Suomen koronavirusstrategia tarkoittaa peruslähestymistapaa, jolla Suomi käsitteli vuonna 2020 alkanutta koronaviruspandemiaa.

Alussa Suomi pyrki karanteenein rajaamaan taudin. Tämä epäonnistui, koska kaikkia tartuntaketjuja ei kyetty jäljittämään. Muutenkin alkuvaihe oli haparoivaa: oireettomat ulkomaalta palanneet levittivät tautia pitkään. Kun koronavirustapausten määrä alkoi kasvaa, Suomi alkoi maaliskuussa erilaisin tiukkojen rajoituksin hillitsemään taudin leviämistä. Rajoitukset vahingoittivat taloutta, mutta ne taittoivat tautiaallon. Huhti-toukokuussa Suomi siirtyi niin sanottuun "hybridistrategiaan". Se perustuu testaamiseen, jäljittämiseen, eristämiseen ja sairaiden hoitoon. Hybridistrategia on ikään kuin "kultainen keskitie", jota noudattamalla hallitus pyrki hidastamaan koronaviruksen etenemistä, mutta pitämään yhteiskuntaa tautitilanteen sallimalla tavalla avoinna. Kriitikoiden mukaan Suomi tavoitteli nyt käytännössä Ruotsin tavoin niin sanottua laumasuojaa, minkä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja hallitus kiistivät toukokuussa. Kasvomaskien käyttö herätti paljon keskustelua, mutta niiden käyttöä ei suositeltu, sillä niiden vaikutusta pidettiin tällöin yhdentekevänä.

Elo- ja syyskuussa näkyi merkkejä ulkomaanmatkojen avaamisen aiheuttaman mahdollisen uuden aallon noususta. Hybridistrategian puutteet tulivat nyt näkyvästi esille testaus- ja jäljityskyvyn riittämättömyytenä.^[1] Tautimäärä lisääntyi syyskuun lopussa, minkä ajateltiin vievän uusiin rajoituksiin.^[2] Monia uusia rajoituksia ja varautumisia niihin tulikin marraskuun 2020 ja tammikuun 2021 välisenä aikana.^[3] Rokotukset alkoivat vuoden 2020 lopussa, mutta ne edistyivät hitaasti rokotteiden vähyyden vuoksi.^[4] Hallitus määräsi helmikuun lopussa maaliskuulle laajan kolmen viikon sulun nille alueille, joilla tautitilanne on kohtalainen tai paha.^[5]

Alussa tartuntaketjuja pyrittiin jäljittämään ja eristämään potilaat. Tämä oli pian mahdotonta taudin nopean leviämisen vuoksi.

THL luultavasti tavoitteli laumasuojaa sairastamisen kautta.^[6][7] Britannian hallitus oli aikeissa antaa viruksen levitä väestöön ilman suuria rajoituksia ja luottaa laumasuojastrategiaan. Suunnitelma muuttui kuitenkin, kun brittiläisen yliopiston Imperial Collegen tutkijat laskivat sen voivan johtaa satojentuhansien ihmisten kuolemaan. Suomen laumasuojan kaltainen strategia erosi Britanniaan kaavaillusta laumasuojastrategiasta siten, että taudin leviämistä hidastetaan, jotta vältettäisiin terveydenhuollon hoitokyvyn romahtaminen.^[8]

THL arvioi maaliskuun alussa koronaviruksen kuolleisuuden olevan vain noin 0,1 prosenttia, joka vastaa kausi-influenssaa. Lukema oli liian alhainen.^[9] Keväällä oli laajalti puutetta suojavarusteista, jota julkisen terveydenhuollon henkilökunnan maskipakko pahensi.^[10] Suomi turvautui maaliskuussa tiukkoihin rajoitustoimiin, joiden tarkoitus oli estää Kiinassa ja Italiassa tapahtunut sairaanhoitojärjestelmän ylikuormittuminen ja halvaantuminen, joka oli nähty mm. Kiinassa ja Italiassa.^[11][12]

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen esitti 23. huhtikuuta, että rajoituksia tulee purkaa ja epidemian leviämistä kiihdyttää, jotta se väestönosa, ”jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset” saadaan sairastamaan, jonka kautta heille kehittyisi immuniteetti virusta vastaan.^[13]

Pääministeri Sanna Marin sanoi 15. toukokuuta, että Suomi ei tavoittele laumasuojaa sairastamisen kautta.^[14] Marin sanoi, että laumasuoja tulee vain toimivan rokotteen kautta.^[15]

22. huhtikuuta hallitus ilmoitti siirtymisestä hybridistrategiaan, joka perustuu tartuntojen testaamiseen, jäljittämiseen, eristämiseen ja hoitamiseen.^[16]

