Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli kaipaisi tiivistämistä. Liittymätaulukko on puutteellinen.
Seututie 174 alkaa Myrskylän kirkonkylästä, jossa sen nimenä on Keskustie. Syväjärventien risteyksestä se jatkuu Artjärventienä, kunnes Lahti–Loviisa-rautatien itäpuolella Myrskylän ja Orimattilan rajalla sen nimi vaihtuu Myrskyläntieksi. Salmelasta, entisen Artjärven kunnan kuntakeskuksesta, se jatkuu Kimonkyläntienä Orimattilan ja Lapinjärven kunnanrajalle, josta se jatkuu Artjärventienä Lapinjärven Kimonkylään valtatielle 6.
Keskustie Myrskylässä
Keskustie on Myrskylän kirkonkylän läpi lähellä Kirkkojärven pohjoisrantaa kulkeva seututien ensimmäinen osa.
Sen eteläpuolella on Paloasemantie, jonka päässä on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen Myrskylän pelastusasema, jossa toimii puolivakinainen palokunta, Myrskylän VPK sekä Myrskylän työväenyhdistyksen talo Kino, jota on ennen käytetty elokuvateatterina ja bingona.
Keskustieltä pohjoiseen risteävän Kumismäentien varrella on vanhojen palvelutalo. Keskustieltä etelään risteää Tehtaankuja, jolla on ollut pieni vaatetustehdas, jonka paikalle on rakennettu mittojen mukaan huonekaluja valmistava puusepäntehdas. Kumismäen toinen nimi on Kamalamäki.
Kirkonkylässä seututien pohjoispuolella on Myrskylän kirkkoherranvirasto ja Kamalamäki sekä Myrskylän hautausmaan uusi osa. Eteläpuolella on hautausmaan vanha osa ja Myrskylän evankelis-luterilaisen seurakunnan kolmas, vuonna 1803 rakennettu kirkko. Kirkon itäpuolella on muualta tuotu aitta ja Myrskylän kotiseutumuseon kaksi viljamakasiinia museorakennuksina. Näistä eteläisempi on auki maksutta kesäisin sunnuntaisin alkuiltapäivällä. Museota pitää auki Eläkeliiton Myrskylän paikallisyhdistys.
Museon jälkeen tulee Myrskylän Sale ja ABC-liikenneasema, jonka jälleen tiehen risteää lännestä kunnanvirastolta tuleva Virastotie. Virastotien jälkeen pohjoispuolella on Myrskylän Säästöpankki, jonka jälkeen eteläpuolella on nykyisin asuinkäytössä oleva entinen Myrskylän meijeri. Pohjoispuolella on asiamiespostina toimiva lounasravintola Myrskytähti ja eteläpuolella Myrskylän kotikirkko. Kohti Porlammintien risteystä kuljettaessa eteläpuolelle jää Kapakanmäen pientaloalue, jonka eteläpuolella on Kirkkojärven rannalla maksuttomat venepaikat ja pyykinpesualue. Tästä itään on Kartanonmäen pientaloalue. Kartanonmäellä on myös frisbeegolf-koreja.
Keskustie päättyy Syväjärventien risteykseen, missä seututien nimeksi vaihtuu Artjärventie. Risteyksen lähellä on suuri entinen Myrskylä Oy:n huonekalutehtaan rakennus, jossa toimii nykyään Vilkmanin tukkuketjuihin kuulumaton rautakauppa, joka on aloittanut vuonna 1950 K-kauppana.
Keskustien eteläpuolla oleva Myrskylän evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaan vanha osa sekä 1803 rakennettu seurakunnan kolmas kirkko. Etualalla oleva muistokivi osoittaa toisen kirkon paikan. Takana näkyvä punainen rakennus on Myrskylän kotiseutumuseon eteläisempi viljamakasiini, jossa on kesäsunnuntaisin iltapäivällä auki oleva esinemuseo.
Keskustie Myrskylän keskustan itäpuolella. Oikealla näkyvät Kapakanmäen keltaiset pientalot ja mäen päällä entinen huonekalutehdas Myrskylä Oy, jossa toimii Vilkmanin rautakauppa, puukenkätehdas ja yhdistysten toimitiloja. Vasemmalla puolella ennen mäkeä ja Porlammintien risteystä on istutettu sotaveteraanien kunniaksi pihlajia.
