PROFILPELAJAR.COM

Lysekilin kunta
	; vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta	Bohuslän
Keskustaajama	Lysekil
Kuntakoodi	1484
Pinta-ala ()
– Maa	208,45 km²
Väkiluku (31.12.2021) ()	14 266
– Väestötiheys	68,4 as./km²
	www.lysekil.se
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Lysekilin kunta (ruots. Lysekils kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Lysekil.^[3]

Kunnan maapinta-ala on 208,45 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 14 266 henkeä (31.12.2021).^[2]

Nykyisin kunnassa toimii muun muassa Preem-öljyhtiön öljynjalostamo Preemraff Lysekil, joka on Pohjoismaiden suurin öljynjalostamo. Öljynjalostamon satama on rahtimääriensä puolesta Ruotsin toiseksi suurin kauppasatama.

Vuonna 2007 kunnassa oli 30,27 km² peltoa,^[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 14,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Lysekilin kauppala oli yksi niistä kahdeksasta kauppalasta, joista muodostettiin oma kuntansa vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan. Kauppala muutettiin vuonna 1903 Lysekilin kaupungiksi. Lysekil oli Ruotsin viimeinen kaupunki, joka sai oman raastuvanoikeuden (ruots. rådhusrätt). Lysekilin raastuvanoikeus lakkautettiin kuitenkin jo vuoden 1937 lopussa. Vuonna 1931 kaupunkiin liitettiin Slättenin taajaväkinen yhdyskunta, joka oli kuulunut kaupunkiin rajautuvaan Lysen maalaiskuntaan. Lisäksi nykyisen kunnan alueelle perustettiin vuonna 1892 Skaftön maalaiskunta erottamalla se Morlandan maalaiskunnasta (osa nykyistä Orustin kuntaa).

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kaksi "suurkuntaa":

Stångenäs (Brastad ja Bro)
Skaftö (Skaftö, Grundsund, Fiskebäckskil, Bokenäs ja Dragsmark)

Lisäksi Lysen maalaiskunta liitettiin Lysekilin kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Lysekilin kunta yhdistämällä kaupunki, koko Stångenäsin maalaiskunta sekä Skaftön maalaiskunnasta Skaftön seurakunta. Loppuosa Skaftön maalaiskunnasta liitettiin Uddevallan kuntaan.

Vaakuna

Nykyinen kuntavaakuna on otettu Lysekilin kaupungilta. Sitä edeltäneellä Lysekilin kauppalalla oli käytössään toisenlainen vaakuna.

Lysekilin kauppala

Väestönkehitys

Lysekilin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			14 822
1955			14 516
1960			14 013
1965			13 812
1970			13 766
1975			15 076
1980			15 037
1985			14 869
1990			15 197
1995			15 491
2000			14 848
2005			14 657
2010			14 521
2015			14 464
2020			14 366
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).^[6]^[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)^[7]	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	1 760	12,2
Ulkomaalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	297	2,1
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	830	5,7
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	11 577	80,0

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 83 Suomessa syntynyttä,^[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 81 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 099 kruunua.^[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 130 000 kruunua.^[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[12]

0–17-vuotiaat: 17,5 %
18–64-vuotiaat: 56,8 %
65 vuotta täyttäneet: 25,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[13]^[14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Elinkeino		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	1,4	1,3
	jalostus	37,4	33,3
	palvelut	60,3	64,5
	tuntematon	0,9	0,8
	Työpaikkoja ja työllisiä	6 091	6 477
	työpaikkaomavaraisuus	94,0

Taajamat

Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 74,6 prosenttia.^[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 684 asukasta.^[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[16]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Lysekil	7 628
2	Brastad	1 846
3	Grundsund	627
4	Fiskebäckskil	379
5	Rixö	357

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[17]

Brodalen

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[18]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[19]

Fiskebäckskil

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Lysekilin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022^[20]
Puolue
Puolue		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	5	5	6	7	6	5	7	6	6	4	6	5	3	3	{{{m2022}}}
	Keskustapuolue	6	7	5	4	3	3	2	2	2	1	2	2	1	2	{{{c2022}}}
	Liberaalit	7	7	7	5	7	7	6	4	5	9	9	10	3	2	{{{fp2022}}}
	Kristillisdemokraatit	0	0	0	0	1	1	2	1	1	1	1	0	1	0	{{{kd2022}}}
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	1	3	1	2	2	1	2	2	2	1	{{{mp2022}}}
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	21	21	21	23	21	19	19	23	21	20	17	14	7	8	{{{s2022}}}
	Vasemmistopuolue	2	1	1	1	1	1	1	1	2	2	0	1	2	2	{{{v2022}}}
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	1	3	4	{{{sd2022}}}
	Muut	0	0	1	1	1	2	3	2	2	3	4	6	9	9	{{{övr2022}}}
	Yhteensä^[21]	41	41	41	41	41	41	41	41	41	41	41	41	31	31	Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[22]

Lysekil
Lyse
Skaftö
Bro
Brastad

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

Brastad (Brasäter)
Bro
Fiskebäckskil*
Grundsund*
Lyse
Lysekil
Skaftö

Kirkot

Bron kirkko
Fiskebäckskilin kirkko
Grundsundin kirkko
Lysen kirkko
Lysekilin kirkko

Lähteet

↑ ^a ^b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
↑ ^a ^b ^c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.3.2022. (ruotsiksi)
↑ Lysekil Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
↑ ^a ^b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.3.2022. (ruotsiksi)
↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Lysekilin kunnan kotisivut

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Lysekils kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja maalaiskuntia koskevista artikkeleista.