Koronaviruksen testausteltta Avestan sairaalan pihalla Ruotsissa.Kenttäsairaala Göteborgissa.Valtionepidemiologi Anders Tegnell oli Ruotsin vapaamielisen koronastrategian isä.Epidemian kehitys Ruotsissa.Kuolleisuus ikäryhmittäin.Tehohoitoon joutuneet ikäryhmittäin.
Koronaviruspandemia Ruotsissa on osa maailmanlaajuistakoronaviruksen levittäytymistä. Ruotsissa on todettu 5. maaliskuuta 2021 mennessä 675 292 koronavirustartuntaa. Tautiin oli kuollut 12 964 ruotsalaista.[3] Sairastuneista 7 264 oli joutunut teho-osastolle.[4]
Ruotsi valitsi alussa koronaviruskriisin torjunnassa strategian, jolla se pyrki luomaan väestöön laumasuojan hidastamalla taudin leviämistä. Ruotsi ja sen hallitus tyytyivät keväällä 2020 enemmän ohjeistamaan kansalaisia kuin määräämään monia sulkuja. Ruotsin hallitus luotti kansanterveysvirastoon ja teki omat päätöksensä sen suositusten pohjalta.[7] Toki esimerkiksi 50 hengen kokoontumiset kiellettiin ja tehohoitopaikkojen määrä lisättiin 500:sta tuhanteen.
Strategian varjopuolena oli suuri kuolleisuus. Myös tautien määrä ensimmäisessä aallossa oli suuri.[8][9]
Etuna oli se, ettei taloutta ja yhteiskuntaa häiritty raskailla ja kalliilla sulkutoimilla. Vasta-ainetutkimukset osoittivat laumasuoja olevan toukokuussa 2020 kaukana. Strategian arvostelu yltyi maan sisällä toukokuun lopussa. Ruotsin talous oli vaikeuksissa, vaikka yhteiskunta pidettiinkin melko auki.[10][11]
Alkusyksyllä koronatilanne näytti helpottavan ja tukevan ajatusta strategian onnistumisesta.[12] Lokakuussa tartuntojen määrä nousi kuitenkin yli kesän tason. Kuolemien määrä pysyi melko vähäisenä.[13][14] Marraskuussa sairaaloiden kuorma nousi. Ruotsi tiukensi kokoontumiset 8 henkeen marraskuussa 2020.[15]
Ensimmäinen aalto
24. tammikuuta 2020 havaittiin ensimmäinen Covid-19-tapaus Ruotsissa. Sairastunut nainen eristettiin, eikä hän tiettävästi levittänyt sairautta eteenpäin. 6. maaliskuuta ilmestyivät näkyviin ensimmäiset maan sisäiset tartunnat. Ruotsin kansanterveyslaitos piti tämän jälkeen taudin leviämistä isona riskinä. 12. maaliskuuta Ruotsi lopetti tartuntojen jäljittämisen, ja siirtyi epidemian vastaisiin toimiin.[16]
Valtionepidemiologi Anders Tegnell uskoo, että Ruotsiin tuli tartuntoja myös ulkomaalaistaustaisen väestön mukana, sillä Ruotsissa on todettu, että esimerkiksi somalialaiset ja syyrialaiset ovat sairastaneet tautia ruotsalaisia useammin.[17]
11. maaliskuuta ilmoitettiin ensimmäinen kuolema, kuin iäkäs mies kuoli sairauteen Karoliinisessa sairaalassa Tukholmassa[18]. Tautia oli maaliskuussa eniten Tukholman seudulla[19][20]. Päivittäisten kuolleiden määrä kasvoi nopeasti maaliskuun puolivälistä huhtikuun ensimmäiselle viikolle. Epidemian saavutti tasanteen 13.–14. huhtikuuta, jolloin tautiin kuoli 83–115 ihmistä päivässä.
Maaliskuun 22. päivästä huhtikuun loppuun Ruotsissa joutui jopa 30–49 ihmistä päivässä tehohoitoon.[21] Yli 50 hengen kokoontumiset kiellettiin 27. maaliskuuta.[22] 28. maaliskuuta oli kuollut yli sata ihmistä epidemian alusta lukien koronavirukseen.[23]
Epidemia heikkeni hyvin hitaasti touko–kesäkuussa. Toukokuun puolivälissä virukseen kuoli jopa yli sata ihmistä vuorokaudessa. Epidemian sammumisen merkkejä ei kesäkuun alussa näkynyt.