Artjärventie vaihtuu Myrskyläntieksi Myrskylän ja Orimattilan rajalla. Tien eteläpuolella on asutusta, mm. entinen rautatieaseman rakennus ja vanhoja pientaloja. Aluetta kiertää lenkkinä Asemanmutka-niminen tie, joka risteää Artjärventiestä ja liittyy jälleen Myrskyläntiellä.
Ensimmäinen kylä Orimattilan Artjärven puolella on Hauksuo, ja sen jälkeen on Hiitelä. Hiitelässä toimii kotiseutuyhdistyksenä Simolan tilan rakennuksissa Hiitelä-seura, jolla on vuonna 1941 rakennetussa tiilisessä navetassa kirjasto, Artjärven toinen Artjärven kotiseutuyhdistyksen jälkeen ja ennen Salmelassa sijaitsevaa Kirsintupaa. 1990-luvulla Simolan maatila päätyi maa- ja metsätalousministeriölle, koska omistajalla ei ollut oikeutta jatkaa maanviljelijänä tutkintojen vuoksi. Maat maatalouspiiri myi ympäröiville maanviljelijöille. Päärakennuksen, aitan ja navetan vuokrasi Miina Äkkijyrkkä. Hänen jälkeensä Simolan tila päätyi kotiseutuyhdistyksen käyttöön.
Hiitelästä risteää tie Niinikoskelle. Myrskyläntie päättyy entisen Artjärven kunnan kuntakeskuksessa, Salmelassa, ja vaihtuu Kimonkyläntieksi.
Onnettomuuksia
Sunnuntaina 21. heinäkuuta 2024 sattui kahden kilometrin päässä ennen Artjärven kuntakeskusSalmela ojaanajo, missä kuoli 17-vuotias kuljettaja. Kaksi muuta kyydissä ollutta nuorta loukkaantuivat. [2]
Kimonkyläntie Orimattilan Artjärvellä
Kimonkyläntie jatkuu itään ja kulkee Pyhäjärven pohjoispuolitse. Järven etelärannalla näkyy Valion tuotantoketjuun kuuluva maidontuotantotila. Mäen päällä Suurikylässä kääntyy etelään yhdystie 1732, jonka varrella on Orimattilan Artjärven ainoa eurouimaranta, Pyykkiniekan uimaranta, entinen koulu ja Töyrylän kartano.[3] Risteyksen itäpuolella, Kimonkyläntien pohjoispuolella on toinen maidontuotantotila, joka kuuluu Arlan tuotantoketjuun Ruhan meijerin kautta.
Lammilla tien pohjoispuolella on vaelluspolku Lamminpolku Kimonkyläntie 480:ssä.[4]
Metsäkulmalla Riihimäellä Kimonkyläntie 952a:ssa on Ursaan liittyen Tähtikallio-niminen paikka, jossa on tähtitieteellinen havaintoasema tähtitieteellinen yhdistys Keski-Uudenmaan Altair ry:n toteuttamana.[5] Pidemmällä mäen päällä Kimonkyläntie 952b:ssä on Artjärven Viestiteknillisen Yhdistyksen alue, jota kutsutaan Viestikallioksi. Siellä on telemasto ja amatööriradioasema 70 cm:n amatööripuheradiotoistimineen. Toistin kuuluu autoon KouvolanElimäenMustilastaLapinjärvenIngermaninkylään ja MyrskylänSyväjärvelle[6].
Orimattilan ja Lapinjärven rajalla tie Kimonkyläntie vaihtuu Artjärventieksi.
Artjärven kirkko Kimonkyläntien pohjoispuolella kulkevalla Kirkkotiellä Artjärven Suurikylässä.
Orimattilan kaupungin ja Lapinjärven kunnan raja on samalla Päijät-Hämeen ja Uudenmaan raja. Maakuntarajakyltillä on muovinen postilaatikko polkupyöräilysuoritusten rekisteröintiä varten. Oikealle kääntyvä hiekkatie vie länteen Metsäkulmalle.
![Näkymä paikalliselle Pyhäjärvelle, jossa on 28 metrin kryptodepressio, jonka tilavuus on Suomen toiseksi suurin Lohjanjärven jälkeen.[7]](Tiedosto:Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_2.jpg)
