Kunnan maapinta-ala on 517,98 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 12 825 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 126,83 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 24,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Agnetorpin ja Baltakin maalaiskunnista erotettiin vuonna 1895 osa Tidaholminkauppalaksi. Kauppala muutettiin vuonna 1910 Tidaholmin kaupungiksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
Hökensås (Agnetorp, Baltak, Daretorp, Härja ja Velinga)
Dimbo (Acklinga, Dimbo, Hångsdala, Hömb, Kungslena, Kymbo, Ottravad, Skörstorp, Suntak, Valstad, Varv, Vättak ja Östra Gerum)
Fröjered (Fröjered, Fridene ja Korsberga)
Tidaholmin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 Tidaholmin kaupunki muutettiin Tidaholmin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 suoritettiin kuntaliitos Tidaholmin kuntablokissa, ja tällöin Tidaholmin kuntaan liitettiin kokonaan Hökensåsin kunta sekä osia Dimbon ja Fröjeredin kunnista. Dimbon kunta liitettiin lähes kokonaan Tidaholmin kuntaan, mutta entisen Skörstorpin alue liitettiin Falköpingin kuntaan. Fröjeredin kunnasta liitettiin Tidaholmin kuntaan entisen Fröjeredin alue, kun taas Fridene ja Korsberga liitettiin Hjon kuntaan.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Tidaholmin kaupungin vaakuna. Myös Dimbon maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
270
2,1
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
622
4,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
10 516
83,0
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 103 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 159 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 004 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 67 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 19,1 %
18–64-vuotiaat: 58,6 %
65 vuotta täyttäneet: 22,3 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
5,3
4,7
jalostus
32,8
32,6
palvelut
59,2
60,4
tuntematon
2,8
2,3
Työpaikkoja ja työllisiä
4 559
5 771
työpaikkaomavaraisuus
79,0
Taajamat
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 70,4 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 716 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Tidaholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Tidaholm
Hökensås
Fröjered
Valstad
Varv
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Tidaholms kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja maalaiskuntia koskevista artikkeleista.