13.3.–7.4. kerätyn aineiston mukaan lähes kolmannes tautiin sairastuneista ruotsinsuomalaisista kuoli siihen.[24] Yhteensä tämä on noin 60 henkeä.[24] Luvuissa ovat mukana vain Suomessa syntyneet, eivät toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset.[24]
12. huhtikuuta oli tehohoidossa 500 potilasta, mikä merkitsi sitä että kaikki tehohoitopaikat olivat täynnä.[25]
Göteborgin kenttäsairaalaan ei otettu enää uusia potilaita huhtikuun puolesta välistä, koska henkilökunta valitti huonosta työympäristöstä ja potilasturvallisuudesta. Sairaala purettiin kokonaan syksyllä. Kenttäsairaalassa tapahtui hoitovirheitä. Henkilökunta ei osannut käyttää vanhoja hengityskoneita, telttaan saattoi sataa sisään, dieselillä toimiva aggregaatti piti liian kovaa melua. Ainakin yksi potilas kuoli, koska ei ollut hengityskoneeseen sopiva letkua.[26][27][28] Telttasairaalassa oli tungosta, potilaat lähempänä toisiaan kuin sairaalassa yleensä. Ei ollut edes juoksevaa vettä ja viemäröintiä.[29]
Koronaviruksen takia koko maassa sairaalassa oli kevään aallossa enimmillään yhtä aikaa noin 2300.[30]
Tautia oli keväällä 2020 Ruotsissa eniten Tukholman, Länsi-Götanmaan ja Itä-Götanmaan alueilla. Tukholman alueella oli joutunut sairaalaan noin 430 henkeä 100 000 henkeä kohden. Alueella oli kuollut yhteensä 2 137 henkeä virukseen, ja yhteensä 812 henkeä oli joutunut tehohoitoon 6. kesäkuuta 2020 mennessä.[21]
Epidemian 1.aalto näytti olevan hiipumassa kesä–heinäkuussa 2020.[31][21][32] 30. heinäkuuta Ruotsissa oli 79 782 tartuntaa ja 5 730 kuollut viruksen vuoksi.[33] Teho-osastolla oli enää 43.[34] Teho-osastolle oli joutunut koko ensimmäisen aallon aikana siihen mennessä 2 511.[21]
Syyskuussa Ruotsi ei enää ollut Euroopan johtavia maita koronavirustartuntojen ja -kuolemien suhteen. Kun muualla Euroopassa tapausmäärät nousivat, Ruotsissa ne laskivat. 5. syyskuuta 2020 edeltäneen viikon aikana oli Ruotsissa kuollut koronavirukseen neljä ja 885 saanut tartunnan. Miljoonaa ihmistä kohti oli viikossa 12 tapausta, kun Tanskassa niitä oli 18 ja Norjassa 14.[12]
Toinen aalto
Koronatartuntojen määrä kasvoi Ruotsissa rajusti lokakuussa 2020. Sairaaloihin joutui enemmän ihmisiä, muttei kuitenkaan niin paljon kuin keväällä ja kesällä.[14] Hoivakotien tartunnat kasvoivat lokakuussa melko nopeasti. Ruotsin alueet määräsivät tiukkoja rajoituksia.[35][36]
29. lokakuuta ilmeni noin 3 000 tartuntaa päivässä.[37]
Ruotsi laajensi kireimpiä suosituksia 2. lokakuuta uusille alueille. Tehohoidossa oli 77.[38]
4. marraskuuta tehohoitopaikkoja oli vapaana 26 prosenttia. 529:stä hengityskoneellisesta paikasta oli käytössä 391, ja näistä koronapotilaita 85. Tukholmassa oli sairaalahoidossa 6. marraskuuta 273 henkilöä, kun viikkoa aiemmin oli ollut 148. Sairaalassa ei-tehohoidossa oli koko maassa 661 potilasta. Uusi aalto oli noussut rajusti, koska ihmiset eivät noudattaneet suosituksia niin hyvin kuin keväällä.[39] Perjantaina 8. marraskuuta tautiin kuoli 20 henkeä. Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin mukaan tilanne oli erittäin vakava, ja kuolemien määrä tulisi kasvamaan. Kuolleita oli tuona päivänä 6 022.
