Suomi osallistui vuoden 2024 kesäolympialaisiin Pariisissa joukkueella, johon kuului 57 urheilijaa (heistä yksi oli paikan päälle matkustanut varaedustaja).[2] Avajaisissa joukkueen lippua kantoivat purjehtija Sinem Kurtbay ja ampuja Eetu Kallioinen.[1] Suomen menestys olympialaisissa oli huonompi kuin missään aikaisemmissa olympialaisissa. Ensimmäistä kertaa koko olympialaisten historiassa Suomi ei saavuttanut ainuttakaan mitalia.[3][4]
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja puolisonsa Suzanne Innes-Stubb olivat paikalla kisojen alkuosan ja avajaisissa.[6] Suomen lipunkantajina kisojen avajaisissa toimivat purjehtija Sinem Kurtbay ja haulikkoampuja Eetu Kallioinen.[7] Kisojen päättäjäisissä Suomen lippua kantoi seitsenottelija Saga Vanninen.
Suomen olympiakomitea nimesi ensimmäiset 10 suomalaisurheilijaa 12. joulukuuta 2023.[11] Toisessa valinnassa tuli lisää kaksi urheilijaa 21. maaliskuuta 2024.[12] Kolmannessa valittiin ensimmäinen painija[13] ja neljännessä valinnassa viisi urheilijaa. Viidennessä valinnassa 28. toukokuuta joukkueeseen tuli neljä uutta urheilijaa.[14] Kuudennessa valinnassa nimettiin kuusi uutta olympiaurheilijaa 19. kesäkuuta. Seitsemännessä valinnassa 1. heinäkuuta olympiapaikan sai 12 urheilijaa.[15] Kahdeksannessa ja viimeisessä valinnassa joukkue täydentyi 18:lla yleisurheilijalla, jotka saivat paikan olympiarankingin kautta.[16]
Pariisin olympialaisiin oli myös muutamissa lajeissa mahdollisuuksia olympiaedustajaksi, kuten painonnostossa sarjan alle 59 kg suomalaisedustajalla Saara Retulaisella, joka jäi tuloksellaan 216 kg kolme kiloa valintarajasta sijalle 13, kun 10 valittiin rankingin perusteella.[17] Beach volleyn parin Taru Lahti-Liukkonen ja Niina Ahtiainen olisi pitänyt voittaa viimeinen Latvian Jurmalassa käyty turnaus kesäkuussa 2024 päästäkseen sisälle olympiarankingiin, mutta he eivät siinä onnistuneet.[18]Suomen koripallomaajoukkue pääsi Espanjan Valenciassa heinäkuun alussa 2024 käytyyn karsintaturnaukseen. Suomen joukkue eteni alkukarsinnan jälkeen välieräotteluun Espanjaa vastaan mutta koki tappion luvuin 81-74. Seuraavassa ottelussa Espanja voitti Bahaman luvuin 86-78 ja eteni olympiaturnaukseen.[19]
Joukkueen nuorin ja samalla kautta aikain nuorin suomalaisolympiaurheilija oli 13-vuotias rullalautailija Heili Sirviö. Vanhin oli kouluratsastuksen varaedustaja 57-vuotias Elisabet Ehrnrooth ja varsinaisista kilpailijoista golffari 44-vuotias Ursula Wikström.
