Riihimäen rautatieasema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä liikennepaikoista. Alun perin asemarakennus suunniteltiin rakennettavan tiilestä, koska se oli Turengin ja Hämeenlinnan kanssa ehdolla Pietarin radanristeysasemaksi. Risteysaseman sijainnin jäätyä kuitenkin epävarmaksi asema suunniteltiin lopulta puusta. Radanrakennuksen taloudellisista vaikeuksista johtuen asema jäi rakentamatta, vaikka perustukset olivatkin jo valmiina. Rautatien avautuessa Riihimäellä oli tavaramakasiini, vesitorni, puuvaja sekä laiturikatos.[5]
Pietarin rata päätettiin lopulta vuonna 1867 rakentaa Riihimäen kautta sopivan maaston sekä sotilaallisten syiden takia. Ensimmäinen varsinainen asemarakennus Riihimäelle tuli seuraavana vuonna, kun Hyvinkäältä siirrettiin työpäällikön asuinrakennus, jota laajennettiin kaksikerroksisella lisäsiivellä. Myöhemmin rakennusta laajennettiin useaan otteeseen tilan kasvattamiseksi ja uusien toimintojen lisäämiseksi.[5] Vuonna 1869 valmistuivat Riihimäen kaksi puoliympyränkaaren muotoista veturitallia. Tallipaikkoja niissä on 24.[6]
Nykyinen asemarakennus oli alkuperäisissä suunnitelmissa tarkoitus sijoittaa keskelle ratapihaa, mutta siitä luovuttiin kalliin hinnan vuoksi. Lopulta Thure Hellströmin suunnittelema funktionalistinen rakennus valmistui entisen paikalle vuonna 1935.[5]
Syyskuussa 2006 avattiin Lahden oikorata, jolloin Riihimäen kautta aiemmin kulkeneet Kouvolan ja Helsingin väliset kaukojunat sekä Venäjän junat siirtyivät kulkemaan uutta oikorataa pitkin Helsinkiin helpottaen samalla Riihimäen aseman ruuhkaista liikennettä.
Rautatieaseman asemalaituri.
Rautatieaseman eteläpuolelle avattiin matkakeskus huhtikuussa 2009. Samassa yhteydessä myös asemarakennuksen sisätiloja peruskorjattiin.[7] Riihimäen lipunmyynti lakkautettiin vuoden 2016 alusta,[8] mutta matkalippuja voi edelleen ostaa lippuautomaateista sekä asemarakennuksen R-kioskista.
Asemaremontti
Riihimäen henkilöratapihalla on ollut vuodesta 2018 alkaen käynnissä uudistustyöt, joiden yhteydessä muun muassa laiturit korotetaan ja laiturikatokset, hissit sekä valaistus uusitaan.[9] Aseman itäpuolelle rakennettiin myös väliaikainen laituri (raide 11) Lahden suunnan G-junia varten.
Kolmannen laiturin (raiteet 7–8) korottaminen alkoi kesäkuussa 2019[10] ja valmistui syyskuussa.[11] Tämän jälkeen alkoi ensimmäisen laiturin korottaminen[12], joka valmistui joulukuussa 2019.[13] Korotustöiden yhteydessä laiturille rakennettiin myös sieltä aiemmin puuttunut hissi. Toisen laiturin (raiteet 4–5) korottaminen alkoi kesäkuussa 2020[14] ja se valmistui lokakuussa. Asematunneli remontoitiin vuonna 2021.[15] Riihimäen kaupunki hankki tunneliin uutta mediataidetta.
Rata oli alun perin Paloheimo-yhtiön tavarankuljetuksiin tarkoitettu hevosvetoinen rillirata, mutta vuonna 1911 se purettiin ja rakennettiin uudelleen järeämmillä kiskoilla. Radan uusimisen yhteydessä radalle hankittiin kaksi höyryveturia, jolloin alkoi myös aikataulunmukainen henkilöliikenne.
Henkilöliikenteen lisäksi rautatie palveli Santajärven ja Kesijärven sahoja, tiilitehdasta, sekä välitti muuta rahtia. Radalla oli liikennettä vuoteen 1952, jonka jälkeen se purettiin.
Rata alkoi Riihimäen rautatieaseman lännenpuoleiselta sivulta ja jatkui siitä nykyisiä Paloheimonkatua Kulmalan Puistokadulle ja siitä edelleen Riihimäen lasitehtaan ohi länteen. Kapearaiteinen rata toi Riihimäen asemalle jonkin verran henkilöliikennettä ja rahdin siirtokuormausta.
Hotelli
Riihimäen–Lopen rautatien omistaja H. G. Paloheimo omisti yhdessä Valtionrautateiden kanssa Riihimäen asemaa vastapäätä hotellin, joka oli rakennettu vuonna 1878. Vuoden vanhana hotelli paloi, mutta uudelleen rakennettuna se palveli aseman läpi kulkevia matkustajia usealla eri nimellä vuoteen 1943 asti, jonka jälkeen siitä tuli Paloheimo-yhtiön pääkonttori.
Normaalioloissa junat käyttävät Riihimäen rautatieasemalla seuraavia raiteita:
Raide
Raiteelta liikennöivät junat
1
Kaukojunat, T-junat sekä osa R-junista Helsinkiin.
4
Kaukojunat sekä muutama R-juna Tampereelle.
5
D-junat ja osa R- ja T-junista Helsinkiin sekä R-junat Tampereelle.
7
Eräät R- ja G-junat sekä aamun ensimmäinen D-juna
Helsinkiin käyttävät tätä raidetta.
8
G-junat Lahteen.
Raiteilla 2, 3 ja 6 ei ole laituria ja niitä käyttävät aseman ohittavat junat. Aseman itäpäähän Peltosaaren puolelle on raiteelle 11 rakennettu väliaikainen laituri, jota osa Lahden G-junista käytti Riihimäen asemaremontin aikana, kun uudistustyöt aiheuttivat muutoksia junien lähtöraiteisiin.[20]
Lähteet
↑Rautateiden verkkoselostus 2017, s. 78. Liikennevirasto, 2015. Verkkojulkaisu (PDF) Viitattu 19.9.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä = juna ajaa toista reittiä = juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa
g.svg){kind=small}
f.svg){kind=small}
