Rammstein on julkaissut kahdeksan studioalbumia, kolme livealbumia, kolme kokoelmalevyä ja kahdeksan DVD:tä. Yhtye on saanut kahdeksan platinalevyä ja kuusi kultalevyä. Vuoden 2011 puoliväliin mennessä Rammsteinin levyjä oli myyty noin 14 miljoonaa kappaletta[1], jolloin Rammsteinista tuli Saksan toiseksi eniten levyjä myynyt rock-yhtye Scorpionsin jälkeen[2]. Rammstein esittää useimmat kappaleensa saksan kielellä. Yhtye on tunnettu mahtipontisesta lavaesiintymisestään, jossa pyrotekniikka on suuressa roolissa.
Yhtyeen tunnettuja kappaleita ovat muun muassa ”Rammstein”,"Deutschland", ”Du hast”,[1] ”Engel”, ”Links 2 3 4”, ”Sonne”, ”Ich will”,[1] ”Reise Reise”, ”Amerika”, ”Keine Lust”, ”Mein Teil”, ”Ohne dich”, ”Benzin”, ”Pussy”, ”Ich tu dir weh”, ”Feuer frei!”, ”Mein Land” ja "Zeig Dich". Kappaleet ovat aiheiltaan synkkiä ja musiikki mahtipontista. Yhtye on ollut kahdesti Grammy-ehdokkaana parhaasta metallikappaleesta. Rammsteinin pääasiallisena tuottajana toimii Jacob Hellner, joka on tuottanut kaikki albumit lukuun ottamatta kahta viimeisintä albumia, joiden tuottajana toimi Emigraten kitaristi Olsen Involtini.
Rammstein esiintymässä Globenissa, Tukholmassa vuonna 2004. Kuvassa Rammsteinin jäsenillä (Landers, Lindemann ja Kruspe) on yllään erikoiset naamarit, jotka sylkevät tulta. Rammstein käyttää niitä aina ”Feuer Frei!” -kappaleen viimeisen kertosäkeen aikana.Rammstein esittämässä kappalettaan ”Engel” Madison Square Gardenissa, New Yorkissa joulukuussa 2010.
Rammstein on perustettu tammikuussa 1994 Berliinissä. Aiemmin saksalaisessa Feeling B -yhtyeessä soittaneet Oliver Riedel, Christoph Schneider ja Christian ”Flake” Lorenz sekä Richard Kruspe olivat yhtyeen ensimmäiset jäsenet, ja he myöhemmin kutsuivat Till Lindemannin laulajaksi. Lindemann oli aikaisemmin soittanut rumpuja yhtyeessä First Arsch.[3] Nelikko äänitti demon ”Rammstein”, joka sai Paul Landersin kiinnostumaan yhtyeestä.[4][3] Yhdessä he osallistuivat bändikilpailuun ja voittivat sen.[5]Live aus Berlin -DVD:n haastattelussa Flake on sanonut, että hänen mielestään koskettimien soittaminen oli tylsää eikä hän ollut aluksi kovin kiinnostunut Rammsteinista. Yhtyeen jäsenet ovat kotoisin entisestä Itä-Saksasta, erityisesti Itä-Berliinistä.[6]
Lorenzin liittymisen jälkeen Rammstein alkoi äänittää Jacob Hellnerin kanssa ensimmäistä albumiaan Herzeleid, joka julkaistiin syyskuussa 1995. Saman vuoden joulukuussa yhtye teki ensimmäisen kiertueensa pääesiintyjänä.[7] Rammsteinin ura lähti nopeasti nousuun, kun elokuvaohjaaja David Lynch innostui yhtyeen musiikista ja halusi heidät soittamaan elokuvansa Lost Highway ääniraidalle.[8] Myöhemmin yhtyeen musiikkia on käytetty myös elokuvissa Resident Evil, Matrix, xXx ja Hellboy II: The Golden Army. xXx-elokuvan avauskohtauksessa yhtye itsekin on kuvissa soittaessaan lavalla pyroefektien keskellä.[9]
Sehnsucht ja Mutter
