Suomi kesäolympialaisissa 1968
Suomi saavutti kesäolympialaisissa 1968 yhteensä neljä mitalia, joista yksi oli kultaa ja kaksi hopeaa ja yksi pronssia. Kisojen mitalitilastossa Suomi sijoittui 24. sijalle.
Suomalaisurheilijat valittiin seitsämässä eri vaiheessa kesä-syyskuun 1968 aikana. Valintamalli oli lajiliittojen toivoma. Joukueen ylijohtaja Jukka Uunilan mukaan valittavalla tulisi olla mahdollisuutta päästä 10 parhaan joukkoon.[1] Ensimmäinen valintakokous 13. kesäkuuta nimesi yhteensä 12 urheilijaa, joista kuusi oli voimistelijoita, neljä painonnostajaa ja kaksi purjehtijaa.[2] Toinen valintakokous oli 30. heinäkuuta toi 32 uutta olympiaurheilijaa, joista seitsemän oli painijoita, kaksi uimaria, neljä nykyaikaisen viisiottelun edustajaa, neljä nyrkkeilijää, kaksi soutajaa, viisi melojaa, painonostoon yksi lisäedustaja ja seitsemän yleisurheilijaa.[3] Kolmas valintatilaisuus oli 12. elokuuta, jossa nimettiin kolme urheilijaa eli yksi uimari sekä purjehtija ja purjehduksen varamies. Lisäksi nimettiin joukkueen yleisjohdon jäsenet.[4] Neljännessä kokouksessa 20. elokuuta OK:n hallitus nimesi 13 urheilijaa ja vaihtoi yhden. Heistä oli yhdeksän ampujaa, yksi nyrkkeilijä, uimahyppääjä, nyrkkeilijä ja yleisurheilija.[5] Syyskuun aikana joukkue sai täydennyksenä vielä kaksi yleisurheilijaa, nelimiehisen pyöräilyjoukkueen, uimahyppääjän, painijan ja voimistelun varamiehen nimeämisen joukkueeseen.
Suomalaiset olympiedustajat matkustivat Meksikoon neljässä ryhmässä, joista ensimmäinen lähti jo 20. syyskuuta ja viimeinen 8. lokakuuta.[6] Joukko Yhdysvalloissa opiskelevia yleisurheilijoita eli Altti Alarotu, Erkki Mustakari, Pertti Pousi ja
Jaakko Tuominen tuli suoraan Yhdysvalloista olympialaisiin.[7]
Suomi saavutti kisoissa neljä mitalia eli painonnostossa Kaarlo Kangasniemi, yleisurheilussa hopeaa keihäänheittäjä Jorma Kinnunen ja hevosvoimistelija Olli Laiho ja pronssia nyrkkeilijä Arto Nilsson.
Mitalistit
Kultaa
Hopeaa
Pronssia
Joukkue
Meksikon kesäolympialaisissa Suomella oli 13 lajiryhmässä kilpaillut 68 urheilijan joukkue. Urheilijoista kaksi toimi varaurheilijoina.[8] Suomen vanhin olympiaurheilija Mexicossa oli 41-vuotias ampuja Tuukka Mäkelä ja nuorin 17-vuotias vapaauimari Marjatta Hara. 18-vuotias kisajoukkueessa oli seka- ja vapaauimari Eva Sigg.[9] Maan lipunkantajana kisojen avajaisissa toimi edellisten olympiakisojen kultamitalisti, pistooliampuja Pentti Linnosvuo.
Joukkueen kokonaisvahvuus oli 68 urheilijan lisäksi 27 joukkueen johtotehtäviin, valmennukseen ja huoltoon kuuluvaa edustajaa. Yleisjohtoon kuului yhdeksän henkilöä. Lajijohto käsitti 30 henkilöä, joista 18 valmentajaa.[10]
Muu henkilöstö
Urheilijoiden lisäksi joukkueeseen kuului 27 joukkueen johtotehtäviin, valmennukseen ja huoltoon kuuluvaa edustajaa. Yleisjohtoon kuului yhdeksän henkilöä. Lajijohto ja -valmennukseen kuului 18 henkilöä.[11]
Valinnoista
Valinnat tehtiin 13. kesäkuuta – 23. syyskuuta seitsemässä valintakokouksessa. Valinnan teki Olympiakomitean hallitus lajiliittojen ehdotusten perusteella. Lopullinen urheilijamäärä oli 68, joista kaksi varalla.
