Typpipitoisuus (limnologia)

Typpipitoisuus on vesistöjen tutkimuksessa yksi luonnonveden ominaisuutta ilmaiseva suure, jolla pyritään selvittämään vesistön eliöiden ravintotilannetta. Typpi on yleinen alkuaine ilmakehässä, missä se esiintyy kaksiatomisena kaasumolekyylinä (N2). Useimmat eliöt eivät kykene hyödyntämään typpeä kaasuna, vaan ne käyttävät ravintonaan muita typen yhdisteitä. Yleisempiä vesistössä esiintyviä yhdistetä ovat nitraatit (NO3), nitriitit (NO2), ammoniakki (NH3) ja sen ioniyhdisteet ammoniumit (NH4+). Kaikki eliöiden kudoksien aminohapot ja proteiinit sisältävät myös typpeä. Typen määrää luonnossa seurataan ihmisen luontoa voimakkaasti kuormittavan toiminnan vuoksi. Typpipitoisuudella tarkoitetaan eri tyypeä sisältävien yhdisteiden liuennutta määrää litrassa vettä.[1][2][3]

Mittaaminen

Kokonaistypen pitoisuus

Kokonaistyppi ilmoittaa veteen liuenneen typen kaikkien esiintymismuotojen kokonaispitoisuuden. Sen määrä ilmoitetaan yksiköllä mikrogrammaa litrassa vettä eli µg/l. Jos samassa tekstissä on muitakin typpiyhdisteiden pitoisuuksia, voidaan tämän arvot erottaa muista merkinnällä µg kok.N/l tai µgN/l. Jätevesien pitoisuudet ovat suuremmat, joten niiden pitoisuudet ilmoitetaan milligrammoina litrassa vettä eli mg/l. Näiden vastaavuudet ovat 1 mg/l = 1 000 µg/l = 1 000 mg/m³.[4]

Kokonaistypen pitoisuus mitataan yleisesti Kjeldahl–menetelmällä, joka on tarkka ja hieman hidas suorittaa. Menetelmän keksi Johan Kjeldahl vuonna 1883. Aluksi vesinäytteen hiilipitoinen aines poltetaan rikkihapolla hiilidioksidiksi, joka haihtuu pois liuoksesta. Samalla orgaanisen aineksen typpi muuttuu ammoniumsulfaatiksi. Myös nitriitit ja nitraatit pelkistetään Dewardin reagenssillä ammoniumyhdisteeksi. Tämän jälkeen seos höyrytislataan ja typpi mitataan titraamalla. Määrityt tulokset muunnetaan yksiköiksi µg/l.[5][6]

Nitraattipitoisuus

Nitraattia voi joutua vesistöön lannoitteista, typpeä sisältävien aineiden hajoamisesta tai niiden hapettumisen johdosta. Se on ihmiselle haitallista, koska ruuansulatuksessa siitä muodostuu nitriittejä ja muita nitroyhdisteitä.[7]

Nitraattipitoisuus voidaan mitata sitomalla se sulfosalisyylihapon avulla alkalisissa oloissa keltaiseksi yhdisteeksi. Seoksen väri mitataan spektrometrillä ja sen pitoisuus ilmoitetaan yksikössä µg/l tai mg/l. Jos analyysissä on muitakin pitoisuusmäärityksiä, voidaan se ilmoittaa N- tai NO3-lisämääreellä µgN/l tai µgNO3-N/l.[7]

Nitriittipitoisuus

Nitriitti ei ole pysyvä yhdiste, koska se hapettuu lopulta nitraatiksi, eikä sitä kannata yleensä mitata. Sen pitoisuudet ilmoitetaan yksikössä µgNO2-N/l.[4]

Ammoniumin pitoisuus

Ammonium on ammoniakin suola. Luonnonvesistöihin on ammoniumia liuennut vain vähän, joten kohonneet pitoisuudet ovat peräisin orgaanisten aineiden hajoamistuotteista, maatalouden lannoitteista sekä teollisuuden ja asutuksen jätevesistä. Luonnossa ammonium hajoaa happea kuluttaen nitraatiksi, jolloin veden happamuudentaso samalla alenee eli se happamoituu.[8]

Yleensä ammoniumtypen määrittämiseen käytetään muunneltua Kjeldahl-menetelmää (SFS 5505). Näytteen ammonium muutetaan lipeällä ammoniakiksi, joka tislataan boorihappoliuokseen ammoniumiksi. Siitä ammonium titrataan rikkihapolla neutraaliksi indikaattorin avulla. Määritetty ammoniumin määrä muutetaan pitoisuudeksi yksiköllä μgNH4-N/l tai mgNH4-N/l.[8]

