Tämä artikkeli käsittelee Muumien Haisulia. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Haisuli (ruots. Stinky) on pieni, karvainen hahmo Tove Janssonin Muumi-sarjakuvissa ja niihin perustuvissa animaatioissa. Haisulilla on merkittävä rooli myös Tove Janssonin kuvakirjassa Outo vieras Muumitalossa (1980), joka on sarjakuvien ohella Janssonin ainoa Muumi-teos, jossa Haisuli esiintyy.
Kirjassa Haisuli esiintyy nimellä Merirosvo-Haisuli, joka tulee keskellä yötä Muumitaloon. Muumitalossa nousee kova meteli, kun kaikki huonekalut ovat hajalla ja kaikkialla leijailee "kammottava haisu". Esi-isä esittää valituksia kaakeliuunin takaa ja lukuisat Muumitalon asukkaat kokoontuvat pitämään neuvottelua. Pikku Myy lähtee alas kellariin tutkimaan, kuka vieras on ja löytää tämän. Haisuli istuu keittiössä tuolilla, kun Muumipappa tulee paikalle ja huomaa, että vieras on Merirosvo-Haisuli, jonka hän on tuntenut nuoruudessaan.
Animaatiosarjassa hänelle on kuvattu violetit, palloihin päättyvät tuntosarvet. Haisulia kuvataan Muumi-sarjoissa varkaaksi. Haisuli asuu Muumilaaksossa Yksinäisten vuorten juurella olevassa metsässä puun rungon sisällä (näytetään muun muassa jaksossa 92 Muumipeikko ja Haisuli vaihdokkaina ja jaksossa 98 Punainen täysikuu). Yleisesti hän lepäilee pensaissa, puissa tai kivikasoissa.
Haisuli on ahne, ajattelee ensisijaisesti omaa etuaan, pitää arvokkaista esineistä ja nauttii toisten pilkkaamisesta. Hän on myös todella utelias. Hän ei silti ole läpikotaisin paha eikä vailla inhimillisiä ominaisuuksia. Haisuli ei erityisemmin pidä vedestä. Muumilaakson tarinoissa Haisuli liikkuu joskus pomppien (mm. jaksossa Naamiaiset) ja jaksossa Auringonpimennys hän kierii kerällä kovan tuulen mukana.
Haisuli keppostelee mielellään ja aiheuttaa harmia jatkuvasti etenkin pihistelemällä tavaroita omaan käyttöönsä. Siksipä Muumilaakson asukkaat välttelevät häntä, eikä hänellä juurikaan ole ystäviä. Muumit tapansa mukaan tosin ovat yrittäneet olla Haisulia kohtaan suvaitsevaisia, vaikka toisinaan hän ylittää jopa heidänkin sietokykyjensä rajat. Vaikka Haisuli osaa välillä olla todella ilkeä, hän ei sisimmältään kuitenkaan ole paha. Haisuli on Muumi-tarinoiden ainoa "vakituinen" rikollinen, ilman häntä Poliisimestari olisi työtön.
Muumi-sarjakuvissa Haisuli nimensä mukaisesti haisee pahalta. Tätä käytetään toisinaan hyväksi, kun halutaan päästä eroon jostakin henkilöstä, mutta ei haluta suoraan sanoa sitä. Lisäksi Haisuli syö melkein mitä vain, muun muassa huonekaluja.
Haisuli esiintyy Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoissa Näkymätön lapsi, Ninni saa hymynsä takaisin, Niisku leijailee taivaalla, Tiukka naapuri, Niiskuneiti potee muistinmenetystä, Olioita avaruudesta, Muumipappa kaipaa vaihtelua, Viidakon kätköissä, Muumipeikko pelastaa tiikerit, Kiirehdi, Nuuskamuikkunen, Iso jysäys, Kultakala, Lampun henki, Auringonpimennys, Muumipeikko rakentaa talon, Kuuma lähde, Kuplia, Jättikurpitsa, Timantti, Naamiaiset, Ihana lahja, Satumainen smaragdi, Uusi elämä, Muumipeikko ja kultainen häntä, Poliisimestarin veljenpoika, Muumipeikko ja Haisuli vaihdokkaina, Punainen täysikuu ja Kultainen valtakunta sekä Suomessa esittämättömissä jaksoissa Ääni kelon sisällä ja Syntymäpäiväyllätys.
Haisulin suomenkielinen ääninäyttelijä sarjassa Muumilaakson tarinoita on Yleisradion dubbauksessa Matti Ruohola ja MTV:n dubbauksessa Juha Varis. Kummassakin versiossa sama ääninäyttelijä esittää myös Muumipappaa.[2]
Haisulin suomenkieliset ääninäyttelijät
Lähteet
