Kuvat riveittäin: 1. eli ylin: Opolen vanhaakaupunkia. 2.: Most Groszowy -silta, Ignacy Daszyńskin aukio, Surujen Neitsyt Marian ja Pyhä Adalbertin kirkko. 3.: Ulica 1 Maja -kadun rakennuksia. 4.: Most Piastowski -sillan ympäristöä.
lippu
vaakuna
Opole, ympäröivä Opolen piirikunta ja Opolen piirikunnan naapuripiirikunnat
Opolen asuinalueet. Kuvassa näkyvä aluejako oli ennen vuotta 2019 virallinen kaupunginosajako.
Opole (saks.Oppeln) on kaupunki Puolassa. Se sijaitsee maan eteläosassa Opolen voivodikunnassaOderjoen varrella. Opole on piirikuntatason kaupunki ja voivodikuntansa hallinnollinen keskus. Opole sijaitsee Sleesian alangolla. Se on ilmastoltaan yksi Puolan lämpimimmistä kaupungeista. Vuoden 2019 lopussa kaupungissa asui hieman yli 128 000 asukasta, joista suurin osa on puolalaisia, mutta kaupungissa elää myös pieni saksalaisvähemmistö. Se on voivodikuntansa tärkeimpiä teollisuuskeskuksia. Kaupungissa järjestetään vuosittain Puolan kansalliset laulufestivaalit, minkä ansiosta se tunnetaan yleisesti myös Puolan laulupääkaupunkina.
Oderjoessa on Opolen kohdalla muutamia saaria, joista tärkeimmät ovat Pasieka ja Bolko.[8] Kaupungin alueella esiintyy kuusi paikallisesti suojeltua sienilajia ja 23 paikallisesti suojeltua kasvilajia.[3][9]
Ilmasto
Opolen vuotuinen keskilämpötila oli havaintokaudella 1980–2010 Opolen säähavaintoasemalta mitattuna keskimäärin noin 9,1 celsiusastetta, mikä oli koko Puolan korkein keskiarvo kyseisellä havaintokaudella.[10] Vuotuinen sademäärä oli keskimäärin noin 600 millimetriä. Lämpimimmän kuukauden heinäkuun keskilämpötila oli 17 astetta ja kylmimmän, tammikuun –0,9 astetta. Sateisin kuukausi oli heinäkuu (91 mm) ja vähäsateisin helmikuu (28 mm). Kasvukauden pituus oli keskimäärin 235 päivää. Terminen talvi (keskilämpötila alle 0 °C) alkaa Opolessa keskimäärin 16. joulukuuta ja päättyy 8. helmikuuta. Terminen kesä (keskilämpötila yli 10 °C) alkaa 20. huhtikuuta ja päättyy 12. lokakuuta.[11] Havaintokaudella 1996–2017 lunta oli maassa keskimäärin noin 71 päivänä vuodesta. Havaintokaudella 1961–1980 lumipeitteen keskimääräinen syvyys oli 21 senttimetriä, ja kaupungin historian suurin mitattu lumensyvyys on 53 senttimetriä vuodelta 1963.[3]
↑kaikki muut taulukon keskiarvot havaintokaudelta 1973–2011 paitsi kohta ”Sademäärä (mm)”, joka on havaintokaudelta 1980–2010
Historia
Opole perustettiin 800-luvulla, ja se on yksi Puolan vanhimmista kaupungeista.[13][14] Nimitys Opole on peräisin slaavilaisesta asutusta tarkoittavasta termistä.[15]
Opole sai kaupunginoikeudet vuonna 1217, jolloin saksalaiset alkoivat asuttaa paikkaa.[15] Vuonna 1327 kaupungista tuli osa Böömin kuningaskuntaa, 1500-luvulla se siirtyi Habsburgeille ja vuonna 1742 Preussille.[14] Vuonna 1816 Opolesta tuli Sleesian provinssissa hallinnollisen alueensa hallintokeskus. Ensimmäinen rautatieyhteys Wrocławiin valmistui vuonna 1843.[16]