Markkinoilla on myös erilaisia pikatestaustuotteita, joilla ammoniumin pitoisuus voidaan määrittää nopeasti. Niiden tarkkuus lähestyy jo analyyttisiä menetelmiä ja niistä tulee tulevaisuudessa tarkkoja menetelmiä.[8]

Ammoniakkipitoisuus

Yleensä luonnossa ei esiinny ammoniakkia, mutta sitä voi joutua veteen navetoiden lannasta, lannoitteista, teollisuuden jätteistä tai se on peräisin viljellyistä kaloista. Ammoniakki hajoaa luonnostaan ammoniumiksi, joka hajoaa sitten nitraatiksi. Ammoniakkia kuitenkin syntyy ammoniumista hapettomissa olosuhteissa. Jos järvessä on paljon ammoniumia tilanteessa, jossa siinä on samalla happikatoa, muodostuu veteen ammoniakkia. Myös happamuustaso vaikuttaa ammoniakin ja ammonium-liuoksen tasapainotilaan. Kun pH ylittää 7, alkaa ammoniumin rinnalle muodostua ammoniakkia. Ammoniakki on kaloille myrkyllistä ja aiheuttaa kalakuolemia tilanteessa, jossa ammoniumtyppeä on runsaasti ja veden happamuudentaso (pH) ylittää 8,5. Ammoniakkia muodostuu silloin tappavia pitoisuuksia 0,03–0,15 mgNH3-N/l eli 30–150 μgNH3-N/l. Tappava vaikutus perustuu kiduksien tuhoutumiseen.[8][9]

Ammoniakin pitoisuuden mittauksessa käytetään Nesslerin reagenssia (K2[HgI4]), jonka keksi Julius Nessler. Se sisältää ongelmajätteeksi luokiteltua elohopea(II)jodidia. Vesinäyte saatetaan alkaaliseksi ja siihen lisätään reagenssia. Silloin liuokseen muodostuu vaikealiukoinen aminoelohopeajohdin, jonka sakan väri on kellanruskea. Liuoksen värivoimakkuus on verrannollinen ammoniakkipitoisuuteen, joka halutaan selvittää. Värin määrä tutkitaan spektroskoppisesti valon 436 nm aallonpituudella. Tämän jälkeen saatu tulos ilmoitetaan yksiköissä mgNH3-N/l tai μgNH3-N/l. Menetelmän tarkkuus ei alita 0,1 mgNH3-N/l.[10]

Ekosysteemin pitoisuuksia

Luonnontilaisten ja kirkkaiden vesien kokonaistyppipitoisuus on yleensä 200–500 µgN/l. Humusta sisältävien dystrofisten vesistöjen pitoisuudet ovat niitä korkeampia eli 400–800 µgN/l. Kun vesi on erittäin ruskeaa, on kokonaistypen pitoisuus yli 1000 µg/l. Peltoalueiden ojissa ovat pitoisuudet yleensä 2000–4000 µgN/l ja sateella ne ovat jopa yli 5000 µgN/l. Järven eri syvyyksissä on kokonaistypen pitoisuuksilla luontaista vaihtelua. Pääsääntönä voidaan lausua, että kokonaistyppipitoisuudet kasvavat syvemmälle mentäessä. Mikäli veden happipitoisuus alenee, esiintyy typpi pääasiassa ammoniumina. Kun pohjalieju muuttuu hapettomaksi, muuttuu myös osa sedimenttien typpiyhdisteistä ammoniumiksi.[4]

Tutkimuksissa on huomattu, että kokonaistypen pitoisuudet ovat lineaarisesti riippuvia humuksen määrästä ja että samanlainen riippuvuus on löytynyt vedenvärin ja humuksen välillä.[11]

Nitraattipitoisuudet ovat kesällä yleensä niin pieniä kuin 5 µgNO3-N/l, sillä päällysvedessä levät ottavat sen omaan käyttöönsä. Talvella, kun levä ei enää ole aktiivista, on nitraatin osuus kokonaistypestä suuri ja pitoisuudet voivat nousta jopa 500–1000 µgNO3-N/l. Edellä oleva ei päde sinilevien tapauksessa, koska ne voivat ottaa typen suoraan ilmasta. Pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat edellisiä korkeampia. Ne ilmoitetaankin yksikössä mgNO3-N/l. Hyvän talousveden pitoisuus ei pitäisi ylittää arvoa 25 mgNO3-N/l. Kaloille nitraatti on haitallista 20 mgNO3-N/l eli 20 000 µgNO3-N/l pitoisuuksilla.[4][9]

