltu, että ne ottavat käyttöönsä tulevaisuudessa äänen ja liikkuvan kuvan manipuloinnin. Ihmisen kasvot voi kaapata videolta ja saada hänet ikään kuin sanomaan jotakin aivan muuta kuin mitä hän todellisuudessa sanoivat. Saksalais-amerikkalaisessa tutkimushankkeessa Face2Face[79] kehitettiin teknologiaa, joka vaihtaa kohdehenkilön kasvoille näyttelijän ilmeet, kuten suun liikkeet ja esimerkiksi kulmakarvojen kohoamisen.[80]
Adobe julkisti marraskuussa 2016 Photoshopin rinnalle tuotetta, jota kutsutaan nimillä Photoshop for audio[81] tai Project VoCo. Tietokoneohjelmaan voi kirjoittaa sanoja ja laittaa ohjelman sanomaan ne jonkun tietyn henkilön äänellä. Edellytyksenä on, että ohjelmaan on syötetty noin 20 minuuttia kyseisen henkilön puhetta.[80]
Sanankäytön muutos Donald Trumpin aikaan
Presidentti Donald Trump popularisoi valeuutinen-sanan käytön. Factba.se:n seuraamien sosiaalisen median viestien ja transkriptioiden mukaan Trump on käyttänyt sanaa noin 2 000 kertaa joulukuusta 2016 alkaen. Sanan käyttö netissä kohosi huippuunsa presidentin julistettua "Valeuutispalkintonsa" ("Fake News Awards"), joka oli luettelo niistä uutisjutuista, joita hän piti valheina. Vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalin aikaan "valeuutisilla" tarkoitettiin paikkansa pitämättömiä raportteja, kuten sitä, että paavi Franciscus hyväksyisi presidentti Trumpin. Mutta kun sanan käyttö tuli yhä suositummaksi, sen merkitys muuttui tarkoittamaan muutakin kuin misinformaatiota. Presidentti Trump on käyttänyt valeuutinen-sanaa hyökätessään niitä uutisjuttuja vastaan, joista hän on eri mieltä. Helmikuussa 2017 hän vei aiheen pitemmälle ja leimasi useita uutistoimistoja "amerikkalaisten kansanviholliseksi". Trumpin kielenkäytöstä sama on levinnyt muualle, muun muassa Thaimaahan, Filippiineille, Saudi-Arabiaan ja Bahrainiin. Kansalaisjärjestöjen mukaan tällainen kielenkäyttö rapauttaa demokratiaa, joka perustuu yksimielisyyten tosiasioista, kun ilmaisua "valeuutinen" käytetään myös uskottavista tiedoista.[82]
↑Hannula, Tommi: Mediaa haukkuva Trump on muuttanut ”valeuutisten” käsitteen – suomalaisetkin tarkoittavat sillä valheiden sijaan huonoa journalismia tai oman käsityksen vastaisia juttuja. Helsingin Sanomat, 7.1.2018. Sanoma Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.11.2019.
↑Gragh, Suanda & Mountain, Wes: How we do FactChecks at The ConversationThe Conversation. 16.2.2017. The Conversation Trust (UK) Limited. Viitattu 7.4.2017. (englanniksi)
↑Connolly, Kate & Angelique Chrisafis, Angelique & McPherson, Poppy & Kirchgaessner, Stephanie & Haas, Benjamin & Phillips, Dominic & Hunt, Elle & Safi, Michael: Fake news: an insidious trend that’s fast becoming a global problemThe Guardian. 2.12.2016. Guardian News and Media Limited. Viitattu 2.3.2017. (englanniksi)
↑Chen, Adrian: The AgencyThe New York Times Magazine. 2.6.2015. The New York Times Company. Viitattu 2.3.2017. (englanniksi)
Lehtinen, Aki Petteri: ”Uutistekstin totuudenmukaisuus: Kuinka journalismi kiinnittyy todellisuuteen”. Teoksessa Haapaniemi, Riku & Ivaska, Laura & Katajamäki, Sakari (toim.): Tekstit ympärillämme: Kirjoituksia tekstikäsityksistä ja -käytänteistä, s. 128–136. Tampere: Tampereen yliopisto, 2024. ISBN 978-952-03-3465-9Vapaasti luettavissa
Nicholas BraunBraun with the Hollywood Knights celebrity basketball team in Claremont, California, January 30, 2010LahirNicholas Joseph Braun1 Mei 1988 (umur 35)Bethpage, New York Nicholas Joseph Nick Braun (lahir 1 Mei 1988) adalah aktor asal Amerika Serikat. Filmografi Film Tahun Judul Peran Catatn 2005 Sky High Zachary Zach Braun 2008 Minutemen Zeke Thompson Disney Channel Original MovieMain role 2009 Princess Protection Program Edwin Disney Channel Original MovieMain role 2011 Chale...