Vuonna 1921 pidetyssä kansanäänestyksessä vain viitisen prosenttia opolelaisista kannatti äskettäin palautettuun Puolaan liittymistä, ja kaupunki säilyi osana Saksaa. Toisessa maailmansodassa, tammikuussa 1945 Neuvostoliiton joukot miehittivät kaupungin, ja taistelun seurauksena yli 60 prosenttia siitä tuhoutui. Toisen maailmansodan jälkeisissä rajanvedoissa Jaltan ja Potsdamin konferensseissa Opole liitettiin Puolaan. Kaupungista pakkosiirrettiin saksalaista väestöä, ja tilalle muutti puolalaisia ja Itäisille raja-alueille (puol.kresy wschodnie) karkotettuja. Opole on ollut voivodikuntansa hallintokeskus vuodesta 1950 lähtien.[17][18][16]
Vuonna 1997 suuri tulva peitti 70 prosenttia kaupungista veden alle.[19] Tammikuussa 2017 Opolen kaupunkiin liitettiin ympäröivistä kunnista 12 kylää tai sellaisen osaa ja niistä tuli kaupunkiin uusia kaupunginosia. Dobrzeń Wielkin kunnasta kaupunkiin siirtyivät Borkin, Czarnowąsnyn, Krzanowicen sekä Świerklen kylät, osa Dobrzeń Małyn kylästä ja suurin osa Brzezien kylästä, Komprachcicen kunnasta Chmielowicen ja Żerkowicen kylät, Prószkówin kunnasta Winówin kylä sekä Dąbrowan kunnasta Wrzoskin ja Sławicen kylät ja osa Karczówin kylästä.[20][21][22]
Hallinto ja aluejako
Opole on sekä Opolen voivodikunnan että ympäröivän Opolen piirikunnan hallinnollinen keskus. Se on voivodikuntansa ainoa piirikuntatason kaupunki (puol.miasto na prawach powiatu).[23][24] Kaupungin kaupunginjohtaja on vuodesta 2014 ollut Arkadiusz Wiśniewski, joka valittiin uudelle nelivuotiskaudelleen vuonna 2018.[1] Opolen 25-jäsenisen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on ollut vuodesta 2018 Łukasz Sowada.[25][26]
Opole on vuodesta 2019 lähtien jaettu seuraaviin 13 kaupunginosaan (suluissa jako vuosien 2017–2019 kaupunginosajaon mukaisiin alueisiin):[27][28]
Kaupunginosa I (Borki, Brzezie, Czarnowąsy ja Świerkle)
Kaupunginosa II (Krzanowice, Wróblin ja Zakrzów)
Kaupunginosa III (Chabry)
Kaupunginosa IV (Armii Krajowej)
Kaupunginosa V (Gosławice ja Malinka)
Kaupunginosa VI (Grudzice, Kolonia Gosławicka ja Malina)
Kaupunginosa VII (Groszowice, Grotowice ja Nowa Wieś Królewska)
Kaupunginosa VIII (Śródmieście)
Kaupunginosa IX (Stare Miasto)
Kaupunginosa X (Nadodrze)
Kaupunginosa XI (Zaodrze)
Kaupunginosa XII (Bierkowice, Półwieś, Sławice ja Wrzoski)
Kaupunginosa XIII (Chmielowice, Szczepanowice-Wójtowa Wieś, Winów ja Żerkowice)
Talous
Opole on tärkeä jokisatama, ja sen läpi kulkee rautatie Wrocławista Ylä-Sleesiaan. Kaupungin teollisuus koostuu sementin tuotannosta ja raudan sulattamisesta.[14] Se on yksi Opolen voivodikunnan tärkeimmistä teollisuuskeskuksista ja hallitsee voivodikunnan elintarvike- ja metalliteollisuutta.[29] Kaupungin työttömyysaste oli vuoden 2019 lopussa 2,7 prosenttia.[30]
Väestö