Rammstein teki läpimurtonsa toisen albumin julkaisun jälkeen. Sehnsucht julkaistiin 18. elokuuta 1997 yhdessä ”Du Hast” -singlen kanssa.[10] Albumi saavutti Saksan albumilistalla ensimmäisen sijan, ja suosion seurauksena myös esikoisalbumi Herzeleid nousi sijalle kuusi.[11] Vuonna 2018 Billboard-lehti valitsi ”Du Hastin” yhdeksi vuoden 1998 parhaista kappaleista.[12] Toinen vuoden 1998 Berliinin-konserteista tallennettiin CD:lle ja DVD:lle nimellä Live aus Berlin. Yhdysvalloissa myynti saavutti platinalevyn rajan ja ”Du Hast” toi yhtyeelle Grammy-ehdokkuuden 1998.[13][14] Samana vuonna yhtye julkaisi alkuajan singleistä koostetun kokoelmalevyn nimeltä Original Single Kollektion.[15]
Kolmas studioalbumi Mutter nousi Saksassa ykkössijalle.[11] Vuonna 2001 julkaistun albumin vastaanotto oli parempi kuin aikaisempien albumien ja johti kansainväliseen suosioon. Siltä julkaistiin viisi singleä, joista viimeinen vasta vuonna 2012. Kappaleella "Links 2-3-4" Rammstein kumosi väitteen, jonka mukaan yhtye puolustaa uusnatsismia, sanomalla "sydämeni sykkii vasemmalla".[16]Mutter myi viidessä maassa kultaa ja neljässä platinaa. Vuonna 2003 julkaistiin live-DVD Lichtspielhaus.[17][18] Albumi Mutter sijoittui vuonna 2007 suomalaisen Radio Rockin sadan kaikkien aikojen parhaan rockalbumin äänestyksessä kymmenenneksi.[19][20]
Reise, Reise
Rammstein julkaisi vuonna 2004 neljännen studioalbuminsa Reise, Reise ja herätti keskustelua yhteiskuntakriittisellä singlellään ”Amerika”. Yhteensä albumilta julkaistiin neljä singleä. Reise, Reise -albumin julkaisun jälkeen Rammsteinista tuli kaikkien aikojen toiseksilähde? menestynein saksalainen yhtye levymyynnissä mitattuna. Vuoden 2011 puoliväliin mennessä Rammsteinin levyjä oli myyty noin 14 miljoonaa kappaletta[1]SuomessaReise, Reise sijoittui albumilistalla ensimmäiseksi.[21] Kappale ”Mein Teil” toi yhtyeen toisen Grammy-ehdokkuuden 2005.[14]
Keväällä 2005 Rammstein otti kiertueensa lämmittely-yhtyeeksi suomalaisen Apocalyptican. Yhtyeet soittivat myös yhdessä Rammsteinin kappaleet ”Mein Herz brennt” ja ”Ohne dich”. Rammstein oli hyvin vaikuttunut Apocalyptican ja Nina Hagenin ”Seemann”-kappaleesta tekemästä coverista. Yhteinen esiintyminen johti Apocalyptican tekemään Rammsteinin ”Benzin”-singlelle ”Kerosiini”-remixin.[22] Yhteistyön on sanottu olleen toimivaa, ja se jatkui vuonna 2007: Apocalyptican albumilla Worlds Collide Till Lindemann tulkitsee vanhan David Bowie -kappaleen ”Heroes” saksankielisenä (”Helden”).[23]
Albumi Rosenrot (2005) ja konserttitallenne Völkerball (2006) sijoittuivat ilmestyttyään Suomen virallisella listalla ensimmäiseksi.[21]Rosenrotilla julkaistiin Mutter-albumilta ylijääneitä kappaleita.[5]Rosenrotin kappaleita ei markkinoitu kovinkaan paljon, vaan niitä julkaistiin vähitellen konserteissa, kuten kappale "Benzin" Berliinin-keikalla[24] Rammstein oli tauolla vuoden 2006.[25]
Liebe ist für alle da (2009)
Yhtye työsti kuudetta studioalbumia nimeltä Liebe ist für alle da vuosien 2007–2009 aikana Los Angelesissa ja San Franciscossa sekä Berliinissä. Levy julkaistiin 16. lokakuuta 2009. Kitaristi Paul Landers kertoi haastattelussa, että levystä tulisi rankin yhtyeen siihenastisista julkaisuista. Landers kertoi, että Reise, Reise ja Rosenrot olivat edustaneet Rammsteinin romanttista kautta ja että uusi albumi aloittaa uuden ajanjakson. Kitaristi Richard Kruspe kertoi, että he käyttivät hienojen laitteistojen sijaan vain pieniä vahvistimia ja sähkörumpuja. Sisältönsä vuoksi "Pussy"-kappaleen musiikkivideo julkaistiin Visit-X-aikuisviihdesivustolla.[26] Saksassa julkaisu vastaanotettiin hyvin, sillä kappale ”Pussy” nousi singlelistan ykköseksi, mikä oli ensimmäinen kerta Rammsteinin historiassa.[11]Liebe ist für alle da sijoittui Suomen albumilistalla ensimmäiseksi.[21] Albumin myynti Euroopassa toi Rammsteinille viisi kultalevyä ja seitsemän platinalevyä.[5]
