Heilongjiang (yksink.: 黑龙江; perint.: 黑龍江; pinyin: Hēilóngjiāng) on Kiinan pohjoisin maakunta. Sen nimi on suomeksi ”Mustan lohikäärmeen joki”, joka on Amurinkiinankielinen nimi. Heilongjiangin vanha suomalainen latinaistus on Heilungkiang. Sen kiinalainen lyhennenimi on Hei (黑).[8]
Maakunnan rajanaapurit ovat pohjoisessa ja idässä Venäjä, etelässä Kiinan maakunta Jilin sekä lännessä Sisä-Mongolian autonominen alue.
Venäjän vastaiset rajat kulkevat pitkin jokia, pohjoisraja pitkin Amuria ja itäraja Ussuria. Heilongjiangin alueella ovat sekä Kiinan pohjoisin että itäisin piste, joista itäisin sijaitsee Amurin ja Ussurin yhtymäkohdassa.
Maasto on vaihtelevaa; maakunnan länsi- ja eteläosissa sekä aivan pohjoisessa on matalia vuorialueita – korkein huippu Jilinin rajalla on 1 690 m. Maakunnan sisäosa, samoin kuin Amurin ja Ussurin rannat, ovat matalaa ja tasaista. Siellä virtaa useita suurehkoja jokia, ja koko seutu kuuluu Amurin valuma-alueeseen. Itäosissa on myös järviä.
Ilmasto maakunnassa on mantereinen ja subarktinen, ja se on tunnettu pitkistä kylmistä talvistaan.lähde? Tammikuun keskilämpötila Heilongjiangin eri osissa vaihtelee –31 ja –15 °C välillä, kun taas heinäkuun keskilämpötila vaihtelee välillä 18–23 °C. Sadetta saadaan kohtalaisesti, vuotuinen sademäärä on 500–600 mm, joka tulee pääasiassa lyhyehkön viileän kesän aikana.
Heilongjiangin väkiluku oli 32,67 miljoonaa vuonna 1982, 35,22 miljoonaa vuonna 1990 ja 36,24 miljoonaa vuoden 2000 väestönlaskennassa.[2] Vuoden 2010 väestönlaskennassa kirjattiin 38,31 miljoonaa asukasta, joka oli 2,86 prosenttia Kiinan väestöstä (ilman Hongkongia ja Macaota). Autonominen alue oli Kiinan 15. väkirikkain.[11] Vuoden 2013 lopun väestöarvio oli 38,35 miljoonaa ja arvio väestötiheydestä 82,7 henkeä neliökilometrillä.[2]
Hallinnollinen jako
Heilongjiang on jaettu 13 prefektuuritason alueeseen: 11 prefektuuritason kaupunkiin, yhteen prefektuuriin ja Harbinin kaupunkiin joka on suoraan maakunnan hallinnon alaisuudessa.[12]
↑Doing Business in Heilongjiang The Association of North East Asia Regional Governments, Ministry of Commerce of the People Republic of China, neargov.org. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
↑ abcChina Heilongjiang (Julkaisijan mukaan aineistolähteenä Kiinan tilastokeskus: Kiinan väestönlaskennat 1.7.1982, 1.7.1990, 1.11.2000 ja 1.11.2010 sekä arvio väkiluvusta 31.12.2013) citypopulation.de. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
↑3-14 Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013, vuoden 2013 arvo) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
↑3-15 Per Capita Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013 per capita, vuoden 2013 arvo.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
↑Euro exchange rates CNY. Chinese yuan renminbi (CNY) (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 1 CNY=0,1198 EUR) Kurssimuunnos euroiksi käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2013. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
↑3-1 Gross Domestic product (Sarakkeiden Gross National Income ja Per Capita GDP (yuan) arvot vuodelle 2013. Huomautus. Statistical Yearbook 2014 -teoksen taulukkojen välillä vaikuttaisi olevan keskinäistä ristiriitaa. Tämän taulukon ilmoittama Kiinan arvioitu BKT 2013 poikkeaa alueellisten BKT:den summasta (taulukko 3-14), alueiden BKT:den summa antaa 11,3 % korkeamman BKT:n kokonaisarvon Kiinalle.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
↑Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China - A Statistical Yearbook (2014), s. 371-372. Springer. ISBN 978-3-662-44112-1(englanniksi)