Lajiliittojen ehdotuksista jäi valitsematta ensimmäisellä valintakerralla pyöräilijät ja miekkailijat. Purjehtijat, painonnostajat ja voimistelijat valittiin pääosin heti ensimäisellä kerrlla. Voimistelijoissa Lasse Laine ja Antero Lisko olivat varalle valittuja.[2]
Toisella valintakerralla ampujia valittiin eniten. Painijoista valittiin seitsemän kreikalais-roomalaisen tyylin painijaa vapaapainijoiden jäädessä vielä valitsematta. Pääosa eli seitsemän yleisurheilijaa valittiin myös tällä kierroksella kuten myös nykyaikaisen 5-ottelun edustajat ja nyrkkeilijät. Uimareista valittiin selvät karsintarajan alittajat eli Marjatta Hara ja Eva Sigg.[3]
Kolmas valintakerta toi kolme urheilijaa joukueeseen eli finnjolla-karsintojen pohjalta Jan Winqvistin sekä selkäuimari Ulla Patrikan, joka ui 200 metrin selkäuinnissa alle olympiarajan.[4]
Neljännellä valintakerralla ammuntajoukkue valittiin ehdotetun mukaisesti eli neljä kivääri- ja neljä pistooliampujaa sekä skeet-ampuja Tuukka Mäkelä. Ehdotuksen pohjana oli juuri käydyt ammuntamaaottelut Länsi-Saksaa ja Sveitsiä vastaan, joissa suomalaisampujat onnistuivat hyvin. Nyrkkeilijä Mauri Saarivainio sai tällä kerralla olympialipun samoin kuin uimahyppääjä Tarja Liljeström, vapaapainija Pekka Alanen ja yleisurheiluun maratoonari Pentti Rummakko. Painiliitolla oli ehdolla vapaapainijoiksi myös Tauno Jaskari ja Antti Leppänen sekä kreikkalais-roomalaiseen painiin raskaansarjan Arje Nadbornik, jotka kuitenkin hylättin olympiakomiteassa.[12] Uinnissa olivat hylättyjä ehdolla olleita uimahyppääjät Pentti Koskinen ja Osmo Meskanen, sekauimari Antti Nikula sekä pitkän matkan vapaauimari Juhani Teräsvirta. Maratoonari Rummakon lisäksi yleisurheilussa oli ehdolla myös kuulantyöntäjä Matti Yrjölä, mutta hänen olympiamatkansa ei saanut riittävää kannatusta.[5]
Takaoven mukaisesti yleisurheilussa Suomi-Ruotsi -maaottelussa Suomen keihäsennätyksen heittänyt Kaisa Launela valittiin olympiajoukkueeseen.[13] Norja-Suomi -yleisurheilumaaottelun tuloksena olympiapaikan saivat 800 metrin Pohjoismaiden ennätyksen (PE) juossut Eeva Haimi ja nuorten PE:n 1 500 metrillä juossut Pekka Vasala. Lisäksi maantiepyöräilyn nelihenkinen joukkue Pohjoismaiden mestaruuskilpailujen tuloksellaan sai olympiamatkan.[14] Viimeiset olympiajoukkuetta koskevat ratkaisut tehtiin 23. syyskuuta. Tällöin nimettiin uimahyppääjä Pentti Koskinen, painija Arje Nadbornik ja voimistelun varamies Lasse Laine. Lisäksi todettiin yleisurheilija Jouko Kuhan poisjääminen joukkueesta. Näin joukkueessa oli 69 urheilijaa ja 27 muuta joukkueen jäsentä.[15]
Menestysodotuksista
Vahvimmat menestysodotukset olivat poikkeuksena aiempiin olympialaisiin painonnostossa. Kesän ja syksyn 1968 aikana Kaarlo Kangasniemi oli kisannut menestyksellisesti Neuvostoliiton virolaista Jaan Taltsia ja Ruotsin Bo Johanssonia vastaan. Leningradin kesäkuun 1968 lopun EM-kisoissa Talts ja Johansson olivat olleet vielä edellä Kangasniemen saadessa EM-pronssia.[16] Heinäkuun lopulla Kangasniemi teki uuden yhteistuloksen ME:n alle 90 kg:n sarjassa tuloksella 515 kg tullen näin vahvimmaksi suomalaiseksi olympiavoittajaehdokaaksi.[17]
