Lahti–Loviisa-rata

Lahti – Loviisan satama
Perustiedot
Reitti Lahti–Loviisan satama
Rataosanumero 252
Rakennettu 1898–1900 (Loviisan–Vesijärven rautatie)
Avattu
  • 23. helmikuuta 1904 (Loviisan–Vesijärven rautatie)
  • 2. kesäkuuta 1960 (Lahti–Loviisa)
Omistaja Suomen valtio
Ylläpitäjä Väylävirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tekniset tiedot
Pituus 77 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei
Sallittu nopeus
 • henkilöliikenteessä 60 km/h
 • tavaraliikenteessä 60 km/h
Tasoristeykset 122 (2017)[1]
Liikenteenohjaus
Ohjauskeskus Kouvola
Suojastus ei
Kulunvalvonta ei
Lahden rautatieasema Keski-Lahden eteläosassa.

Lahti–Loviisa-rata on 77 kilometriä pitkä[1] Suomen rataverkon yksiraiteinen osuus Lahden rautatieasemalta Loviisaan. Sen eteläinen päätepiste on Valkon satamassa sijaitseva Loviisan sataman ratapiha. Rata tunnettiin aiemmin hieman pidempänä Loviisan–Vesijärven rautatienä, joka johti Lahden keskustan läpi Niemeen.

Rataosa on sähköistämätön, eikä radalla ole käytössä automaattista junien kulunvalvontatekniikkaa. Vuonna 2017 radalla oli 18 siltaa ja 122 tasoristeystä, joista suurin osa vartioimattomia.[1] Liikennepaikkoja oli alun perin 19 mutta vuonna 2017 enää 4: Lahti, Orimattila, Lapinjärvi ja Loviisan satama.[1] Vuonna 2023 uutisoitiin liikenteen hiipuneen olemattomiin.[2]

Historia

Rataa ehdotettiin ensimmäisen kerran vuonna 1871, ja sen ajateltiin johtavan Loviisasta joko Lahteen tai Kausalaan. Rata rakennettiin lopulta Vesijärven satamaan Lahteen vuosina 1898–1900. Suurimmillaan ratatyöntekijöitä oli 2 250. Kapearaiteinen 750 millimetrin rata valmistui 19. helmikuuta 1900, ja valmistumista juhlittiin Lahdesta Loviisaan matkanneella juhlajunalla. Väliaikaiselle liikenteelle rata avattiin vuonna 1900 ja yleiselle liikenteelle vuonna 1904.[3]

Valtio osti radan vuonna 1956 ja alkoi muuttaa sen raideleveyttä vuonna 1959. Muutos 1 524 millimetrin leveäraiteiseksi radaksi valmistui vuonna 1960.[4] Samalla loppui liikenne Lahden keskustan läpi. Henkilöjunaliikenne loppui keväällä 1970,[3] ja sen jälkeen Lahti–Loviisa-radalla on ollut vain tavaraliikennettä ja satunnaisesti museojunaliikennettä kesäisin.

Lähteet

Viitteet

  1. a b c d Peni-Nyman, Anniina & Voutilainen, Jarkko: Vähäliikenteiset radat | Tilanne ja tulevaisuus 2017 (PDF) (s. 26) 2018. Liikennevirasto. Viitattu 25.4.2023.
  2. Repo, Harri: ESS: Tällä eteläsuomalaisella radalla kulki hetki sitten satoja junia vuodessa – viime vuonna vain yksi ainokainen (Maksullinen artikkeli) Tekniikka&Talous. 14.2.2023. Viitattu 22.2.2023.
  3. a b Mantere, Heikki: Loviisan kapearaiteiselta ei puuttunut vaikeuksia Etelä-Suomen Sanomat. 6.8.2006. Viitattu 3.12.2023.
  4. Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 307. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3

Aiheesta muualla

Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.