Tranemon kunta

Tranemon kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa
Keskustaajama Tranemo
Kuntakoodi 1452
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 741,20 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 11 937
 – Väestötiheys 16,1 as./km²









Tranemon kunta (ruots. Tranemo kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Tranemo.[3]

Kunnan maapinta-ala on 741,20 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 11 937 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunta on osa Sjuhäradin kulttuurimaantieteellistä aluetta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 46,28 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin neljä "suurkuntaa":

  • Dalstorp (Dalstorp, Hulared, Ljungsarp, Nittorp ja Ölsremma)
  • Limmared (Södra Åsarp)
  • Länghem (Dannike, Länghem ja Månstad)
  • Tranemo (Ambjörnarp, Mossebo, Sjötofta ja Tranemo)

Vuonna 1952 osa Tranemoon maalaiskuntaan liitetystä Mossebon kunnasta siirrettiin Dalstorpin maalaiskuntaan.

Vuonna 1967 Limmaredin maalaiskunta ja Länghemin maalaiskuntaan kuuluneet entiset Länghemin ja Månstadin kunnat liitettiin Tranemon maalaiskuntaan. Vuonna 1971 Tranemon maalaiskunta muutettiin Tranemon kunnaksi. Nykyiset rajansa kunta sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä Dalstorp. Kunnan alueella ei ole sijainnut taajaväkisiä yhdyskuntia.

Väestönkehitys

Tranemon kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
10 339
1955
  
10 531
1960
  
10 886
1965
  
11 357
1970
  
11 587
1975
  
11 786
1980
  
12 413
1985
  
12 233
1990
  
12 462
1995
  
12 354
2000
  
12 037
2005
  
11 804
2010
  
11 587
2015
  
11 619
2020
  
11 885
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 647 14,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 452 3,9
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 749 6,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 8 771 75,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 357 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 498 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 4,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 191 519 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 80 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,5 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,1 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,0 3,5
  jalostus 54,0 44,9
  palvelut 41,0 50,5
  tuntematon 0,9 1,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 5 732 5 674
  työpaikkaomavaraisuus 101,0

Taajamat

Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 70,0 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 474 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Tranemo 3 168
2 Limmared 1 412
3 Länghem 989
4 Dalstorp 776
5 Grimsås 721
6 Rosenlund 316
7 Ambjörnarp 270
8 Uddebo 258
9 Ljungsarp 203

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Tranemon kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 7 7 7 9 8 7 7 6 7 5 6 7 5 5
  Keskustapuolue 17 16 14 14 12 12 9 9 9 10 11 8 9 8
  Liberaalit 4 4 4 2 5 4 3 3 1 2 2 2 1 1
  Kristillisdemokraatit 0 1 2 1 2 2 3 2 3 3 2 2 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 2 1 1 2 1 0 2 2 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 17 17 18 19 18 18 13 16 15 15 14 13 13 13
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 1 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 4 5
  Muut 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä [20] 45 45 45 45 45 45 37 37 37 37 37 37 37 37

Piirit

Kartta Tranemon kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Tranemo
  • Ambjörnarp
  • Sjötofta
  • Mossebo
  • Södra Åsarp
  • Länghem
  • Månstad
  • Dalstorp

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Ambjörnarp
  • Dalstorp
  • Hulared
  • Limmared*
  • Ljungsarp
  • Länghem
  • Mossebo
  • Månstad
  • Nittorp
  • Sjötofta
  • Södra Åsarp (Åsarp)
  • Tranemo
  • Tyggestorp*
  • Ölsremma

Kirkot

Lähteet

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.7.2022. (ruotsiksi)
  3. Tranemo Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.7.2022. (ruotsiksi)
  20. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Tranemo kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.