Yleisurheilu oli ollut perinteisesti suomalainen olympialaisten menestyslaji, vaikka viimeisen 20 vuoden aikana kultaa olivat tuoneet vain keihäänheittäjät eli Tapio Rautavaara Lontoosta vuonna 1948 ja Pauli Nevala Tokiosta vuonna 1964. Menestysodotuksia oli edelleen keihänheitossa ennen kaikkea Jorma Kinnusen osalta. Kinnunen oli olympialaisia edeltävässä maailmantilastossa 3. tuloksella 87,30 ja Nevala 8 tuloksella 84,92.[18] Muista suomalaisyleisurheilijoista Amerikan kävijät pituushyppääjä-kolmiloikkaaja Pertti Pousi, seiväsmiehet Erkki Mustakari ja Altti Alarotu sekä aitajuoksija Jaakko Tuominen olivat osoittaneet menestymisen mahdollisuuksia. Juhannuksena Pousi oli tehnyt molemmissa hyppylajeissa loistavat tulokset eli kolmiloikassa uuden Suomen ennätyksen 17,00 eli vain 3 cm:ä ME:stä ja pituudessa 804.[19] Näillä tuloksilla Pousi johti kolmiloikan maailmantilastoa ja oli 7. pituudessa.[18] Muista suomalaisista seiväshyppääjät Mustakari ja Alarotu olivat myös potentiaalisia menestyjiä. Alarotun sijoitus maailmanlistalla oli 5. tuloksella 526 ja Mustakarin 9. tuloksella 519. Jaakko Tuominen esitti myös varmaa kuntoa, kun hän kesän aikana juoksi 400 metrin aidoissa kolme kertaa ajan 50,4, jolla hän oli maailmantilastossa juuri 10 parhaan ulkopuolella.[18]
Yleisurheilun lisäksi muissa lajeissa oli lähinnä mitaliodotuksia; ei niinkään odotuksia kultamitaleista. Painissa suomalaiset olivat saavuttaneet 1960-luvulla menestystä niin MM- kuin EM-kisoissa. Viimeisimpänä kesän 1968 EM-kisoissa Jussi Vesterinen ja Risto Björlin ottivat pronssia. Edellisen vuoden MM-kisoissa Eero Tapio oli ottanut Suomelle pitkästa aikaa kultaa. Miesten voimistelun joukkue oli mukana olympialaisissa, mutta sen odotukset olivat lähinnä pistesijaan. Sen sijaan telinekohtaisissa nähtiin Mauno Nissisellä ja Olli Laiholla mahdollisuuksia onnistuessaan jopa mitaliin telinekohtaisessa hevosvoimistelussa. Muissakin lajeissa, kuten nyrkkeilyssä, melonnassa, soudussa ja purjehduksessa nähtiin mahdollisuuksia pisteisiin; onnistuessaan jopa mitaliin.
Ammunta
Nimi: |
Laji: |
Tulos: |
Sijoitus:
|
Osmo Ala-Honkola |
300 m, Vapaakiväärin 3x40 ls, asennot |
1120 |
19.
|
Immo Huhtinen |
25 m, Olympiapistooli |
586 |
15.
|
Juhani Laakso |
300 m, Vapaakiväärin 3x40 ls, asennot |
1135 |
11.
|
Pentti Linnosvuo |
25 m, Olympiapistooli |
587 |
11.
|
Jaakko Minkkinen |
50 m, Pienoiskivääri makuu 60 ls |
589 |
40.
|
50 m, Pienoiskiväärin 3x40 ls, asennot |
1132 |
36.
|
Simo Morri |
50 m, Pienoiskivääri makuu 60 ls |
587 |
50.
|
50 m, Pienoiskiväärin 3x40 ls, asennot |
1133 |
33.
|
Tuukka Mäkelä |
Skeet |
189 |
22.
|
Matti Patteri |
25 m, Vapaapistooli |
554 |
9.
