Kunnan maapinta-ala on 234,58 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 5 687 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 112,86 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 47,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Essungan maalaiskunta yhdistämällä aiemmat maalaiskunnat Barne-Åsaka, Bäreberg, Essunga, Främmestad, Fåglum, Kyrkås, Lekåsa ja Malma. Vuonna 1971 Essungan maalaiskunta muutettiin Essungan kunnaksi. Vuonna 1974 se liitettiin Varan kuntaan, mutta erotettiin takaisin omaksi kunnakseen jo vuonna 1983. Tuolloin uusi Essungan kunta sai samat rajat lukuun ottamatta Tumlebergin yhdyskuntaa, joka kuuluu nykyään kokonaan Varan kuntaan. Ennen vuotta 1974 kuntaraja kulki Tumlebergin poikki.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
87
1,6
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
321
5,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
4 745
84,9
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 84 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 82 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 174 825 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 91 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
0–17-vuotiaat: 19,8 %
18–64-vuotiaat: 58,0 %
65 vuotta täyttäneet: 22,2 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
8,0
6,1
jalostus
36,8
33,1
palvelut
53,2
59,2
tuntematon
2,0
1,5
Työpaikkoja ja työllisiä
2 019
2 650
työpaikkaomavaraisuus
76,2
Taajamat
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 45,5 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 032 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[17]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Essungan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1979 luvut ovat nollia, koska tuolloin Essunga oli vielä osa Varan kuntaa.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]
Fridhem*
Främmestad-Bäreberg
Essunga
Lekåsa-Barne Åsaka
Asteriskilla (*) merkitty Fridhemin seurakunta kuuluu osittain Essungan kuntaan ja osittain Grästorpin kuntaan.
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Essunga kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.