Menestysodotukset
Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön ennuste arvioi Suomen saavan 1,75 suomalaismitalia. Joukkueessa nousi viisi urheilijaa tulosten valossa absoluuttiselle huipulle eli seiväshyppääjä Wilma Murto, haulikkoampuja Eetu Kallioinen, judoka Martti Puumalainen sekä Nacra 17 -luokan purjehtijat Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen.[20] Ennuste tuli julki jo marraskuussa 2023, jonka jälkeen tapahtui mm. seiväshyppääjä Wilma Murron loukkaantuminen.[21]
Joukkueenjohtajaksi nimetyn Leena Paavolaisen mukaan tilanne oli kuitenkin selkeästi parempi kuin ennen Tokion vuoden 2021 olympiakisoja. Silloin mitaliennuste oli alle yhden.[20]
Eetu Kallioinen saavutti ensimmäisen suomalaisten ammunnan maapaikan toukokuussa 2021 EM-kisoissa Kroatian Osijekissa sijoittumalla skeetissä 3:ksi.[22] Seuraavan maapaikan Suomi sai Azerbaidzanin Bakussa MM-kisoissa elokuussa 2023 sijoittumalla 6:ksi 50 metrin pienoiskiväärin asentokilpailussa.[23] Kolmannen maapaikan Suomi sai kesäkuussa 2024 olympialaisten kynnyksellä käyttämättä jääneen paikan palauttamisen ja uudelleen jakamisen myötä naisten trap-ammunnassa. Paikka meni olympiarankingissa korkeimmalla olleelle Noora Antikaiselle.[24]
Golfin olympiapaikat ratkesivat rankingin perusteella, ja kullekin maalle on enintään kahden mies- ja kahden naisgolfarin kiintiöt. Suomea edusti täysi neljän hengen joukkue. Aluksi Suomi sai kolme paikkaa suoraan olympiarankingin perusteella Sami Välimäki rangkingsijalla 35, Noora Komulainen sijalla 51 ja Ursula Wikström sijalla 57.[25] Suomen miehet saivat toisen paikan, jonka lunasti Tapio Pulkkanen. Hän pääsi kisajoukkueeseen viime tingassa toiselta varasijalta, kun Hollanti jätti valitsematta kaksi rankinglistalla ollutta pelaajaansa.[26]
Noora Komulainen joutui jättämään kilpailun kesken kolmannen kierroksen jälkeen enterorokon jälkioireiden vuoksi.[27]
Suomi sai yhden maapaikan miesten jousiammuntaan Pariisin olympialaisiin. Parhaana suomalaisena maailmanlistalla oli Antti Tekoniemi sijalla 44. Hänet valittiin näin ollen joukkueesen.[28]
Suomi sai judossa kaksi maapaikkaa. Martti Puumalainen voitti marraskuussa Ranskan Montpellierissä 2023 Euroopan mestaruuden sarjassa 100+ kg. Tämä oikeutti hänet olympiaedustukseen.[30] Toisen paikan toi sarjan alle 66 kg Luukas Saha, joka sijoittui toukokuussa 2024 Arabiemiraattien Abu Dhabin MM-kisoissa pronssille.[31]
Suomi sai yhden maapaikan kesäkuussa 2024 Thaimaan Bangkokin karsintaturnauksessa, kun Pihla Kaivo-oja otteli sarjassa alle 50 kg kolmella voitolla olympialaisiin.[32]
Bangkokin olympiakarsinnloissa oli mukana myös sarjassa alle 60 kg Vilma Viitanen, joka hävisi ratkaisevan ottelun vietnamilaisvastustajalleen. Voitto olisi tarkoittanut olympiapaikkaa.[33]
Suomi saavutti kaksi maapaikkaa kreikkalais-roomalaiseen sarjaan. Ensimmäisen niistä saavutti sarjassa alle 7 kg Jonni Sarkkinen huhtikuussa 2024 Azerbaidzanin Bakussa.[35] Toukokuussa 2024 Arvi Savolainen toi toisen maapaikan Turkin Istanbulissa sarjassa alle 97 kg.[36]