|
Seppo Saarenpää |
25 m, Vapaapistooli |
546 |
22.
|
Melonta
Ratamelonta
Nykyaikainen viisiottelu
Henkilökohtainen kilpailu
|
Ratsastus
|
Miekkailu
|
Ammunta
|
Uinti
|
Mastojuoksu
|
Yhteensä
|
Pisteet
|
Sija
|
Pisteet
|
Sija
|
Pisteet
|
Sija
|
Pisteet
|
Sija
|
Pisteet
|
Sija
|
Pisteet
|
Sija
|
Seppo Aho
|
1100
|
2.
|
885
|
8.
|
692
|
42.
|
940
|
25.
|
880
|
17.
|
4497
|
18.
|
Jorma Hotanen
|
780
|
41.
|
839
|
15.
|
846
|
25.
|
895
|
33.
|
871
|
18.
|
4231
|
34.
|
Martti Ketelä
|
1010
|
25.
|
770
|
26.
|
846
|
25.
|
964
|
17.
|
856
|
19.
|
4446
|
20.
|
Joukkuekilpailu
|
Ratsastus
|
Miekkailu
|
Ammunta
|
Uinti
|
Mastojuoksu
|
Yhteensä
|
Pisteet
|
Sija
|
Pisteet
|
Sija
|
Pisteet
|
Sija
|
Pisteet
|
Sija
|
Pisteet
|
Sija
|
Pisteet
|
Sija
|
Suomen joukkue
|
2890
|
6.
|
2558
|
2.
|
2384
|
13.
|
2799
|
9.
|
2607
|
5.
|
13 238
|
5.
|
Nyrkkeily
Paini
Kreikkalais-roomalainen paini
Vapaapaini
Urheilija
|
Painoluokka
|
1. kierros
|
2. kierros
|
3. kierros
|
4. kierros
|
5. kierros
|
Fin.kierros 1
|
Fin.kierros 2
|
Sijoitus
|
Vastustaja Tulos
|
Vastustaja Tulos
|
Vastustaja Tulos
|
Vastustaja Tulos
|
Vastustaja Tulos
|
Vastustaja Tulos
|
Vastustaja Tulos
|
Pekka Alanen
|
Miesten alle 57 kg
|
Nicolae Christie Voitto (pistein 6-3)
|
Arias Lopez Tappio (pistein 13-2)
|
Ali Alijev Tappio (pistein 20-0)
|
—
|
12.
|
|
Painonnosto
Urheilija
|
Painoluokka
|
Punnerrus
|
Tempaus
|
Työntö
|
Yhteistulos
|
Sijoitus
|
Tulos
|
Sija
|
Tulos
|
Sija
|
Tulos
|
Sija
|
Jouni Kailajärvi
|
alle 82,5 kg
|
140 kg
|
6.
|
130 kg
|
7.
|
175 kg
|
6.
|
445 kg
|
7.
|
Kaarlo Kangasniemi
|
alle 90 kg
|
172,5 kg
|
1.
|
157,5 kg
|
1.
|
187,5 kg
|
3.
|
517,5 kg
|
Kultaa
|
Jaakko Kailajärvi
|
alle 90 kg
|
145 kg
|
9.
|
150 kg
|
2.
|
190 kg
|
2.
|
485 kg
|
5.
|
Mauno Lindroos
|
yli 90 kg
|
157,5 kg
|
7.
|
145 kg
|
6.
|
192,5 kg
|
6.
|
495 kg
|
6.
|
Kalevi Lahdenranta
|
yli 90 kg
|
160 kg
|
6.
|
147,5 kg
|
4.
|
185 kg
|
7.
|
492,5 kg
|
7.
|
Purjehdus
Pyöräily
Maantiepyöräily
Ratapyöräily
Urheilija
|
Laji
|
Aika-ajo
|
Sijoitus
|
Kahdeksanneserät
|
Sijoitus
|
Raimo Suikkanen
|
Miesten aika-ajo
|
1.08,92
|
23.
|
|
|
Ole Wackström
|
Miesten takaa-ajo
|
|
karsiutui
|
|
|
Soutu
Urheilija
|
Laji
|
Alkuerät
|
Välierät
|
Loppukilpailut
|
Aika
|
Sija
|
Aika
|
Sija
|
Aika
|
Sija
|
Pekka Sylvander Kauko Hänninen
|
Miesten kaksikko 1 000 m
|
7.37,34
|
3. (Q)
|
7.40,50
|
5.