artikel ini tidak memiliki pranala ke artikel lain. Tidak ada alasan yang diberikan. Bantu kami untuk mengembangkannya dengan memberikan pranala ke artikel lain secukupnya. (Pelajari cara dan kapan saatnya untuk menghapus pesan templat ini) General Atomics Aeronautical Systems, Inc. (GA-ASI), afiliasi dari General Atomics, menyediakan kendaraan udara tak berawak dan solusi radar militer dan aplikasi komersial di seluruh dunia. Divisi Aircraft Systems Group Reconnaissance Systems Group Produk ...
Artikel ini membutuhkan rujukan tambahan agar kualitasnya dapat dipastikan. Mohon bantu kami mengembangkan artikel ini dengan cara menambahkan rujukan ke sumber tepercaya. Pernyataan tak bersumber bisa saja dipertentangkan dan dihapus.Cari sumber: Bahasa Serbo-Kroasia – berita · surat kabar · buku · cendekiawan · JSTOR (July 2007) PemberitahuanTemplat ini mendeteksi bahwa artikel bahasa ini masih belum dinilai kualitasnya oleh ProyekWiki Bahasa dan Pro...
Japanese manga series Scorching Ping Pong GirlsFirst tankōbon volume cover灼熱の卓球娘(Shakunetsu no Takkyū Musume)GenreSports MangaWritten byYagura AsanoPublished byShueishaMagazineJump SQ.19 (December 19, 2013 – February 19, 2015)Tonari no Young Jump (May 15, 2015 – February 1, 2019)DemographicShōnen, seinenOriginal runDecember 19, 2013 – February 1, 2019Volumes7 (List of volumes) Anime television seriesDirected byYasuhiro IrieProduced byHiroyuki TanakaSho...
Irish politician (born 1973) John BradyTDBrady in 2019Teachta DálaIncumbentAssumed office February 2016ConstituencyWicklow Personal detailsBorn (1973-07-28) 28 July 1973 (age 50)Bray, County Wicklow, IrelandPolitical partySinn FéinSpouseGayle BradyChildren5Alma materDublin Institute of TechnologyWebsitejohnbradysf.blogspot.com John Brady (born 28 July 1973) is an Irish Sinn Féin politician who has been a Teachta Dála (TD) for the Wicklow constituency since the 2016 general electi...
Psychological trauma This article has multiple issues. Please help improve it or discuss these issues on the talk page. (Learn how and when to remove these template messages) The neutrality of this article is disputed. Relevant discussion may be found on the talk page. Please do not remove this message until conditions to do so are met. (December 2023) (Learn how and when to remove this template message) This article needs additional citations for verification. Please help improve this articl...
تفجير السفارة الدنماركية في إسلام آباد 2008 المعلومات الموقع إسلام آباد الإحداثيات 33°43′56″N 73°04′03″E / 33.7322°N 73.0676°E / 33.7322; 73.0676 التاريخ 2008 الخسائر الوفيات 8 الإصابات 24 تعديل مصدري - تعديل تفجير السفارة الدنماركية في إسلام آباد، هو تفجير و�...
