Mälittyjärvi [1] eli Mälitty [2] on Pirkanmaalla Vesilahden Onkemäen länsipuolella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Mälittyjärvi on osa Pyhäjärven lähialuetta.[2][1]
Maantietoa
Järven pituus on 500 metriä, leveys 100 metriä ja sen pinta-ala on 3,1 hehtaaria. Se on syntynyt kallioisten mäkien väliin Mälittyjärvenvuoren länsirinteen juurelle. Järveen on kaivettu lyhyitä suo-ojia ympäröiviltä soilta. Myös sen laskuoja on kaivettu oja, joka lähtee järven pohjoispäästä. Oja juoksee pohjoiseen ensimmäisten maatilojen peltojen läpi ja muuttuu Koivistalhon pelloilla johto-ojaksi, joka painuu sitten Huhkamonkoluun ja laskee Toivolanlammin rantasuohon. Järven valuma-alue on pieni ja veden laskennallinen viipymä on 79 vuorokautta. Järven rantaviivan pituus on 1,2 kilometriä. Länsirannat ovat soistuneita ja itärannat kovaa etsämaata. Järvi on autio ja sinne johtaa pohjoisesta polku.[2][1][4]
Vedenlaatu
Järven vedenlaatua on tutkittu ainakin vuonna 2001. Se on karuhko humuspitoinen metsäjärvi, jonka vesi on ruskean väristä, sisältää humusta ja on melko hapanta. Veden väriluku vaihtelee 140–170 mg Pt/l ja veden happamuustaso on talvella alle pH 6. Järvestä on silloin mitattu jopa arvon pH 5,5, mikä on useimmille kaloille liian matala arvo. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan on kuitenkin välttävä. Veden fosforipitoisuus oli 15 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l) ja typpipitoisuus oli 450 µg/l. Järven happitilanne on häiriintynyt. Nämä ovat karun järven arvoja. Levän klorofylliä esiintyi vain 6,8 milligrammaa kuutiometrissä vettä (mg/m³). Talvella päällysveden happipitoisuuden kyllästysprosentti on laskenut arvoon 43%. Alusvedessä tilanne on yleensä heikompi ja sieltä on mitattu happipitoisuuksia 0,7 milligrammaa litrassa vettä (mg/l). Veden kemiallinen hapenkulutus on tutkimusten mukaan 31 mg/l eli suuri. Arvo johtunee humuksen määrästä vedessä ja se selittää hyvin hapen vähyyttä. Mälityn virkistyskäyttöluokka on tyydyttävän ja välttävän rajaoilla. Pahimmat ongelmat ovat hapettomuus, vedenväri ja happamuus.[3]
Historiaa
Vuoden 1959 peruskartassa järveen oli kaivettu ensimmäinen suo-oja. Kartassa ei ole silloin merkitty länsirannan soita, mutta myöhemmissä kartoissa sitä on. Järven nimi kirjoitettiin karttaan vielä vuonna 1980 "Mälitty".[5][6][7]
Lähteet