Nitriitti on luonnossa pysymätön yhdiste ja se yleensä hapettuu nitraatiksi. Vesistössä sen pitoisuudet vaihtelevat 1–10 µgNO2-N/l. Kaloille nitriitti on haitallista jo 0,2 mgNO2-N/l eli 200 µgNO2-N/l pitoisuuksilla.[4][9]

Luonnonvesissä ammoniumpitoisuudet vaihtelevat tavallisesti päällysvesissä 0–30 µgNH4-N/l ja alusvesissä näitä arvoja hieman suurempina. Jos oja, joki tai järvi kuuluu turvetuotantosoiden valuma-alueeseen, saattaa ammoniumpitoisuudet kohota arvoihin 100–300 µgNH4-N/l. Jos luonnonvesissä esiintyy ammoniumia pitoisuutena 1 mgNH4-N/l = 1000 μgNH4-N/l, on siihen sekoittunut jätevesien päästöjen ammoniumtyppeä. Hyväksyttävän talousveden ylärajaksi on määritetty 0,5 mgNH4-N/l eli 500 µgNH4-N/l.[4][8]

Rehevyysluokittelu

Vesistön rehevöitymisen astetta kuvaavat kokonaistypen raja-arvot: [12]

  • karu 0–400 μgN/l
  • lievästi rehevä 400–600 μgN/l
  • rehevä 600–1500 μgN/l
  • erittäin rehevä 1500– μgN/l

Typpi vesistössä

Typpikierto

Pääartikkeli: Typen kierto luonnossa

Ilmakehän typpikaasu on yleensä eliöille väärässä muodossa ja vain harvat eliöt osaavat valmistaa siitä niiden tarvitsemia typpiyhdisteitä. Tätä yhdisteiden syntytapaa kutsutaan biologiseksi typensidonnaksi. Toinen yhdisteiden syntytapa abioottinen typensidonta liittyy salamointiin. Ilman typpikaasu kuumenee salamaniskussa niin paljon, että se yhtyy ilman happeen ja että siitä muodostuu typen oksideja. Typen eri ravintoaineet ovatkin eräs eliöiden kasvua rajoittava tekijä eli minimitekijä. Ekosysteemien tapaa kierrättää typen yhdisteitä voidaan havainnollistaa typen kierrolla.[1][3]

Typpikuormitus

Ihmisen aiheuttama typpikuormitus tarkoittaa kaikkea ylimääräistä eli luonnon normaalia typen kiertoa lisäävien aineiden levittämistä luontoon. Typpikuormitus rasittaa eniten pieniä vesistöjä kuten ojia, jokia, lampia ja järviä. Suuremmat järvet, sisämeret ja merenlahdet selviävät näitä paremmin saapuvasta typpikuormasta. Valtameret nielaisevat koko typpikuorman kokonaan ja levittävät sen laajalle alueelle, jolloin sen vaikutukset jäävät pienemmäksi.[3]

Typpikuormitus edesauttaa sisävesien rehevöitymistä, sillä typpi on yksi kasvien pääravintoaine ja typpi kasvattaa ekosysteemin perustuotantoa. Vesikasvillisuus lisääntyy eli rehevöityy ja samalla sen lajimäärä kasvaa. Lajien koostumus muuttuu rehevien elinympäristöjen lajeja suosivaksi samalla kun karujen elinympäristöjen lajit taantuvat. Kalastossa särkikalat lisääntyvät esimerkiksi lohikalojen kustannuksella. Eläinplanktonia syövien kalojen määrän kasvaessa, vähenee eläinplanktonien määrät ja silloin alkaa kasviplanktonien määrät silmiinnähden kasvaa. Kun rehevöityminen vieläkin etenee, samentavat levät veden ja estävät valon pääsyn syvälle veteen. Silloin levien ja kasvien yhteyttäminen vain pinnalla ja pohjakasvillisuus taantuu. Koko biomassan kasvu lisää veteen liuenneen hapen kulutusta ja voi aiheuttaa happipitoisuuden alenemisen. Pahimmillaan järven alusvesiä vaivaa happikato, happamoituminen ja syvänteet voivat jäädä täysin hapettomiksi ja ravinteikkaiksi.[1]