Purjehduksen maapaikkoja Suomi sai kaikkiaan viidestä veneluokasta. Niistä ensimmäinen tuli elokuussa 2023 MM-kisoissa Hollannin Haagissa Nacra 17 -luokassa Sinem Kurtbaylle ja Akseli Keskiselle.[38] Toisen maapaikan samoissa kisoissa saavutti Kaarle Tapper jolla-luokassa ILCA 7.[39] ILCA 6 -jollaluokan MM-kisoissa Argentiinassa tammikuussa 2024 Monika Mikkola varmisti kolmannen maapaikan.[40] Kaksi viimeistä olympiapaikkaa saavutettiin huhtikuussa 2024 Ranskan Hyèresissä, kun purjelautailija Jakob Eklund sekä 49er FX -purjehtijat Ronja Grönblom ja Veera Hokka varmistivat ne viimeisessä olympiakarsinnassa.[41]
Viimeisissä olympiakarsinnoissa lähimpänä maapaikkaa oli vielä leijalauta Formula Kite -luokassa Noora Ruskola, joka oli ensimmäinen rankingin ulkopuolelle jäänyt.[42]
Suomi sai kaksi paikkaa Pariisin olympialaisten pyöräilyihin. Naisten maantiepyöräilyyn saadulle maapaikalle oli kaksi ehdokasta Anniina Ahtosalo ja kokenut Lotta Henttala, joista Ahtosalolla oli parempi olympiaranking. Täten Ahtosalo valittiin toukokuussa 2024 edustajaksi olympiakisoihin, ja Henttala nimettiin varaedustajaksi.[43] Miesten maastopyöräilyssä Suomi sai maapaikan olympiarankingin varasijalta. Siihen nimettiin heinäkuun alussa 2024 Joni Savaste.[15]
Emma Kanerva omassa kouluratsastussuorituksessaan. Hän oli Versaillesin palatsin puistossa suoritetuissa kilpailuissa lopputuloksissa 12. ja Suomen kouluratsastusjoukkue (Kanerva, Ruoste, Robinson) 8.
Suomi sai tammikuussa 2024 kolme olympiapaikkaa eli Emma Kanerva kouluratsastukseen sekä Veera Manninen ja Sanna Siltakorpi kenttäratsastukseen.[44] Pian tämän jälkeen suomalaiset saivat vahvistuksen kouluratsastusjoukkueen maapaikasta eli paikasta kolmelle kouluratsastajalle yhden ollessa jo nimetty Emma Kanerva.[45] Heinäkuun alussa 2024 kouluratsastusjoukkueeseen nimettiin toiseksi ratsastajaksi Henri Ruoste, mutta kolmannen paikan täyttäminen oli yllätyksellinen. Alunperin paikalle kaavailtu Stella Hagelstam ei voinut osallistua olympialaisiin, koska hänen hevostaan ei oltu rekisteröity ajoissa. Niinpä kolmannen kouluratsastajan paikan sai Joanna Robinson ja paikalle matkustaneena varaedustajana Elisabet Ehrnrooth.[46]
Australiassa asuva 13-vuotias Suomen ja Australian kaksoiskansalainen Heili Sirviö lunasti paikan kesäkuussa 2024 käydyssä Unkarin Budapestin karsintakilpailussa selviytyessään loppukilpailuun ja varmistaessaan näin olympialaisiin oikeuttavan ranking-sijoituksen naisten park-kilpailussa.[47]
Suomalainen miessulkapalloilija sai maapaikan, johon valittiin olympiarankingissa parhaiten sijoittunut Kalle Koljonen, jonka olympiaranking oli 57. Vaihtoehtoisena oli olympiarankingin sijalla 59 ollut tuore EM-pronssimitalisti Joakim Oldorff, joka valittiin varaedustajaksi.[48]
Suomen uintijoukkue jäi poikkeuksellisen pieneksi aiempin olympialaisiin nähden; vain kaksi edustajaa. Helmikuun 2024 Quatarin pitkänradan MM-kisoissaMatti Mattsson lunasti A-raja-alituksellaan paikan olympialaisiin 200 metrin rintauintiin.[49] Koska naisten uinnissa Suomella ei ollut valintarajan alitanutta, olympiakisoihin sai nimetä yhden naisedustajan. Tälle paikalle nimettiin 100 metrin rintauimari Ida Hulkko.[50]