|
|
|
Uimahypyt
Urheilija
|
Laji
|
Pisteet
|
Sija
|
Pentti Koskinen
|
Miesten ponnahduslautahypyt
|
137,80
|
12.
|
Tarja Liljeström
|
Naisten kerroshypyt
|
46,39
|
17.
|
Naisten ponnahduslautahypyt
|
81,80
|
14.
|
Uinti
Urheilija
|
Laji
|
Alkuerät
|
Välierät
|
Loppukilpailu
|
Aika
|
Sija
|
Aika
|
Sija
|
Aika
|
Sija
|
Marjatta Hara
|
Naisten 400 m vapaauinti
|
4.53,0
|
2.
|
|
|
|
|
|
Naisten 800 m vapaauinti
|
10.23,3
|
4.
|
|
|
|
|
Eva Sigg
|
Naisten 400 m vapaauinti
|
4.58,5
|
3.
|
|
|
|
|
|
Naisten 200 m sekauinti
|
2.41,0
|
5.
|
|
|
|
|
|
Naisten 400 m sekauinti
|
5.37,3
|
2.
|
|
|
|
|
Ulla Patrikka
|
Naisten 100 m selkäuinti
|
1.11,6
|
4. (Q)
|
1.12,1
|
8.
|
|
|
|
Naisten 200 m selkäuinti
|
2.38,1
|
3.
|
|
|
|
|
Voimistelu
- Miesten 12-ottelu ja 12-ottelun joukkuetulokset
Urheilija
|
Rekki
|
Nojapuut
|
Permanto
|
Hyppy
|
Hevonen
|
Renkaat
|
Yhteensä
|
Tulos
|
Sija
|
Tulos
|
Sija
|
Tulos
|
Sija
|
Tulos
|
Sija
|
Tulos
|
Sija
|
Tulos
|
Sija
|
Pisteet
|
Sija
|
Raimo Heino
|
17,70
|
85.
|
18,10
|
69.
|
17,65
|
71.
|
17,70
|
87.
|
17,60
|
57.
|
18,15
|
38.
|
106,90
|
67.
|
Olli Laiho
|
18,05
|
68.
|
19,05
|
15.
|
17,35
|
82.
|
18,15
|
54.
|
19,15
|
3.
|
17,20
|
80.
|
108,95
|
41.
|
Mauno Nissinen
|
18,95
|
17.
|
19,00
|
19.
|
18,30
|
34.
|
17,95
|
71.
|
18,85
|
12.
|
18,55
|
20.
|
111,60
|
17.
|
Juhani Rahikainen
|
18,15
|
65.
|
18,55
|
45.
|
17,80
|
61.
|
18,20
|
49.
|
17,90
|
45.
|
18,00
|
47.
|
108,60
|
48.
|
Hannu Rantakari
|
18,75
|
80.
|
18,35
|
57.
|
17,40
|
80.
|
17,85
|
78.
|
17,70
|
89.
|
18,25
|
32.
|
106,30
|
73.
|
Heikki Sappinen
|
18,25
|
58.
|
18,15
|
67.
|
18,35
|
32.
|
18,05
|
63.
|
17,80
|
48.
|
18,45
|
23.
|
109,05
|
40.
|
Suomen joukkue (Mauno Nissinen Heikki Sappinen Olli Laiho Juhani Rahikainen Raimo Heino Hannu Rantakari)
|
92,25
|
|
93,10
|
|
89,50
|
|
90,20
|
|
91,30
|
|
91,15
|
|
547,90
|
10.
|
- Telinekohtaiset kilpailut
Nimi: |
Laji: |
Tulos: |
Sijoitus:
|
Olli Laiho |
Hevonen |
19,225 |
Hopeaa
|
Yleisurheilu
- Juoksu- ja kävelylajit
Urheilija
|
Laji
|
Alkuerät
|
Välierät
|
Loppukilpailu
|
Aika
|
Sija
|
Aika
|
Sija
|
Aika
|
Sija
|
Eeva Haimi
|
Naisten 400 m
|
55,00
|
6.