THL:n johtajan Mika Salmisen mukaan WHO viivytteli reagoimisessa pandemiaan. Niinpä Suomen hallituskin viivytteli. THL:n edustajat saivat ensi kertaa kutsun hallituksen ensimmäiseen koronavirusta käsitelleesen kokoukseen 26. helmikuuta. 2020. ^[17]Virus levisi jo Keski-Euroopassa.^[18] Sattumalta samana päivänä ilmaantui Suomeen ensimmäinen koronavirustapaus.^[19]

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen tyynnytteli mielialoja hallituksen tiedotustilaisuudessa 27. helmikuuta sanomalla, että Suomessa ei ole epidemiaa. Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo olisi toivonut, että hallitus olisi kertonut tiedotustilaisuudessa, että Suomessa tulee esiintymään koronavirustapauksia ja viruksen leviämistä pyritään estämään erilaisin toimenpitein. Aivelon mukaan hallitus lähti hyssyttelylinjalle. Ministerit korostivat, että kyseiset tapaukset olivat yksittäisiä. Kansalaisia ei opastettu valmistautumaan lukuun ottamatta käsienpesun tärkeyttä.^[20]

Ilta-Sanomien toimittajien Lauri Nurmen ja Juha Ristamäen mukaan hallitus ei aluksi tehnyt rajoittavia toimia, ja myöhemminkin toteutti ne vastahakoisesti, sillä se nojasi THL:n antamiin arvioihin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suositteli 11. maaliskuuta torjuntakeinoksi ihmisten sosiaalisen (fyysisen) kanssakäymisen nopeaa, tehokasta ja ennakoivaa rajoittamista, ja koulujen sulkemista. Viraston työskentely perustuu kansainvälisyyteen, ja se saa reaaliaikaisesti uusimman tutkimustiedon koronan torjunnasta. ECDC:n mukaan viivyttely maksaisi Suomessa ihmishenkiä, ja ihmisten kohtaamisia olisi rajoitettava niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Viraston mukaan Kiinassa potilasmäärää oltaisiin voitu vähentää hyvin merkittävästi, jos se olisi aloittanut rajoitustoimet aikaisemmin. Lauri Nurmen ja Juha Ristamäen mukaan hallituksen päätökset koronatoimista olivat puoluepolitisoituneet ja henkilöityneet, ja niihin sekoittui eri viranomaisten välisiä arvovaltajännitteitä ja kansainvälisiin koronatietoihin kohdistuvaa vähättelevää suhtautumista. THL muutti arviotaan lopulta, ja ulkomailta palaavat suomalaiset käsitettiin riskiksi taudin leviämisen näkökulmasta, ja laitos kehotti välittömiin rajoitustoimiin.^[20]

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ei riitä, että maat sulkevat kaiken. Ihmisten eristäytyminen hidastaa viruksen leviämistä ja antaa lisäaikaa, mutta tarvitaan enemmän toimenpiteitä. WHO:n mukaan viruksen voittaminen vaatii aggressiivisia ja kohdennettuja toimia. Jokainen epäilty koronatapaus olisi testattava ja jokainen tartunnan saanut asetettava karanteeniin, sekä jokainen mahdollisesti virukselle altistunut jäljitettävä.^[8]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen auktoriteettiasemaa ja sen päätöksiä on kyseenalaistettu. Myös hallituksen sisällä on esitetty kritiikkiä THL:ää kohtaan. THL arvioi tammikuun lopulla, että koronavirus ei todennäköisesti leviä Suomeen.^[20][21]

THL:n ja hallituksen toimia arvosteltiin koronaviruskriisin aikana. Esimerkiksi kaikkia ulkomailta lentokoneissa Suomeen palaavia ei alussa opastettu karanteeniin. Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapalan mukaan THL on esittänyt kyseenalaistettuja ja valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä.^[22]

THL:n johtaja Mika Salminen piti Italiassa epidemian puhjettua tehtyjä rajoituksia ja ylimitoitettuna, ja vähätteli niiden merkitystä, vaikka tilanne Euroopassa oli muuttunut. THL:n johdossa on vain yksi lääkäri, ja laitoksesta on irtisanottu lukuisia asiantuntijoita 2000-luvun aikana useissa yt-neuvotteluissa.^[20] Salmisen mukaan testejä ei tehty päivässä niin montaa kuin on mahdollista, vaan tarpeen mukaan. Siihenkään ei olla aina ylletty, sillä kaikkia karanteeniin ohjattuja terveydenhuollon työntekijöitä ei testattu, vaikka THL ja valtionjohto ovat painottaneet terveydenhuollon henkilökunnan testaamista matalalla kynnyksellä.^[23] Terveydenhuollon työntekijät valittivat siitä, että he eivät pääse koronatesteihin lupauksista huolimatta.^[24]