Державний комітет телебачення і радіомовлення України (Держкомтелерадіо) Приміщення комітетуЗагальна інформаціяКраїна УкраїнаДата створення 2003Керівне відомство Кабінет Міністрів УкраїниРічний бюджет 1 964 898 500 ₴[1]Голова Олег НаливайкоПідвідомчі ор...
مدينة الفاتيكان (بالإيطالية: Città del Vaticano) المعروفة رسميًا باسم دولة مدينة الفاتيكان (بالإيطالية: Stato della Città del Vaticano)، هي أصغر دولة من حيث المساحة في العالم وتأخذ شكل شبه إهليلجي في قلب مدينة روما عاصمة إيطاليا التي تحيط بها من جميع الجهات ويفصلها عنها أسوار خاصة؛ تبلغ مسا�...
Steven St. CroixDati biograficiNazionalità Stati Uniti Dati fisiciAltezza183 cm Occhimarroni Capellimarroni Lunghezza del pene18 cm Dati professionaliAltri pseudonimiStephen St. Croix, Steven St. Croix Film girati 1648 come attore 11 come regista Sito ufficiale Modifica dati su Wikidata · Manuale Steven St. Croix, pseudonimo di Benjamin Banks (Los Angeles, 24 febbraio 1968), è un attore pornografico e regista pornografico statunitense. Ha recitato in più di 800 film e ha...
Si ce bandeau n'est plus pertinent, retirez-le. Cliquez ici pour en savoir plus. Cet article ne cite pas suffisamment ses sources (mars 2022). Si vous disposez d'ouvrages ou d'articles de référence ou si vous connaissez des sites web de qualité traitant du thème abordé ici, merci de compléter l'article en donnant les références utiles à sa vérifiabilité et en les liant à la section « Notes et références ». En pratique : Quelles sources sont attendues ? Comm...
Item that has been manufactured but not sold Look up finished goods in Wiktionary, the free dictionary. Finished goods are goods that have completed the manufacturing process but have not yet been sold or distributed to the end user.[1] Manufacturing The Air New Zealand Boeing 787-9 Dreamliner is an example of a finished good. Main article: Manufacturing Manufacturing has three classes of inventory: Raw material Work in process Finished goods A good purchased as a raw material goes in...
Artikel ini sebatang kara, artinya tidak ada artikel lain yang memiliki pranala balik ke halaman ini.Bantulah menambah pranala ke artikel ini dari artikel yang berhubungan atau coba peralatan pencari pranala.Tag ini diberikan pada April 2017. Haruki NishimuraInformasi pribadiNama lengkap Haruki NishimuraTanggal lahir 31 Mei 1987 (umur 37)Tempat lahir Prefektur Saitama, JepangPosisi bermain BekKarier senior*Tahun Tim Tampil (Gol)2006-2009 Omiya Ardija 2008 →Arte Takasaki 2010 FC Ganju I...
Jewish community in Europe Not to be confused with Romaniote Jews or Italian Jews. This article includes a list of general references, but it lacks sufficient corresponding inline citations. Please help to improve this article by introducing more precise citations. (May 2019) (Learn how and when to remove this message) Ethnic group Romanian Jewsיהודים רומניםEvrei româniA Jewish family in Galaţi, Romania during the Interwar periodTotal populationest. 280,000 to 460,000 (worldwide...
Species of flowering plant Sarcococca saligna Sarcococca saligna Scientific classification Kingdom: Plantae Clade: Tracheophytes Clade: Angiosperms Clade: Eudicots Order: Buxales Family: Buxaceae Genus: Sarcococca Species: S. saligna Binomial name Sarcococca saligna(D.Don) Müll.Arg. Sarcococca saligna, the sweet box or Christmas box, is a species of flowering plant in the family Buxaceae. This shrub is native to northern Pakistan. Its common name in Pakistan is sheha.[1][2...