Hankojärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ikaalisten Juhtimäen ja Ylöjärven Vekaran välisellä rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Hankojärvi on osa Liesijoen aluetta.[2][1]
Maantietoa
Järven pituus on 1,5 kilometriä, leveys 550 metriä ja sen pinta-ala on 31 hehtaaria. Se sijaitsee Ikaalisten Juhtinperän ja Ylöjärven Poikeluksen välisen tien varrella (yhdystie 2764). Järvi ei kuitenkaan näy tielle, joka jää Koivumäen taakse. Järven selkä on 1,0 kilometriä pitkä ja 300 metriä leveä. Siitä erkanee pohjoiseen 550 metriä pitkä ja alle 100 metriä leveä lahti, jota kutsutaan Hankojärvenperäksi. Selästä länteen työntyy Pulotteenlahti ja selän eteläpäätä kutsutaan Paskonperäksi. Järveen on kaivettu kuusi metsäojaa, joista Hankojärvenperään laskee 1,5 kilometriä pitkä pienen Heinilammen laskuoja. Pulotteenlahdesta lähtee järven laskuoja, joka yhtyy 400 metrin päässä Hankolammen laskuojaan. Laskuoja laskee lopulta Syväjärveen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 869 vuorokautta, koska valuma-alueen pinta-ala on järven tilavuuteen nähden pieni.[3] Järvessä on vain yksi rannan tuntumassa sijaitseva luoto. Mikäli Hankosaari on ollut saari, on se nykyään maatunut kiinni järven itärantaan. Rantaviivan pituus on 4,5 kilometriä ja se on paikoin tiheästi rakennettua. Rannan läheisyydessä sijaitsee yksi kiinteistö ja rannoille on rakennettu yli 20 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet sekä Vekerasta tulevalta tieltä että yhdystieltä 2764. Ikaalisten ja Ylöjärven välinen raja ylittää järven Pulotteenlahdelta Hankosaarelle niin, että järvi jakaantuu lähes puoliksi.[2][1]
Vedenlaatu
Vedenlaatua on tutkittu vuosina 1981, 1990 ja 1992 sekä loppukesällä vuonna 1993. Vesi oli ruskean väristä ja se sisälsi melko runsaasti humusta, mikä katsotaan johtuvan järven ympäristön suo- ja metsävaltaisesta ympäristöstä. Vesi oli kuitenkin kirkasta tai joskus lievästi sameaa. Soidenkuivatusvesien vuoksi vesi oli hapanta. Talvella saadut happamuustason arvot laskivat säännöllisesti alle pH 6,0. Keväällä järven pintaveden happamuustaso kuitenkin kohosi johtuen levien lisääntyneestä perustuotannosta. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan oli heikko, joten valuma-alueen laskuvesien happamuus määrää järven happamuuden. Hankojärven veden ravinteet ovat lievästi rehevöityneen suojärven tasolla. Fosforipitoisuudet vaihtelivat pintavesissä 10-14 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l), mikä on kuitenkin tyypillisempää karuille järville. Typpipitoisuudet seuraavat suojärville tyypillisiä arvoja. Esimerkiksi vuonna 1993 mitattiin leväkasvuston klorofyllipitoisuuden ylittäneen lievästi rehevöityneen järven alarajan. Veden hygieninen laatu on moitteeton eikä rantojen vapaa-ajan asuminen kuormita järveä näkyvästi. Järven happitilanne oli kunnossa. Talvisin järven happitilanne arvioitiin vaihtelevan hyvästä erinomaiseen tasoon. Happea kului vedessä alhaisesta rehevyystasosta johtuen hitaasti ja happea riitti järvessä talvella hyvin lopputalveen saakka. Kesän happitilanne oli kuitenkin heikompi, sillä järvi lämpötilakerrostui ja alusvesi oli vähähappinen ja pohjan lähellä oli hapeton vesikerros. Hankojärven virkistysarvio oli tyydyttävä ja arvioita heikensivät humuksen suuri määrä ja havaittu happitalouden häiriö.[3]
Lähteet