Rammstein aloitti 8. marraskuuta 2009 uuden kiertueen, joka kattoi 30 konserttia, joista 12 esitettiin Saksassa. Ainoa Pohjoismaissa vuoden 2009 puolella tehty konsertti oli Tanskassa.[27] Kiertue jatkui joulutauon jälkeen pitkälle vuoden 2010 puolelle. Rammstein kiersi vuoden 2010 puolella muun muassa Pohjoismaat.[28] Rammstein esiintyi Hartwall Areenalla helmikuussa 2010. New Yorkin Madison Square Gardenin liput myytiin loppuun alle puolessa tunnissa.[8] Vuoden 2009 kiertueen ajan Rammsteinin lämppärinä toimi norjalaislähtöinen elektronista musiikkia soittava Combichrist-yhtye.[29]
Made in Germany
Vuonna 2011 yhtye julkaisi Made in Germany 1995–2011 -nimisen kokoelma-albumin ja aloitti samannimisen kiertueen, joka pohjautui kyseisen albumin kappalelistaan. Albumista julkaistiin myös rajoitettu kahden levyn painos, jonka toisella levyllä oli valikoima parhaita cover-versioita Rammsteinin kappaleista, muun muassa Laibachin tulkinta ”Ohne dich” -kappaleesta. Osassa kappaleen kertosäkeistä sanat on muutettu alkuperäisestä ”Ohne dich kann ich nicht sein” (suom. ”ilman sinua en voi olla”) Laibachille tyypilliseksi sanaleikiksi. Laibachin versiossa laulaja Milan Fras laulaakin ”Ohne mich kannst du nicht sein” (suom. ilman minua et voi olla), joka näennäisesti on vain osa rakkauslaulua, mutta jonka voidaan myös tulkita viittaavan Laibachin vaikutteisiin, joita ilman Rammsteinia ei voisi olla olemassa.[30] Albumilla julkaistiin myös aivan uusi kappale, jonka nimi on ”Mein Land”. Kiertue päättyi vuonna 2013.[31]
Syyskuussa 2015 yhtye julkaisi Madison Square Gardenin konsertista 2010 taltioidun DVD:n Rammstein in Amerika. Samana vuonna Till Lindemann aloitti sooloprojektinsa Lindemann.[32] Kokoelma-albumi XXI julkaistiin joulukuussa 2015.[33]
Rammstein
Kymmenen vuoden tauon jälkeen Rammstein julkaisi keväällä 2019 uuden studioalbumin Rammstein, jonka työstäminen alkoi 2015. Aiemmasta poiketen Kruspe ei tällä kertaa ollut säveltänyt kappaleita Rammstein mielessään, vaan ne olivat syntyneet hänen Emigrate-sooloprojektinsa tuotteena. Osa kappaleista on koko yhtyeen yhteistyötä. Työnimellä "Ramm4" kulkenutta kappaletta yhtye esitti jo vuoden 2016 kiertueellaan.[34] Albumin orkesteriosuudet äänitettiin Minskissä, Valko-Venäjällä, syyskuussa 2018.[35][36] Yhtye on markkinoinut tulevaa kiertuettaan heijastamalla seinille konserttien päivämääriä ja paikkoja.[37] Maaliskuussa 2019 julkaistiin musiikkivideo albumin kappaleesta "Deutschland". Huhtikuun ja toukokuun lopussa myös julkaistiin kappaleet ''Radio'' ja ''Ausländer'' .[38][39]
Tulevaisuus
Lokakuussa 2020 Rammstein ilmoitti siirtyneensä studioon valmistelemaan uutta materiaalia.[40] Vuonna 2022 ilmestyikin albumi Zeit.
