Neuvostoliiton ja Albanian välirikko

Nikita Hruštšov.
Enver Hoxha.

Neuvostoliiton ja Albanian välirikko syntyi Neuvostoliiton ja Albanian kommunistidiktaattoreiden Nikita Hruštšovin ja Enver Hoxhan välisistä erimielisyyksistä vuonna 1961. Kiistassa oli kyse ideologisista ja poliittisista näkemyseroista.

Albania ja Jugoslavia olivat toisen maailmansodan jälkeen läheisessä yhteistyössä. Jugoslavian ja Albanian välit kuitenkin heikentyivät pian muun muassa tuotannollisten näkemyserojen takia. Albania myös koki joutuneensa Jugoslavian riistämäksi. Albania kääntyi Neuvostoliiton puoleen ja oli läheisessä liitossa Neuvostoliiton kanssa Josif Stalinin kuolemaan asti.[1][2]

Hruštšovin noustessa Neuvostoliiton johtoon Albanian ja Neuvostoliiton välit heikentyivät nopeasti. Albania suhtautui epäluuloisesti Neuvostoliiton rauhanomaisen rinnakkaiselon teoriaan, jolla Neuvostoliitto pyrki liennyttämään suhteita länteen.[3] Myös Hruštšovin halu parantaa suhteita Jugoslavian kanssa herätti huolta Albaniassa.[4] Albania alkoi suhtautua yhä kriittisemmin Neuvostoliittoon Hruštšovin tuomittua stalinismin. Hoxha uskoi Hruštšovin Neuvostoliiton pyrkivän horjuttamaan hänen valtaansa stalinismiin ja henkilöpalvontaan kohdistuvan kritiikin varjolla.[5] Suhteiden yhä viiletessä Hoxha alkoi pelätä Neuvostoliiton tukevan Kreikan laajentumispyrkimyksiä Albanian kustannuksella.[6] Albania alkoi lähentyä Kiinan kanssa ja tuki Kiinaa Neuvostoliiton ja Kiinan välisessä ideologisessa kiistassa.[7] Neuvostoliitto syytti Albaniaa dogmatismista ja lahkolaisuudesta. Hruštšov kutsui Hoxhaa imperialistiseksi agentiksi. Hoxha torjui syytökset Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 22. kongressissa ja vihjaili Neuvostoliiton tukevan Jugoslavian imperialistisia suunnitelmia Albanian suhteen. Neuvostoasiantuntijat vedettiin pois Albaniasta. Neuvostoliitto lakkautti taloudellisen tukensa Albanialle ja veti suurlähettiläänsä pois Tiranasta. Välirikko johti Albanian täydelliseen eristäytymiseen Euroopasta.[8][9]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Zickel, Raymond & Iwaskiw, Walter R.: Albanian-Yugoslav Tensions Albania: A Country Study. 1994. Washington: GPO for the Library of Congress. Viitattu 31.1.2016.
  2. ↑ Zickel, Raymond & Iwaskiw, Walter R.: Albania and the Soviet Union Albania: A Country Study. 1994. Washington: GPO for the Library of Congress. Viitattu 31.1.2016.
  3. ↑ Jeffries,Ian: ”Political background”, ”THE PEOPLE'S REPUBLIC OF ALBANIA”, Socialist Economies and the Transition to the Market: A Guide, s. 260. Routledge, 2002. ISBN 9781134903603 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Europa Publications: ”ALBANIA UNDER COMMUNIST RULE”, Central and South-Eastern Europe 2004, s. 72. Psychology Press, 2003. ISBN 9781857431865 Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ Frucht, Richard C: ”Economic Development”, ”Albania”, Eastern Europe: An Introduction to the People, Lands, and Culture, Volume 1, s. 721. ABC-CLIO, 2005. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ Turku, Helga: ”Isolationist States:Albania, North Korea and Burma”, ”International Isolationism”, Isolationist States in an Interdependent World, s. 113. Ashgate Publishing, Ltd., 2013. ISBN 9781409499282 Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ IBP USA: ”EVOLUTION OF NATIONAL SECURITY POLICY”, ”ALBANIA MILITARY AND NATIONAL DEFENSE STRATEGY”, Albania Foreign Policy and National Security Yearbook Volume 1 Strategic Information and Developments, s. 184. Lulu.com, 1999. ISBN 9780739735015 Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ Kola, Paulin: ”SOVIET-YUGOSLAV-ALBANIAN RELATIONS”, The Search for Greater Albania, s. 124–126. C. Hurst & Co. Publishers, 2003. ISBN 9781850656647 Teoksen verkkoversio.
  9. ↑ Wolchik, Sharon L & Curry, Jane Leftwich: Central and East European Politics: From Communism to Democracy, s. 14. Rowman & Littlefield, 2011. ISBN 9780742567344 Teoksen verkkoversio.