11. marraskuuta positiivisten osuus Tukholmassa testatuista oli yli 20 prosenttia.[40] 19. marraskuuta koronaan kuoli päivässä noin 20. Tartuntoja oli yli 4 000.[41] 23. marraskuuta oli Ruotsin sairaaloissa 1 627 koronapotilasta. Näiden ja tehohoitopotilaiden määrä kasvoi vauhdilla. Tehohoidossa oli 176 ihmistä.[30]
29. marraskuuta mennessä Tukholmassa oli Euroopan mitassa kuollut toiseksi eniten koronapotilaita Madridin jälkeen Tukholmassa kuoli 113 asukasta 100 000 asukasta kohden. Tämä on 1/885 osa väestöstä.[42]
8. joulukuuta 2020 99 prosenttia Tukholman tehohoitopaikoista oli täynnä. Koronaviruspotilaita hoidettiin 89:ssä Ruotsin pääkaupunkiseudun 160:sta tehohoitopaikasta.[43][44] Seuraavanakin viikonloppuna Tukholman seudun tehohoitopaikat olivat täynnä. Hoidossa oli 164 henkilöä, ja paikkoja oli 162. Yksi lastenhoito-osasto ajettiin alas, koska henkilökuntaa tarvittiin koronaviruspotilaiden hoitoon.[45]
30. joulukuuta tehohoidossa oli 339 henkilöä. Koko pandemian aikana tehohoitoon oli joutunut 4 055. Kuolleita oli 8 727, koronatapauksia 437 379.[46] Noihin aikoihin joutui noin 1500 ihmistä viikossa sairaalaan ja noin 150 teho-osastolle.[47]
Kolmas aalto
Koronaviruksen uusi aalto nousi Ruotsissa kevättalvella 2021 loppuvuoden aallon jatkoksi. Mutta kuolleisuus oli tällä kertaa huomattavasti vähäisempää.[48]
Uusi strategia
Alussa
Ruotsin strategiaa arvostelivat alussa niin tutkijat kuin maallikot.[49] Ruotsi tavoitteli alussa laumasuojaa[50][51], jossa ajatuksena oli, että suuri osa Ruotsin väestöstä saa joka tapauksessa koronaviruksen lyhyen ajan sisällä. Epidemiaan tietysti kuolisi ja sairastuisi moni, mutta aikaa myöten laumasuoja alkaisi jarruttaa taudin leviämistä. Ruotsin epidemiologit väittivät että oireettomia viruksen kantajia on paljon, eikä taudin vaarallisuus infektiota kohden olisi niin suuri kuin mitä ajateltiin.[52]
Valtionepidemiologi Anders Tegnell valitsi kolmesta vaihtoehdosta (tukahduttaminen, jäljitys ja eristys, laumasuoja) viimeisen. Entinen kansanterveysviraston johtaja Peet Tüll varoitti sen johtavan tuhansiin kuolemiin ja piti laumasuojastrategiaa järjettömänä.[53]
Yhdistyneessä kuningaskunnassa yritettiin alussa laumasuojastrategialla, minkä Tegnell ilmeisesti kopioi Ruotsiin.[54] Yhdistynyt kuningaskunta luopui laumasuojasta, kun Imperial Collegen raportti kertoi koronaviruksen olevan paljon influenssaa tappavampi ja sairastuttavampi.[55][56][57][58][59]
Ruotsalaiset epidemiologit väittivät, että melko suuri osa tukholmalaisista olisi saanut koronaviruksen, jolloin väestöön syntynyt immuniteetti alkaisi aikaa myöten sammuttaa epidemiaa.[60] Tartunnan saaneita väitettiin olevan 75 kertaa enemmän kuin testein oli todettu.[61] Mutta arviot tartunnan saaneiden todellisesta luvusta olivat suurelta osin vain oletuksia.[62][63]
Ruotsalaisen malliin vaikutti maan perustuslain soveltumattomuus koronatilanteeseen.[64] Ruotsissa ei valtiota voida asettaa poikkeustilaan muuten kuin sodan takia.[65] Ruotsissa tosin muutettiin maaliskuussa 2020 tartuntatautilakia. Lisäksi Ruotsissa hallitus ei voi lain mukaan ohjata taudin vastaista taistelua suoraan, vaan se kuuluu virkamiehille jollainen valtionepidemiologi Anders Tegnell on.