Kappaleessa ”Wollt Ihr Das Bett in Flammen Sehen?” on käytetty Doom-videopelistä ”Doom-hahmon” ääntä, joka kuuluu hahmon kuollessa, ja haulikon latausta.[42]
Sanoitukset
Rammsteinin kappaleille on melko tyypillistä kertosäkeen iskulausemaisuus, johon yhdistyy usein jokin sanaleikki. Yhtyeen laulaja Till Lindemann sanoittaa pääasiassa kaikki Rammsteinin kappaleet, mutta muutkin jäsenet vaikuttavat sanoituksiin. Yhtye on alusta asti pyrkinyt tekemään tahallisen provosoivia ja synkkiä kappaleita, joiden aiheet ovat moraalisesti arveluttavia. Till Lindemann on sanonut haluavansa kertoa kappaleillaan ”rakkaudesta kaikissa variaatioissaan”. Tästä äärimmäisenä esimerkkinä on ”Mein Teil”, joka kertoo Armin Meiwesin ”rakkauskannibalismista”. Tekstit käsittelevät muiden muassa sadomasokismia (”Bück dich”, ”Bestrafe mich”, ”Feuerräder”, ”Rein Raus” ja ”Ich tu dir weh”), insestiä (”Spiel mit mir”, ”Wiener Blut” ja ”Tier”), kannibalismia (”Mein Teil” ja ”Eifersucht”), elävältä hautaamista (”Spieluhr”), pyromaniaa (”Hilf mir” ja ”Benzin”), nekrofiliaa (”Heirate mich”) ja muita seksuaalisia, yleisesti sairaiksi käsitettyjä mieltymyksiä, kuten pedofiliaa (”Hallelujah” ja ”Wiener Blut”).[43][8][44]
Rammstein tahtoo ensisijaisesti tehdä omanlaisiaan kappaleita, mutta omalla tavallaan myös herättää keskustelua. Esimerkiksi kappale ”Amerika” on teemaltaan pääsääntöisesti yhteiskuntakriittinen.[45]
Rammstein laulaa suurimman osan kappaleista saksan kielellä, mutta joissain kappaleissa on esiintynyt eri kieliä. Kappaleissa ”Amerika”, ”Stirb nicht vor mir/Don’t Die Before I Do”, ja ”Pussy” lauletaan myös englantia, ”Moskau”-kappaleessa on taustalaulu venäjäksi, ”Te Quiero Puta” -kappale lauletaan kokonaan espanjaksi ja ”Frühling in Paris” -kappaleessa kertosäe on ranskaksi.[49][50][51]
Nimi
Yhtyeen nimi tulee Ramsteinin lentotukikohdassa tapahtuneesta onnettomuudesta[52]. Vuonna 1988 järjestetyssä lentonäytöksessä esiintyneet koneet törmäsivät toisiinsa ja yksi niistä syöksyi väkijoukkoon surmaten 67 ihmistä[53]. Yhtye toimi alkuaikoinaan hetken aikaa nimellä Rammstein-Flugschau (Flugschau tarkoittaa lentonäytöstä)[52]. Myös yhtyeen ensimmäinen kappale, sekin nimeltään ”Rammstein”, kertoo tästä tapauksesta. Saksan verbirammen tarkoittaa törmäämistä kohteeseen, joten yhtyeen nimessä oleva ylimääräiseltä vaikuttava m-kirjain muodostaa sanaleikin. Yhtyeen nimi on suomeksi käännettynä ”törmäävä kivi”.[54]
Rammstein Pussy Wackenissa 2013Rammstein esiintymässä vuonna 2013 Bråvalla festivaaleillaRammstein esiintymässä Apocalyptican kanssa Milanossa vuonna 2005.Rammsteinin pyrotekniikka parhaimmillaan.Till Lindemann ja Richard Kruspe esiintymässä.