Opolen väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 128 035.[4] Viimeisimmässä, vuoden 2011 väestönlaskennassa kaupungin väestöön kuului puolalaisten lisäksi 1,9 prosentin saksalaisvähemmistö, 0,2 prosentin romanivähemmistö ja 0,1 prosentin ukrainalaisvähemmistö.[31] Väestön määrä on vähentynyt 2000-luvun alusta lähtien lähes jatkuvasti lukuun ottamatta vuotta 2017, jolloin väkiluku kasvoi lähes 10 000 asukkaalla alueliitoksen myötä.[4][32] Vuoteen 2050 mennessä kaupungin väkiluvun ennakoidaan pienenevän 90 600 asukkaaseen.[30]
Vuoden 2019 lopussa kaupungin väestöstä 52,9 prosenttia oli naisia ja 47,9 prosenttia miehiä. Alle 18-vuotiaat muodostivat väestöstä 16,2 prosenttia, työikäiset 58,5 prosenttia ja eläkeikäiset 25,4 prosenttia. Väestön keski-ikä oli 44,1 vuotta.[30] Vuonna 2019 sekä kaupungin syntyvyys että kuolleisuus olivat noin 10,33 henkeä 1 000 asukasta kohden.[35] Yleisimmät kuolinsyyt olivat vuonna 2018 sydän- ja verisuonitaudit (syynä 35,4 prosentissa kuolemista), syövät (31,4 %) ja hengityselinten sairaudet (6,2 %).[30]
Liikenneyhteydet
Opolen kautta kulkevat valtatiet 45, 46 ja 94, voivodikunnan tiet 414, 423, 435, 454 ja 459 sekä Eurooppatie E40:een kuuluva moottoritie A4.[36][37] Kaupungissa on lähes 52 kilometrin laajuinen rautatieverkko ja seuraavat henkilöliikenneasemat: Opole Główne, Opole Zachodnie, Opole Groszowice, Opole Grotowice, Opole Gosławice, Opole Wschodnie, Opole Port, Borki Opolskie, Chmielowice sekä Czarnowąsy. Opolen rataverkkoon kuuluvat seuraavat rautatiet: BytomistaWrocławiin kulkeva rata 132, Kędzierzyn Koźlesta Opole Groszowicen asemalle kulkeva rata 136, Opole Groszowicen asemalta Wrocławiin kulkeva rata 277, Opole Groszowicen asemalta Opole Głównen asemalle kulkeva rata 280, Opole Zachodnien asemalta Nysaan kulkeva rata 287, Opole Głównen asemalta Namysłówiin kulkeva rata 301, Opole Głównen asemalta Opole Wschodnien asemalle kulkeva rata 300 sekä Tarnowskie Górysta Opole Głównen asemalle kulkeva rata 144.[38]
↑ abSytuacja demograficzna miasta Opola przed zmianą i po zmianie granic administracyjnych. Eunomia – Rozwój Zrównoważony – Sustainable Development, 2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.3.2021. (puolaksi)
↑Grzyby. 20.7.2009. Opolen kaupunki. Arkistoitu 9.1.2014. Viitattu 5.3.2021. (puolaksi)
↑Krużel, Joanna & Ziernicka-Wojtaszek, Agnieszka: Diversity of air temperature in Poland in the years 1971-2010. Journal of Ecological Engineering, 2016, 17. vsk, nro 5. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
↑ abSkowera, Barbara; Wojkowski, Jakub & Ziernicka–Wojtaszek, Agnieszka: Warunki termiczno-opadowe na obszarze województwa opolskiego w latach 1981-2010. Infrastruktura i Ekologia Terenów Wiejskich, 2016. Artikkelin verkkoversio. (puolaksi)
↑Demography Puolan juutalaisten historian museo. Viitattu 5.3.2021. (englanniksi)
↑Klimczyk, Marian (toim.): Statystyka miast i osiedli, 1945-1965, s. 168. (lähde vuoden 1950 väkiluvulle) Puolan tilastokeskus. Kirjan verkkoversio Google Kirjoissa (viitattu 24.3.2021). (puolaksi)