Vapaalahden mukaan Suomi heräsi tilanteeseen paljon hitaammin kuin Kaakkois- ja Itä-Aasian maat.^[8] Suomessa tehtiin joihinkin muihin maihin verrattuna melko vähän testejä. 15. maaliskuuta kriteerit testeihin tiukentuivat entisestään. Annettiin ohjeita, että terveyskeskuksiin ei pidä soittaa tartuntaepäilyn takia, eikä hakeutua koronavirustesteihin, mikäli pärjää oireiden kanssa kotona. 15.3. tiukat ohjeet johtivat siihen, että iso osa oireisista jäi kotiin niin, ettei tieto tartunnasta kantautunut viranomaisille. Runsas testaaminen, kontaktien jäljitys, sosiaalinen etäisyydenotto ja yhteisöjen aktivointi estää tartuntoja ja pelastaa henkiä. THL perusteli testaamisen vähyyttä Suomessa kapasiteetin vähäisyydellä sekä sillä, ettei lisätesteistä olisi apua epidemian hallinnassa. Kuitenkin muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO kehotti ja kannusti maita runsaaseen testaamiseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri perusteli tiedotteessaan vähäistä testaamista kapasiteetin riittämättömyydellä. Testejä kohdennettiin riskiryhmille ja erityisesti matkoilta palaavalle terveydenhuollon henkilöstölle.^[25][26]

Johtaja Mika Salmisen mukaan muun muassa Etelä-Koreassa kiitosta kerännyt laajamittainen testaus, joka onnistui pysäyttämään epidemian etenemisen ei toimisi Suomessa. Suomen strategia tähtää epidemian pysäyttämisen sijaan sen hidastamiseen ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseen.^[27]

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi, että koronaviruspandemia voi madaltaa kynnystä poikkeustilan julistamiselle ja valmiuslain käyttöönotolle tulevaisuudessa. Scheininin mukaan on vaara, että marginaaliryhmiä, väliinputoajia ja haavoittuvassa asemassa olevia ei oteta riittävästi huomioon päätettäessä poikkeusoloista.^[28]

Suomen hallituksen toimien arvostelijoiden mielestä touko-kesäkuun päätöksissä rajoitusten purkamisessa oli lähinnä laumaimmuniteetin tavoittelemisesta Ruotsin mallin mukaisesti.^[29][30][31] Taudin täydelliseen tukahduttamiseen kovin rajoitustoimin ei uskottu, koska virus saattaisi palata takaisin ulkomailta.^[32]

Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola kritisoi THL:n lukuja. Hänen mukaansa tuhkarokossa laumasuojaan on tarvittu yli 90 prosentin rokotusaste, ja vaikka luku ei olisikaan koronaviruksessa yhtä suuri, se olisi todennäköisesti suurempi kuin THL:n pahin skenaario, jossa virukseen sairastuisi 60 prosenttia väestöstä. Jaakkolan mukaan 60 prosenttia oli alakanttiin vedetty ja liian optimistinen luku. Hän ei olisi jäänyt odottamaan laumaimmuniteetin muodostumista. Hänen mukaansa laskelmat laumasuojastrategian seurauksista ovat "aikamoisia". THL:n mukaan enintään 40 prosenttia kansasta saisi viruksen nykyisillä rajoitustoimilla. Se tarkoittaisi, että taudin saisi 2,2 miljoonaa suomalaista, ja Imperial Collegen luvuilla se tarkoittaisi, että virukseen kuolisi lähes 20 000 ihmistä Suomessa. Se ei vielä riittäisi laumasuojaan. Turun yliopiston bakteeriopin professori ja ylilääkäri Pentti Huovisen mukaan laumasuojasta ei pitäisi puhua tässä yhteydessä. Hänen mukaansa laumasuojaa tehdään aktiivisesti rokottamalla, ja että on kummallinen ajatus, että laumasuojaa tehtäisiin antamalla mahdollisesti tappavan viruksen levitä väestössä.^[8]

Laumasuojastrategian eettisyyttä ja toimivuutta arvosteltiin Uudessa Seelannissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa.^{[33][34][35][36][37]}

Monet asiantuntijat pitivät THL:n maaliskuussa esittämiä arvioita koronavirustaudin vakavuudesta liian optimistisina.^[38][39] Isossa-Britanniassa tehdyn Imperial Collegen maaliskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan koronavirustaudin keskikuolleisuus olisi 0,9 prosentin luokkaa koko väestölle. Tällöin sairaalaan joutuisi 5,4 prosenttia ja 1,3 prosenttia teho-osastolle.^[40]

Satunnaisotannalla tehdyn vasta-ainetestin mukaan toukokuun alkuviikolla vain neljällä 1504:sta (2,7 promillea) tutkitusta oli varmuudella koronaviruksen vasta-aineita^[41].