Live-esitykset
Rammstein on tunnettu mahtipontisesta, pyroefektisistä ja shokeeravista live-esityksistä. Yhtyeen kitaristi Richard Kruspe on sanonut haastattelussa, että ”99 prosenttia ihmisistä ei ymmärrä laulun sanoja, joten täytyy keksiä jotakin pitääkseen draamaa yllä esitysten aikana”[56][57]. Kruspen mukaan yhtyeen esiintyminen on osaksi huumoria, teatteria ja yhtyeen itäsaksalaisuutta.[44] Rammsteinin lava on kaksikerroksinen: kitaristit Landers ja Kruspe ja laulaja Till Lindemann esiintyvät alemmalla tasolla, ja basisti Riedel, rumpali Schneider ja kosketinsoittaja Lorenz soittavat ylemmällä tasolla. ”Ahoi”-kiertueella lavojen korkeusero oli kaksi metriä. ”Liebe ist für alle da” -kiertueella lava oli puolet matalampi. Kosketinsoittaja Lorenz on vuodesta 2009 lähtien soittanut kävellen juoksumatolla.[58]
Pyrotekniikka
Yhtye on käyttänyt esiintymisissään rekvisiittana monenlaista pyrotekniikkaa aivan alkuajoistaan lähtien. Liekinheittimet eri muodoissa ovat tavallisia: naamarit, jalkineet ja käsineet, joista syöksyy kipinöitä, sekä palavat mikrofonit. Konsertissaan 27. syyskuuta 1996 jäsenet ripustivat palavan laudan lavan yläosaan, josta se putosi lavan kautta eturiviin yleisön sekaan ja muutama katsoja sai palovammoja, yksi vakavasti.[59]
Rammsteinin konsertit Suomessa
Rammstein on esiintynyt Suomessa neljätoista kertaa, joista ensimmäinen oli vuonna 2001 Helsingin jäähallissa. Monesti konsertit ovat tulleet loppuunmyydyiksi heti lippujen myyntiintulon jälkeen.[60][61][62] Vuoden 2010 Hartwall-areenakonsertin liput myytiin loppuun 21. syyskuuta 2009 kuudessa minuutissa. Tämä aiheutti kohun muun muassa siitä, että lippuja myytiin konserttiin viisi päivää ennen virallisen myynnin alkua.[63] Rammstein esiintyi SeinäjoenProvinssirockissa pääesiintyjänä kesäkuussa 2010.[61]
Viimeksi yhtye esiintyi Suomessa Helsingin olympiastadionilla toukokuussa 2023.
↑Uwe Schütte: German Pop Music: A Companion. Walter de Gruyter GmbH & Co KG, 11.1.2017. ISBN 9783110425727Teoksen verkkoversio (viitattu 16.3.2019). (englanti)
↑John T. Littlejohn, Michael T. Putnam: Rammstein on Fire: New Perspectives on the Music and Performances, s. 53–78, joista s. 73.. McFarland, 16.9.2013. ISBN 9780786474639Teoksen verkkoversio (viitattu 18.3.2019). (englanti)
↑John T. Littlejohn, Michael T. Putnam: Rammstein on Fire: New Perspectives on the Music and Performances, s. 2. McFarland, 2013. ISBN 978-0-7864-7463-9Teoksen verkkoversio (viitattu 1.3.2019).
↑John T. Littlejohn, Michael T. Putnam: Rammstein on Fire: New Perspectives on the Music and Performances, s. 30. McFarland, 14.10.2013. ISBN 9781476613055Teoksen verkkoversio (viitattu 28.1.2018).
↑The Grand Rapids Press. Grand Rapids Press. 22 heinäkuuta 1999.
_in_2009_(3).jpg)
