Tämä artikkeli käsittelee vuosina 2000–2022 toiminutta sairaanhoitopiiriä. Nykyisin toimivasta soteyhteisöstä kertoo artikkeli HUS-yhtymä ja muista merkityksistä täsmennyssivu Hus.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (lyhenne HUS[1], ruots.Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, HNS) oli vuosina 2000–2022 toiminut Suomen suurin sairaanhoitopiiri ja toiseksi suurin työnantaja.
HUS-sairaanhoitopiiriin kuului loppuvaiheessa 24 jäsenkuntaa ja sen asukaspohja oli lähes 1,7 miljoonaa ja laajemmalla erityisvastuualueella 2,2 miljoonaa. [2][3] Yliopistosairaala Hyksin erityisvastuualueeseen kuuluivat myös Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä PHHYKY, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Kymsote. Lisäksi HUS vastasi joistakin valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason erikoissairaanhoidon palveluista koko maassa. Näitä olivat muun muassa elinsiirrot.
Vuonna 2019 HUSissa hoidettiin 680 000 potilasta. Poliklinikkakäyntejä kertyi 2,9 miljoonaa. Sairaanhoitopiirissä tehtiin 92 000 leikkausta ja alueella syntyi 16 000 vauvaa.[3][2]
HUS-kuntayhtymän palveluksessa oli vuonna 2019 yhteensä 26 536 henkilöä; henkilötyövuosia kertyi yhteensä 21 522.[2] Henkilöstöstä 84 prosenttia oli naisia ja 16 prosenttia miehiä.[6] HUS-konsernin tytäryhtiöissä oli lisäksi lähes 900 työntekijää.[2]
HUSin toimintakulut olivat tilivuodelta 2019 yhteensä 2,409 miljardia euroa. Taseen loppusumma oli 1,421 miljardia euroa (31.12.2019).[2] Jäsenkuntien asukkaiden palvelujen käyttöä vastaavat maksuosuudet olivat keskimäärin 1 057 euroa asukasta kohden (2019).[2]
HUS oli yliopistollinen sairaanhoitopiiri: opetuksessa ja tutkimuksessa sen yhteistyö oli tiivistä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Yhteistyön yksi tulos vuonna 2010 oli HUS:n uusi tutkimusstrategia. Lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopetusta saa vuosittain yli 700 opiskelijaa. Vuonna 2012 lääkärikoulutuksesta valmistui 285 lääkäriä. 129 väitteli tohtoriksi. Noin 4 000 terveydenhuoltoalan opiskelijaa sai käytännön opetusta HUS:ssa.
Historia
HUS oli vuoden 2000 alussa perustettu kuntayhtymä, sitä ennen erikoissairaanhoitoa järjestivät Helsingin alueella Helsingin kaupungin hallintoon kuulunut Helsingin sairaanhoitopiiri (HSHP), muissa Uudenmaan kunnissa toiminut kuntayhtymä Uudenmaan sairaanhoitopiiri (USHP) ja näiden piirien yhteisenä keskussairaalakuntayhtymänä toiminut Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS), jonka nimeksi tuli HUS:n perustamisen yhteydessä Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala.[7]
Vuonna 2023 HUS lakkasi kuntayhtymänä ja sen toiminta siirtyi soteuudistuksessa Helsingin ja neljän hyvinvointialueen omistamalle HUS-yhtymälle.
Hallintoelimet
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käytti valtuusto. Jäsenkuntien valtuustot valitsivat kuntayhtymän perussopimuksen mukaan HUS:n valtuustoon 2–5 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyi jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Lisäksi Helsingin yliopistolla oli oikeus nimetä HUS:n valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.[8] Kuntayhtymää johtaa valtuuston alaisena 17-jäseninen hallitus, jonka valtuusto valitsee toimikaudekseen ja johon Helsingin yliopisto myös nimesi kaksi jäsentä. Sairaanhoitoalueiden lautakunnat johtavat hallituksen ohjauksessa oman sairaanhoitoalueensa toimintaa. Hallitus ja hallituksen alainen konsernijaosto ohjaavat HUS:n liikelaitosten johtokuntia ja HUS:n tytäryhtiöitä.[9]
