Askola, aikaisemmin Askula[7], on Suomenkunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 679 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,44 km² on maata ja loput 5,59 km² sisävesialueita.[1]
Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[8] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[9] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[10]
Vaikka Askola sijaitsee lähellä Uudenmaan rannikkoa, 1200-luvulla alkanut ruotsalaisasutus ei juurikaan levinnyt Askolan alueelle aivan kaakkoisimpia kyliä lukuun ottamatta. Keskiajalta lähtien Askola kuului laajaan Porvoon hallintopitäjään.[11]
Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[12]
Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat tunnetut Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[13]
Vuoden 2020 lopussa Askolassa oli 4 878 asukasta, joista 2 588 asui taajamissa, 2 232 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Askolan taajama-aste on 53,7 %.[14] Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[15]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.[16]
Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.[17]
Askola on asukasluvultaan Suomen 175. suurin kunta. Askolan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 4 703 asukasta, mikä on 0,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Askolan väkiluku kasvoi 1990-luvun puolivälistä aina 2010-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen väkiluku on laskenut. Askolan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 64,9 prosenttia, mikä on noin 13 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Askolan väestöstä on 16,1 prosenttia. Työikäisiä Askolassa on 65,7 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 18,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Askolassa oli vuonna 2021 yhteensä 154 eli 3,2 prosenttia kunnan asukkaista.[20]
Väestökehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Askolassa on vain kaksi Sale -ruokakauppaa, joista toinen sijaitsee kirkonkylässä ja toinen Monninkylässä. Paikalliset ovat myös toivoneet kuntaan kolmatta ruokakauppaa joltakin kilpailevalta ketjulta.[27]
Liikenne
Askolan kautta kulkee Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55.
Askolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Askolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Porvoon ryhmään.[28] Askolan murteessa on tyypillisten hämäläispiirteiden lisäksi vaikutteita lounais- ja kaakkoismurteista. Puheen nopeassa rytmissä on vaikutteita läheisten ruotsin murteiden ja satamakaupungissa kuultujen muiden kielten rytmistä.[29]
Askola kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[33] Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.[34]
Virkistys
Askolan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Askolan alueen kohteita ovat muun muassa Askolan hiidenkirnut sekä Kylänpäänjärven lintutorni.[35]
Hallinto ja politiikka
Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua. Kaudella 2021–2025 kokoomuksella on yhdeksän paikkaa, keskustalla kuusi, SDP:llä viisi, perussuomalaisilla viisi, vihreillä yksi ja RKP:llä yksi.[6]
Askolan kunnanjohtaja 2020–2021 oli Teemu Kejonen.[36] Hän kuoli tammikuussa 2021.[37] Maaliskuussa 2021 hänen seuraajakseen valittiin Ilari Soosalu.[38] Soosalu valittiin Haminan kaupunginjohtajaksi joulukuussa 2022.[39] Kesäkuussa 2023 Askolan kunnanjohtajaksi valittiin Annu Räsänen.[40]
↑ abcEskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68. Porvoo: WS, 1967.