Typen määrää luonnossa seurataan sen vuoksi jatkuvasti ja liiallisen typen haittavaikutuksia pyritään johdonmukaisesti vähentämään. Erään arvion mukaan typen kuormittavat päästöt ovat Suomessa peräisin maataloudesta (46,5%), ilman laskeumasta (19,8%), yhdyskunnasta (16,6%), metsäteollisuudesta (5,0%), haja-asutuksesta (4,2%), massa- ja paperiteollisuudesta (3,8%) ja loput (suuruusjärvestyksessä) muu teollisuudesta, kalankasvatuksesta, turvetuotannosta ja turkistarhauksesta. Muiden maiden kuormituksen rakennetta tämä ei kuvasta, mutta se on siihen suuntaa antava.[1]

Lähteet

  1. a b c d Happonen, Päivi & Holopainen, Mervi & Sotkas, Panu & Tenhunen, Antero & Tihtarinen-Ulmanen, Marja & Venäläinen, Juha: BIOS2–Ekologia ja ympäristö, s. 87–101. (lukion oppikirja) Helsinki: Samoma Pro, 2016. ISBN 978-952-63-3789-0
  2. Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys ry: Veden laatu, 2004
  3. a b c Luontoon.fi: Sisävesien typpikuormitus (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. a b c d e f Oravainen, Reijo: Vesistötulosten tulkinta–opasvihkonen, 1999
  5. Opetushallitus: Kokonaistypen määritys jätevedestä
  6. Kjeldahl, J.: Methode zur Bestimmung des Stickstoffs in organischen Körpern, lehdestä Zeitschrift für analytische Chemie, 1883, vk 22, nro 1, s.366-383
  7. a b Opetushallitus: Veden nitraatin määritys salisylaattimenetelmällä
  8. a b c d e Silvennoinen, Hanna: Ammonium-, nitraatti- ja nitriittitypen pikamenetelmien testaus ja validointi jätevesinäytteille, 2011, Tamk (Laboratorioalan koulutusohjelma)
  9. a b c Åbo Akademi: Ammoniakki (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Kaijanen, Laura: Voimalaitos- ja jätevesitutkimus (Arkistoitu – Internet Archive), Lamk (Kemiantekniikka), 2010
  11. Klavins, Maris & Rodinov, Valery & Druvietis, Ivars: Aquatic chemistry and humic substances in bog lakes in Latvia. Boreal Environment Research, 2003, 8. vsk, s. 113–123. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. ISSN 1239-6095 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 16.9.2016. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Ympäristö.fi: Vedenlaatuluokituksen raja-arvot ja lähteet (liite 3)

Read other articles:

Manga in Shueisha's Weekly Shōnen Jump magazine Cover of the first volume as released in Japan by Shueisha In Japan, the City Hunter manga ran for six years in Shueisha's Weekly Shōnen Jump magazine from Issue 13 of 1985 to Issue 50 of 1991. The first compiled City Hunter collections were published under the Jump Comics imprint from 1985 to 1992, and totaled 35 volumes. The second edition was from Shueisha Editions, who published an 18 book version between 1996 and 1997. Bunch World publish...

 

 

Marvel Comics fictional character Not to be confused with Doc Strange, Doctor Stranger, or Dr. Strangelove. For other uses, see Doctor Strange (disambiguation). Stephen Strange redirects here. For the Welsh pop singer, see Steve Strange. For the film character, see Stephen Strange (Marvel Cinematic Universe). Comics character Doctor StrangeTextless cover of Doctor Strange #2 by Alex Ross(January 2016).Publication informationPublisherMarvel ComicsFirst appearanceStrange Tales #110(July 1963)Cr...

 

 

Indonesian term for shaman For Dukun in Brunei, Malaysia, and Singapore, they are often referred to as, see Bomoh. For the film of the same name, see Dukun (film). For the village in Iran, see Dukun, Iran. A dukun preparing traditional medicine (Dutch colonial period, 1910–1940) This article is a part of the series onIndonesianmythology and folklore Cultural mythologies Adat Balinese mythology Batak mythology Malay folklore Ghosts in Malay culture Molucca Folklore Traditional folk religions...