Laumasuojan saavuttaminen väestön 50–70 prosentin infektioasteella vaatisi yksin Uudellamaalla 15 000–20 000 kuollutta, jos kuolleisuus olisi neljä prosenttia.^[42]

Espanjassa tehtyjen vasta-ainetutkimusten mukaan koronavirustaudin kuolleisuus olisi 1–1,2 prosenttia.^[43]

Elokuussa 2020 THL suositteli maskien käyttöä uutena keinona yrittää estää oireilevia ja oireettomia kantajia tartuttamasta muita. Näiden rinnalla olivat käsienpesu ja turvavälit.^[44]

THL valitsi elokuuhun 2020 mennessä joustavan taktiikan koronaa vastaan: etätyösuosituksia ja maskisuostuksia annettiin alueittain. ^{[45] [46]}Riskimaista tuleville testaus ja mahdollinen karanteeni.^[47] THL esitteli elokuussa eri maille niin sanotun liikennevalomallin. Tämän mukaan maat jaettiin tautiriskin mukaan vihreään, keltaiseen ja punaiseen.^[48] 31. elokuuta julkistettiin Koronavilkku-niminen sovellus, jonka arveltiin helpottavan koronatapausten jäljittämistä.^[49] Elokuun lopussa Kainuun koronakeskittymä Kuhmo otti käyttöön paikallisia rajoituksia.^[50] koronavirus levisi satoihin Vaasassa lokakuussa. 27. lokakuuta oli monilla paikkakunnilla pulaa koronaviruksen jäljittäjistä.^[51]

Alueen rajoituksia kiristetiin tuntuvasti. Keskustelua käytiin valmiuslaista, ulkonaliikkumiskiellosta ja maskipakosta.^{[52][53][54][55]}

Alkuvuonna 2021 oli määrä soveltaa tiukempia rajoituksia ja suosituksia myös perustasolla ja kiihtymisvaiheessa, jos tietyt alueet tai valtakunnallinen tautitilanne niin vaatii.^[56]

Tammikuussa 2021 hallitus määritteli kolmitasoisen strategian, jolla oli määrä vastata muuttuneiden viruskantojen uhkaan tai koronan muuhun laajaan leviämiseen. Tasolla yksi sovelletaan hybridistrategiaa alueittain leviämistilanteen mukaisin rajoituksin, tasolla kaksi leviämisvaiheen rajoitukset määrätään koko maahan ja tasoon kolme turvaudutaan äärimmäisessä tilanteessa, ja valmiuslaki otetaan käyttöön.^[57]

Rokotukset etenivät hitaasti tammikuussa 2021, koska rokotteista oli pulaa. Näin ollen rokotuksilla ei ollut vielä merkittävää vaikutusta epidemian kulkuun Suomessa.^[58]

Virus alkoi taas levitä voimakkaammin helmikuun loppupuoliskolla.^[59]

Helmikuun lopussa 2021 hallitus määräisi maaliskuulle laajoja sulkutoimia kiihtymis- ja leviämisvaiheissa oleville alueille.^[60]

Huhtikuussa esitelty potilaiden testaukseen, jäljitykseen, eristämiseen ja hoitoon perustuva hybridistrategia sai osakseen kritiikkiä.

Suurimpana ongelmana nähtiin yhä riittämätön testaus ja jäljitys. Uudenmaan alueella noin 50 % tartunnan saaneista ei tiennyt mistä sai tartunnan.^[61] Elokuussa 2020 testaus oli ruuhkautunut. Testitulokset tulivat päiviä myöhässä HUS:n alueella. Tämä hidasti ja esti tartuntojen jäljitystä.^[1] Testaustilanne koheni HUS:n alueella syyskuun puoliväliin mennessä.^[62] Syyskuun lopussa vain 16% HUS:in alueen koronapotilaista tiesi tartunnanlähteen.^[63]

Marraskuun 22. päivänä tartuntojen jäljitys oli ruuhkautunut, kun tartunnat olivat lisääntyneet nopeasti. Jäljitykseen kuluva aika oli viikossa kaksinkertaistunut jopa niin , että tieto altistumisesta miltei kaksi viikkoa lian myöhään.^[64][65]

Kriitikoiden mukaan syksylläkin Suomen yhteiskuntaa avoimena pitävä koronavirusstrategia oli "Ruotsin tie", jossa koronavirustauti leviää, sairastuttaa ja tappaa paljon enemmän kuin keväällä.^[66]