Kunnan maapinta-ala on 362,45 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 48 271 henkeä (31.12.2021).[2]
Kungälvin naapurikunnat ovat Göteborg, Ale, Lilla Edet ja Stenungsund. Götajoki on kunnan rajana idässä, ja etelässä Kungälvin ja Göteborgin välinen raja kulkee Götajoen pohjoista sivuhaaraa Nordre älviä pitkin.
Vuonna 2007 kunnassa oli 62,69 km2 peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 17,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 nykyisen kunnan alueella oli kaksi kaupunkia (Kungälv ja Marstrand) sekä kahdeksan maalaiskuntaa. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Hermansby (Harestad, Lycke ja Torsby)
Kode (Hålta, Jörlanda ja Solberga)
Romelanda (Kareby ja Romelanda)
Ytterby (ei muutosta)
Marstrandin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut, mutta Kungälvin kaupunkiin liitettiin Rödbon maalaiskunta. Vuonna 1971 muodostettiin Kungälvin kunta yhdistämällä molemmat kaupungin sekä Hermansbyn, Romelandan ja Ytterbyn maalaiskunnat. Koden maalaiskunta jaettiin, jolloin Håltan ja Solbergan seurakunnat liitettiin Kungälvin kuntaan. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, kun Hisingenin saarella sijainnut Rödbon seurakunta liitettiin Kungälvistä Göteborgin kuntaan.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Kungälvin kaupungin vaakuna. Myös Marstrandin kaupungilla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
1 171
2,7
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
3 099
7,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
34 885
81,6
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 358 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 337 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 209 898 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 134 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
0–17-vuotiaat: 21,8 %
18–64-vuotiaat: 59,1 %
65 vuotta täyttäneet: 19,1 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
0,9
0,8
jalostus
22,0
25,1
palvelut
76,1
73,4
tuntematon
0,9
0,7
Työpaikkoja ja työllisiä
15 718
20 508
työpaikkaomavaraisuus
76,6
Taajamat
Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 68,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 833 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Aröd och Timmervikin taajamassa on 637 asukasta, ja se kuuluu myös Stenungsundin kuntaan.[18]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Kungälvin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]
Kungälv 1 (28 valtuutettua)
Kungälv 2 (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kungälvin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
Kungälv
Marstrand
Harestad
Torsby
Lycke
Ytterby
Romelanda
Kareby
Hålta
Solberga
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Kungälvs kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