Miesten uinnissa Yhdysvalloissa asuva kaksoiskansalainen Tomas Koski ui toukokuussa 2024 200 metrin vapaauinnissa uuden Suomen ennätyksen, joka jäi vain 0,17 sekuntia A-rajasta.[51]
Yleisurheilijoita valittiin Pariisin olympialaisiin tulosrajan rikkoneista ja heinäkuun 2024 alussa rankingin kautta osallistumisoikeuden saaneista. Ensimmäiset valinnat joulukuussa 2023 kohdistuivat tulosrajan siihen mennessä rikkoneisiin, jolloin valituiksi tulivat moukarinheittäjä Silja Kosonen, 400 metrin aitajuoksija Viivi Lehikoinen, seiväshyppääjä Wilma Murto, kilpakävelijä Aku Partanen ja kestävyysjuoksija Camilla Richardsson.[52]Kesäkuussa 2024 Rooman EM-kisojen jälkeen valittiin tulosrajan rikkoneina urheilijoina 5 000 metrin juoksija Nathalie Blomqvist, keihäänheittäjä Oliver Helander ja moukarinheittäjä Krista Tervo.[53] Kesäkuun lopulla rajan rikkoneita olympiamatkaan oikeutettuja olivat vielä 100 metrin aitajuoksijat Lotta Harala ja Reetta Hurske sekä korkeushyppääjä Ella Junnila.[54]
Viimeinen valinta yleisurheilijoiden osalta tapahtui heinäkuun alussa 2024, kun olympiaranking oli sulkeutunut. Rankingin perusteella Suomen joukkueeseen nimettiin 14 yleisurheilijaa (suluissa ranking-sijoitukset)[55]: 100 metrin juoksija Lotta Kemppinen (51./56 valitun joukossa), 800 metrin juoksija Eveliina Määttänen (38/45), 1 500 metrin juoksija Sara Lappalainen (38/45), 3 000 metrin estejuoksija Ilona Mononen (36/36), seiväshyppääjä Elina Lampela (19/32), kolmiloikkaaja Senni Salminen (30/32), moukarinheittäjä Suvi Koskinen (28/32), keihäänheittäjä Anni-Linnea Alanen (32/32), seitsenottelija Saga Vanninen (13/24), 110 metrin aitajuoksija Elmo Lakka (35/40), 3 000 metrin estejuoksija Topi Raitanen (36/36), seiväshyppääjä Urho Kujanpää (31/32), keihäänheittäjä Lassi Etelätalo (21/32) ja keihäänheittäjä Toni Keränen (23/32).[16]
Tulosrajan oli rikkonut miesten keihäänheitossa jo vuoden 2023 puolella Toni Kuusela, mutta loukkaantuminen vei hänen tuloskuntonsa vuoden 2024 puolella.[56] Lähellä rankingrajaa olivat lisäksi kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä (36/32), joka lopulta olisi ollut oikeutettu kisaedustukseen, koska valituissa ilmeni doping-tapaus, mutta ranking oli sulkeutunut.[57] Muita lähellä rajaa olleita olivat 400 metrin aitajuoksijat Hilla Uusimäki (44/40) ja Kristiina Halonen (45/40) sekä seiväshyppääjä Juho Alasaari (34/32).[55]
Suomalainen Natalie Blomqvist eteni 5 000 metrin loppukilpailuun, jossa hän sijoittui sijalle 13. Kuvassa joukko on vielä koossa ja Blomqvist joukon jälkipäässä.
Topi Taskinen, miesten telinevoimistelu.[96], Taskinen mukana kolmatta kertaa.
Suomalaisia muiden maiden joukkueissa
Kaksoiskansalaisuus mahdollisti sen, että Suomen kansalaisilla toisen passin perusteella oli mahdollisuus kilpailla muiden maiden olympiajoukkueissa. Tällaisia tapauksia Pariisin olympialaisissa olivat ainakin:
judoka Faye Njie, joka edusti synnyinmaataan Gambiaa alle 73 kg:n sarjassa[97] ja sijoittui jaetulle sijalle 17.
_-_2024-08-02_-_71.jpg)
