Entiset pitäjät Dalslandin maakunnassa sekä Vänersborgin ja Grästorpin kuntien alueella. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienellä ja vuonna 1952 perustettujen kuntien nimet hieman suuremmalla. Näiden kuntien rajat on merkitty rosalla ja nykyiset rajat punaisella. Lääninrajat on merkitty tummanpunaisella ja maakuntarajat sinisellä. Valbo-Ryrin pitäjä kuuluu nykyään Munkedalin kuntaan.Stora Le -järvi Nössemarkissa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 41,33 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Dals-Edin "suurkunta" yhdistämällä Dals-Edin, Gesäterin, Håbolin, Nössemarkin, Rölandan ja Töftedalin maalaiskunnat. Dals-Edin maalaiskunnassa sijaitsi Edintaajaväkinen yhdyskunta, joka perustettiin vuonna 1927 ja lakkautettiin vuoden 1957 lopussa.
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa maalaiskunta muutettiin nykyiseksi Dals-Edin kunnaksi ilman rajamuutoksia. Kunta kuului Bengtsforsin kuntablokkiin, mutta kuntaliitosta ei koskaan tehty.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
81
1,7
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
395
8,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
3 587
74,7
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 65 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,4 prosenttia kunnan väestöstä. Saman ajankohdan tietojen mukaan 6,6 prosenttia kuntalaisista oli syntynyt Norjassa, johon kunta rajoittuu.[7]
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 45 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 157 454 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 80 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
0–17-vuotiaat: 18,2 %
18–64-vuotiaat: 57,8 %
65 vuotta täyttäneet: 24,0 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
7,3
7,4
jalostus
21,8
25,0
palvelut
68,5
65,2
tuntematon
2,4
2,4
Työpaikkoja ja työllisiä
2 136
2 083
työpaikkaomavaraisuus
102,5
Taajamat
Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 62,5 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 760 asukasta.[14] Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajamaEd, jossa oli 2 932 asukasta.
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös 50–199 asukkaan pientaajamaHåbol.[15]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Nössemark on ollut pientaajama jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ei vuonna 2010.[16]
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Dals-Edin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[19]
Dals-Ed
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[20] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Dals-Eds kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