Tegnell sanoi, ettei tekisi asioita toisin, vaikka maalla olisi käytössä samanlainen kriisilainsäädäntö kuin Suomella on.[66] Ruotsin strategian mukaan lyhyempi ja rajumpi epidemia aiheuttaa loppujen lopuksi vähemmän häiriötä yhteiskunnalle.[67] Ruotsissa uskottiin muiden Pohjoismaiden ajan myötä saavuttavan Ruotsin kuolleisuudessa.[68] Niinpä alkuvaiheen kalliista suluista ei ruotsalaisten mielestä ollut suurta hyötyä.[69]
Kritiikki
Ruotsin strategia herätti väittelyä[70], jossa todettiin, että vanhuksia ei ole maassa kyetty suojelemaan virukselta.[71] Selvitysten mukaan vanhuksia hoidettiin yleensä normaalisti, mutta monissa tapauksissa hoivakotien vanhuksille annettiin mieluummin kuolinapua, kuin yritettiin hoitaa kuntoon.[72] Tätä perusteltiin sillä, että koronaviruspotilaat ovat parantumattomasti sairaita.[73] Noin 40 kunnassa oli vakavia puutteita koronan toteamisessa ja hoidossa, ja kevään vanhuskuolemista 70 prosenttia tapahtui näissä.[74]
Hoitajat olivat väsyneitä, kun joutuivat tekemään ylitöitä.[75] Tehohoitajille maksettiin kriisilisää.[76]
Ruotsin talous supistui, vaikka yhteiskunta pysyi auki. Tämä johtui siitä, että pandemian torjuntatoimia tehtiin niissä maissa, joihin Ruotsi vei tuotteita.[77]selvennä
Mielipidemittausten mukaan kansalaisten luottamus maan koronastrategiaan heikkeni huhti–toukokuussa, jolloin kuolemien luvut nousivat muutamaan tuhanteen.[78] Toukokuun lopussa myös hallitusta tukevia puolueita näkyi arvostelijoiden joukossa.[79][80]
Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell sanoi 3. kesäkuuta 2020, että Ruotsin olisi pitänyt asettaa tiukempia rajoituksia epidemian alkuvaiheessa.[81] Seuraavana päivänä hän kuitenkin puolusti Ruotsin strategiaa, mutta sanoi, että sitä olisi tarvittu aikaisemmin ja että se vaatii pientä korjailua.[82]
Oppositio arvosteli 6. kesäkuuta maan koronaviruksen torjuntastrategiaa.[83]Ruotsidemokraatit vaativat Tegnellin eroa.[84]
Löfven puolusti 15. heinäkuuta 2020 Ruotsin toiminnan valintaa. Hän sanoi Ruotsin rajoittaneen taudin leviämistä mahdollisimman paljon ja pitäneen samaan aikaan yllä yhteiskuntaa. Löfvenin mukaan vanhustenhuollossa oli joitain ongelmia.[85]
Ruotsi kiristi 7. heinäkuuta sääntöjä niin, että ravintoloissa pitää olla metrin turvavälit.[86] Ruotsi korjasi syksyllä 2020 koronavirustaktiikkaansa muun muassa sulkemalla yökerhoja.[87]
Korona supisti pahasti myös Ruotsin taloutta. Talouden arvioitiin romahtavan vuonna 2020 4,5 prosenttia.[88] Teollisuus supistui eniten.[89]
Syyskuussa tartuntamäärät ja kuolleisuus laskivat. Tegnell katsoi Ruotsin koronastrategian tuottavan tästä päätellen kestäviä tuloksia.[21][90] Biokompleksisuuden professori Kim Snepen väitti Ruotsin ehkä jo saavuttaneen laumasuojan, ja näin pysäyttäneen koronaviruksen laajan leviämisen. Kriitikoiden mielestä tämä ei ollut vielä varmaa.[91]
Marraskuussa 2020 julkaistussa OECD:n raportissa Ruotsi julistettiin koronaviruksen suhteen kriisimaaksi. Ruotsi oli Euroopan hitain tartuntojen leviämisen saamisessa kuriin. Ruotsissa ihmiset eristäytyivät vähiten, R0-luku laski hitaasti.[92] Tegnellin mukaan johtopäätös oli tehty lähinnä vanhusväestön suuren kuolleisuuden pohjalta. Tegnell myös sanoi, että vanhainkodeissa oli toivottu, että olisi silloin tiedetty, mitä tiedetään nyt.[93][94]