Untuk kegunaan lain, lihat A Few Good Men (disambiguasi). A Few Good MenPoster rilis teatrikal asliSutradaraRob ReinerProduserRob ReinerDavid BrownAndrew ScheinmanSkenarioAaron SorkinBerdasarkanA Few Good Menoleh Aaron SorkinPemeranTom CruiseJack NicholsonDemi MooreKevin BaconKevin PollakJames MarshallJ. T. WalshKiefer SutherlandPenata musikMarc ShaimanSinematograferRobert RichardsonPenyuntingRobert LeightonPerusahaanproduksiCastle Rock EntertainmentDistributorColumbia PicturesTanggal r...

 

 

H. Lundbeck A/SJenisAktieselskabKode emitenOMX: LUNIndustriFarmasiDidirikan1915; 109 tahun lalu (1915)PendiriHans LundbeckKantorpusatKopenhagen, DenmarkTokohkunciDeborah Dunsire (Direktur Utama)Lars Rasmussen (Ketua)Lene Skole (Wakil Ketua)PendapatanDKK 17,2 miliar (2017)[1]Laba operasiDKK 5,4 miliar (2017)[1]Laba bersihDKK 4,4 miliar (2017)[1]Total asetDKK 20 miliar (2017)[1]Total ekuitasDKK 20 miliar (2017)[1]Karyawan4.980 (2017)[1]S...

 

 

City in Sauk County, Wisconsin, United States For other places of the same name, see Reedsburg. City in Wisconsin, United StatesReedsburgCityDowntown ReedsburgLocation of Reedsburg in Sauk County, Wisconsin.ReedsburgLocation within the state of WisconsinCoordinates: 43°32′2″N 90°0′10″W / 43.53389°N 90.00278°W / 43.53389; -90.00278Country United StatesState WisconsinCountySaukNamed forDavid C. ReedGovernment • TypeMayor-council •...

American baseball analyst and manager Baseball player Kevin KennedyKennedy in 1988ManagerBorn: (1954-05-26) May 26, 1954 (age 69)Los Angeles, California, U.S.Bats: RightThrows: RightMLB statisticsGames managed582Managerial record309–273Winning percentage.531 Teams Texas Rangers (1993–1994) Boston Red Sox (1995–1996) Kevin Curtis Kennedy (born May 26, 1954) is an American former manager in Major League Baseball and a former television host for Fox Sports' baseball coverage. He was g...

 

 

2020年夏季奥林匹克运动会波兰代表團波兰国旗IOC編碼POLNOC波蘭奧林匹克委員會網站olimpijski.pl(英文)(波兰文)2020年夏季奥林匹克运动会(東京)2021年7月23日至8月8日(受2019冠状病毒病疫情影响推迟,但仍保留原定名称)運動員206參賽項目24个大项旗手开幕式:帕维尔·科热尼奥夫斯基(游泳)和马娅·沃什乔夫斯卡(自行车)[1]闭幕式:卡罗利娜·纳亚(皮划艇)&#...

 

 

Light rail station in Tlaquepaque, Jalisco, Mexico You can help expand this article with text translated from the corresponding article in Spanish. (February 2022) Click [show] for important translation instructions. View a machine-translated version of the Spanish article. Machine translation, like DeepL or Google Translate, is a useful starting point for translations, but translators must revise errors as necessary and confirm that the translation is accurate, rather than simply copy-p...

Canadian film director and screenwriter (born 1964) Émile GaudreaultÉmile Gaudreault on the set of a movie in 2018Born (1967-06-03) June 3, 1967 (age 57)Sainte-Foy, Quebec, CanadaNationalityCanadianOccupationsFilm directorfilm producerscreenwriterYears active1994–present Émile Gaudreault, (French: [emil ɡodʁol] born March 6, 1964) is a Quebec director, author, screenwriter and producer. Since 1994, he has been directing, writing and producing feature films as well as ...

 

 

Historic house in South Carolina, United States United States historic placeBroad MarginU.S. National Register of Historic Places Broad Margin in Greenville, South Carolina ca. 1987Show map of South CarolinaShow map of the United StatesLocation9 West Avondale Drive, Greenville, South CarolinaCoordinates34°52′23″N 82°23′26″W / 34.87306°N 82.39056°W / 34.87306; -82.39056Area2 acres (0.81 ha)Built1954ArchitectFrank Lloyd WrightArchitectural styleUson...