|
|
|
|
|
|
Naisten 800 m
|
2.09,6
|
5.
|
|
|
|
|
Pentti Rummakko
|
Miesten maraton
|
N/A
|
kesk.
|
–
|
Jaakko Tuominen
|
Miesten 400 m aidat
|
50,6
|
4.(Q)
|
50,8
|
6.
|
|
|
Pekka Vasala
|
Miesten 1 500 m
|
4.08,5
|
9.
|
|
|
|
|
- Kenttälajit
Muu henkilöstö
Lajijohto
Tuomarointitehtävät
Meksikon kesäolympialaisten tuomarointitehtäviin nimettiin seuraavat suomalaiset henkilöt:[11]:
Lähteet
Viitteeet
- ↑ "Terveisiä Mexicosta" - Vain liikennekysymykset askarruttavat järjestäjiä. Helsingin Sanomat, 18.5.1976, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
- ↑ a b "Meksikolaisia" valittiin jo. Helsingin Sanomat, 14.6.1968, s. 32. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
- ↑ a b Olympiakomitea nimesi 32 urheilijaa Mexicon - Painin ja yleisurheiluun seitsemän urheilijaa - Kisakehään nousee neljä suomalaista. Helsingin Sanomat, 31.7.1968, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
- ↑ a b Mexicon joukkueemme vahvuudeksi 94-95 - Patrikalle ja Winqvistille matkalippu. Helsingin Sanomat, 21.8.1968, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
- ↑ a b Suomen olympiajoukkueessa on nyt 60 urheilijaa - Yleisurheilijoilla ja yhdellä ampujalla vielä oma takaovensa. Helsingin Sanomat, 21.8.1968, s. 15. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
- ↑ Ensimmäinen olympiaryhmä Mexicoon jo viikon kuluttua. Helsingin Sanomat, 13.9.1968, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.7.2024.
- ↑ "USA-lähetys". Helsingin Sanomat, 8.10.1968, s. 26. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.7.2024.
- ↑ Finland | Olympics at Sports-reference.com. Arkistoitu 17.8.2010. Viitattu 10.2.2020.
- ↑ Finland at the 1976 Montreal Summer Games Sports-Reference.com. Arkistoitu 4.8.2014. Viitattu 15.7.2024.
- ↑ Nygrén, Helge - Siukonen, Markku, toim.: Suuri olympiateos - osa 1, s. 376. Jyväskylä: Scandia Kirjat, 1978. ISBN 951-9466-05-3
- ↑ a b Siukonen, Markku, toim.: Suuri olympiateos - osa 12: urheilukunniamme puolustajat, s. 389-390. Jyväskylä: Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7
- ↑ Painiliiton listoilla yhä neljä ehdokasta. Helsingin Sanomat, 18.8.1968, s. 22. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.7.2024.
- ↑ Kaisa Launela Suomen 81:s olympiaedustaja. Helsingin Sanomat, 4.9.1968, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
- ↑ Eeva Haimi, Pekka Vasala ja pyöräilijät Mexicoon. Helsingin Sanomat, 4.9.1968, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
- ↑ Vielä kolme lisäystä kisajoukkueeseen -. Helsingin Sanomat, 24.9.1968, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.7.2024.
- ↑ Kangasniemi nosti pronssia - Talts paras ME-tuloksella. Helsingin Sanomat, 26.6.1968, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2024.
- ↑ Kangasniemi nyt yksin sarjansa huipulla - Talts joutui luopumaan kahdesta ME:stä. Helsingin Sanomat, 28.7.1968, s. 20. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2024.
- ↑ a b c Kärki ennen kisoja - 10.10. mennessä. Helsingin Sanomat, 11.10.1968, s. 28. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2024.
- ↑ Pousilla hirmuloikat Kuortaneella. Helsingin Sanomat, 24.6.1968, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 19.7.2024.
- ↑ Suomi olisi olut ilmeisesti ainoana ilman varaedustajaa. Helsingin Sanomat, 24.9.1968, s. 24. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.7.2024.
- ↑ a b Pitkiä valmenusleirejä olympianyrkkeilijöillemme. Helsingin Sanomat, 17.8.1968, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.7.2024.
|
|