PROFILPELAJAR.COM

Taškent; (uzb. Toshkent)
	; Ilmakuvaa Taškentin kaupungista
	; Taškent
	Koordinaatit: 41°16′N, 69°13′E
Valtio	Uzbekistan
Alue	Taškentin alue
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	334,8 km²
Väkiluku (2008)	2 180 000
– Väestötiheys	6 511,4 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+5
	tashkent.uz
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Taškent^[1] (uzb. Toshkent) on Uzbekistanin ja Taškentin alueen pääkaupunki Uzbekistanin itäosassa Širšikin varrella lähellä Kazakstanin rajaa Keski-Aasiassa. Kaupungin asukasluku oli vuoden 1989 väestönlaskennassa 2 079 000. Arvio vuodelle 2010 on 2 194 272.^[2]

Taškent on Keski-Aasian suurin teollisuus- ja liikennekeskus. Kaupungista johtavat rautatiet Samarkandiin ja Ferganan laaksoon sekä Kazakstaniin.^[3] Kaupungissa on tärkeä lentokenttä ja vuonna 1977 avattu metro. Kaupungissa on koneenrakennusta, puuvillan ja silkin tuotantoa sekä kemikaali-, metalli-, kenkä-, tupakka- ja huonekaluteollisuutta. Taškent on uzbekkien kulttuurikeskus. Siellä on useita suuria kirjastoja, yliopisto (perustettu vuonna 1917), Uzbekkien tiedeakatemia ja monia muita korkeakouluja sekä astronominen observatorio.

Historia

Taškent on yksi alueen vanhimmista kaupungeista. Se oli aikoinaan tärkeä pysähdyspaikka Silkkitiellä, joka johti Kiinasta Eurooppaan. Taškent on todennäköisesti perustettu jo ensimmäisellä vuosisadalla eaa., mutta ensimmäinen kirjallinen maininta siitä on 700-luvulta, jolloin arabit valloittivat sen. Mongolit valloittivat kaupungin Tšingis-kaanin johdolla 1200-luvulla. Mongolivalloittaja Timur Lenk valloitti kaupungin 1300-luvulla ja liitti sen valtakuntaansa, johon se kuului 1400-luvulle asti. Silloin Shaybanidien dynastia valloitti kaupungin. Sittemmin Taškentista tuli itsenäinen kaanikunta, kunnes se vuonna 1809 liitettiin Kokandin kaanikuntaan, jonka keskus oli läheisessä Ferganan laaksossa.

Venäjän keisarikunta valloitti Taškentin vuonna 1864 hallitakseen tärkeänä pidettyä kauppareittiä ja suunniteltua Trans-Aral-rautatielinjaa Orenburgista Taškentiin, joka valmistui vuonna 1906. Venäjän keisarikunnalla oli kuitenkin vaikeuksia hallita alueen muslimiväestöä. Venäjän vallankumouksen aikana vuonna 1917 bolševikit ottivat vallan Taškentissa ja tekivät siitä Turkestanin autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupungin. Vastavallankumouksellinen armeija, joka koostui ”valkoisista” venäläisistä, kansallismielisistä uzbekeista ja brittijoukoista, valtasi kaupungin vuonna 1918, mutta pian neuvostojoukot valtasivat sen takaisin. Vuonna 1924 Turkestanin ASNT lakkautettiin ja Taškentin alue liitettiin uuteen Uzbekistanin neuvostotasavaltaan, jonka pääkaupunki siitä tuli vuonna 1930.

Neuvostoliiton aikana kaupungin tekstiiliteollisuus kehittyi, varsinkin sen jälkeen kaupunkiin saatiin rautatieyhteys. Tekstiilitehtaat ja muut teollisuudenalat houkuttelivat kaupunkiin tuhansia uusia asukkaita. Kaupungin väkiluku kolminkertaistui vuosien 1926–1959 välisenä aikana. Vuonna 1966 valtava maanjäristys tuhosi suurimman osan kaupungista.^[4] Myös suuri osa vanhoista merkittävistä rakennuksista tuhoutui, mutta jäljelle jäi muun muassa useita moskeijoita 1400- ja 1500-luvuilta sekä koraanikoulu. Uudelleenrakennetusta Taškentista tuli tyypillinen neuvostokaupunki. Kaupungin tekstiiliteollisuus toipui nopeasti maanjäristyksestä ja pian se oli taas Neuvostoliiton suurin puuvillantuotantoalue.

Kun Neuvostoliitto hajosi ja Uzbekistan itsenäistyi vuonna 1991, Taškentista tuli maan pääkaupunki. Alueen tekstiiliteollisuus joutui vaikeuksiin, kun rajat sulkeutuivat ja kauppatiet Venäjälle menetettiin.

Kaupungin kehittyminen

Kaupungin kehittyminen kartalla
noin 1865
1913
1940
1965
1966 Maanjäristys ja myöhempi uudelleen rakentaminen
1981
2000

Ilmasto

Sää - Taškent
Kuukausi	Tammi	Helmi	Maalis	Huhti	Touko	Kesä	Heinä	Elo	Syys	Loka	Marras	Joulu	Vuosi
Keskimääräinen korkea °C	5.8	7.9	14.3	21.8	27.4	33.2	35.7	34.0	28.7	21.0	14.2	8.5	21.0
Keskimääräinen matala °C	−3.1	−1.5	4.2	9.9	13.7	17.7	19.4	17.2	12.4	7.2	3.3	−0.3	8.3
Sademäärä mm	54.5	46.8	72.3	63.6	32.0	7.1	3.5	2.0	4.5	34.1	45.0	53.4	418.8
Sadepäiviä keskimäärin	13.7	12.3	13.8	12.9	10.2	5.1	2.9	1.9	3.2	8.1	10.2	12.8	107.1
Kuukausittainen auringonpaiste (h)	117.8	127.1	164.3	216.0	303.8	363.0	384.4	365.8	300.0	226.3	150.0	105.4	2 823,9
Lähde 1: World Meteorological Organisation (UN) ^[5]
Lähde 2: Hong Kong Observatory ^[6]