 

 

YouthPoster filmNama lainMandarinFānghuá SutradaraFeng XiaogangProduserWang ZhongleiDitulis olehGeling YanPemeranHuang XuanMiao MiaoZhong Chuxi Yang CaiyuPenyuntingZhang QiDistributorIM Global[1]Tanggal rilis September 2017 (2017-09) (TIFF) 15 Desember 2017 (2017-12-15) NegaraTiongkokBahasaMandarinAnggaranCN¥ 120 jutaPendapatankotorUS$235,9 juta (CN¥ 1.47 miliar)[2] Youth (Hanzi: 芳华; Pinyin: Fānghuá) adalah sebuah film drama rema...

Region in India Place in IndiaSouth India Peninsular IndiaTirupati Venkateswara Temple (Andhra Pradesh)Mysore Palace (Karnataka)Backwaters of Alappuzha (Kerala)Bangaram Atoll (Lakshwadeep)Matrimandir (Puducherry)Thiruvalluvar Statue (Tamil Nadu)Charminar (Telangana)States and union territories in South IndiaCountry IndiaStates and union territories Andhra Pradesh Karnataka Kerala Lakshadweep Puducherry Tamil Nadu Telangana Most populous cities Bangalore Hyderabad Chennai Visakhapatnam Co...

 

 

Cet article est une ébauche concernant un cours d’eau et la république démocratique du Congo. Vous pouvez partager vos connaissances en l’améliorant (comment ?) selon les recommandations des projets correspondants. Cet article concerne l’affluent du Congo. Pour l’affluent du Kasaï, voir Kwilu (rivière). Pour l’affluent du Kwango, voir Kwilu (affluent du Kwango). Pour les autres significations, voir Kwilu. Kwilu la Kwilu sur OpenStreetMap. Caractéristiques Longueur 2...

 

 

Bài này nói về ngôn ngữ được toàn thế giới gọi là tiếng Tây Ban Nha hay tiếng Castilla. Để biết về các ngôn ngữ khác được nói ở nước Tây Ban Nha, xem Ngôn ngữ tại Tây Ban Nha Tiếng Tây Ban NhaTiếng CastillaespañolcastellanoPhát âm[espaˈɲol][kasteˈʎano][a]Khu vựcTây Ban Nha, Châu Mỹ Tây Ban Nha, Guinea Xích Đạo (xem bên dưới)Tổng số người nói586 triệu người nói tổng cộng• 489 triệu n...

King of the Belgians from 1865 to 1909 Leopold IIPortrait by Alexander Bassano, c. 1889King of the BelgiansReign17 December 1865 – 17 December 1909PredecessorLeopold ISuccessorAlbert IPrime ministers See list Charles RogierWalthère Frère-OrbanBaron d'AnethanJules MalouAuguste BeernaertJules de BurletPaul de Smet de NaeyerJules VandenpeereboomPaul de Smet de NaeyerJules de TroozFrançois Schollaert Sovereign of the Congo Free StateReign1 July 1885 – 15 Nov...

 

 

Free Unix-like operating system kernel Linux kernelTux the penguin, mascot of Linux[1]Linux kernel 3.0.0 bootingOriginal author(s)Linus TorvaldsDeveloper(s)Community contributors Linus TorvaldsInitial release0.02 (5 October 1991; 32 years ago (1991-10-05))Stable release6.11.1[2]  / 30 September 2024Preview release6.12-rc1[3]  / 29 September 2024 Repositorygit.kernel.org/pub/scm/linux/kernel/git/torvalds/linux.git Written inC (C11 since 5.18,...

 

 

This article has multiple issues. Please help improve it or discuss these issues on the talk page. (Learn how and when to remove these messages) This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Theatrum Mundi – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (March 2024) (Learn how and when to remove this message...

Industry that focuses in the electronics production Workers in an electronics factory in Shenzhen, China The electronics industry is the economic sector that produces electronic devices. It emerged in the 20th century and is today one of the largest global industries. Contemporary society uses a vast array of electronic devices that are built in factories operated by the industry, which are almost always partially automated. Electronic products are primarily assembled from metal–oxide–sem...

 

 

Town and municipalityČelinac ЧелинацTown and municipalityView on Čelinac FlagCoat of armsLocation of Čelinac within Bosnia and HerzegovinaCoordinates: 44°43′30″N 17°19′48″E / 44.72500°N 17.33000°E / 44.72500; 17.33000Country Bosnia and HerzegovinaEntity Republika SrpskaGovernment • Municipal mayorVlado Gligorić (SNSD)Area • Total361.81 km2 (139.70 sq mi)Population (2013 census) •&#...