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ilmoitti 23. kesäkuuta, että maahan perustetaan komissio tutkimaan koko koronakriisin hoitoa kuntatasolta hallitukseen.[95] Hallituksen kesällä 2020 asettama "koronakomissio" totesi 15. joulukuuta ensimmäisessä osaraportissaan maan epäonnistuneen vanhusten suojelemisessa keväällä. Toimet vanhusten koronatartuntojen estämiseksi olivat riittämättömiä ja myöhässä. Puutteellisesta varautumisesta pandemiaan oli tiedetty jo pitkään.[96] Ikäihmisten suojaamisesta puhuttiin jo helmikuussa, mutta ohjeet tästä annettiin vasta huhtikuussa. Ei kerrottu ajoissa, että oireettomat voivat levittää koronavirusta. Monien hoitokotityöntekijöiden koulutus oli puutteellinen ja vaikituisia työntekijöitä on liian vähän.[97]
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa totesi joulukuussa 2020 maansa epäonnistuneen ihmisten henkien pelastamisessa melko rennolla lähestymisellä koronaviruspandemiaan. Hän kuvasi vuotta 2020 kauheaksi vuodeksi. Kuningas puhui haastattelussaan vuosittaisessa televisiokatsauksessa, jossa tarkasteltiin mennyttä vuotta kuningasperheen kannalta.[98]
Rajoitusten kiristäminen
Lokakuussa koronavirustartuntojen määrä kasvoi huomattavasti ylittäen ajoittain 3 000 tartuntaa päivässä. Sairaanhoidon kuormitus pysyi silti yhtä alhaisena kuin kesällä.[99] Marraskuussa myös sairaalapotilaiden määrä alkoi kasvaa.[100] Ihmiset eivät noudattaneet suosituksia niin kuin keväällä.[101]
16. marraskuuta 2020 Ruotsi tiukensi tuntuvasti koronarajoituksiaan.[102] Tegnellin laumasuojastrategia oli epäonnistunut.[103] Hallitus alkoi loppuvuodesta 2002 määrätä koronavirusstrategiaa enemmän kuin Tegnellin johtama kansanterveysviranomainen. Ilmeisesti hallitus menetti luottamustaan Tegnelliin jo silloin, kun Ruotsi purki alkusyksystä rajoituksiaan, milloin koronavirustapausten määrä oli vielä pieni.[104] Ruotsi kielsi 16. marraskuuta tehdyllä päätöksellä yli 8 hengen kokoontumiset 23. marraskuuta alkaen.[105][106] Kriitikoiden mukaan nyt annetut rajoitukset tulivat liian myöhään.
Marraskuun lopulla Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kehotti televisiossa ruotsalaisia noudattamaan rajoituksia vielä paremmin. Löfven kehotti ihmisiä tapaamaan vain niitä, keiden kanssa asuvat, ja yksin asuvia tapaamaan vain yhtä tai kahta henkilöä.[107][108] Ruotsissa on hyvin harvinaista, että pääministeri puhuu televisiossa suoraan kansalle. Tartuntoja oli 208 295, kuolleita 6 406.[92]
Ruotsin hallitus kiristi rajoitustoimia 18. joulukuuta 2020.[109] Tuolloin tartuntoja oli pandemian alusta alkaen 357 000, ja virukseen kuollut miltei 8 000 henkilöä. Ravintolat suljettiin jouluaatosta kello 20 alkaen ja sisään sai ottaa enintään neljä henkilöä. Kaupoissa sai olla maksimihenkilömäärä. Lukiot asetettiin etäopetukseen. Julkiset tilat oli määrä sulkea 24. tammikuuta asti. Joukkoliikenteeseen suositeltiin kasvomaski tiettyinä aikoina.[110] 25.12. Ruotsi sulki Ruotsin ja Norjan välisen rajan ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan.[111]
.jpg)
