Kappaleen tekemiseen osallistuivat Käärijän lisäksi Aleksi Nurmi ja Johannes Naukkarinen. Musiikillisesti sitä on kuvattu muun muassa hyperpopin ja industrial metalin sekoitukseksi, ja Käärijä on kertonut sen saaneen vaikutteita ihailemaltaan Rammstein-yhtyeeltä. Sanoituksessa mies vapautuu humalatilassa ja uskaltautuu tanssimaan.
Suomenkieliseksi kappaleeksi ”Cha cha cha” on ollut poikkeuksellisen menestynyt, ja musiikkipalvelu Spotifyssa se on kaikkien aikojen kuunnelluin suomenkielinen kappale. Kappale nousi Suomen virallisen listan ja radiosoittolistan kärkeen ja on saavuttanut listasijoituksia myös Suomen ulkopuolella.
Käärijä esittämässä kappaletta Louhela Jam -tapahtumassa Vantaalla kesällä 2023.
Kappaleen sävelsivät Aleksi Nurmi ja Johannes Naukkarinen, ja sanoittamiseen osallistui heidän lisäkseen Käärijä itse.[1] Kolmikko alkoi tehdä kappaletta helmikuussa 2022 Jyväskylässä.[2] Cha cha cha -hokema syntyi sattumalta, kun kappaletta tehdessään Käärijä heilutteli lanteitaan ja toinen tuottajista totesi, että ”tuohan on kuin cha cha chata”. Nimen koettiin sopivan kappaleeseen hyvin. Aluksi kappale kertoi ”Mr. Cha cha chasta” eli Käärijästä, joka ”tuo paikalle bileet ja viihdyttää kansaa”. Lopulta tarina muutettiin kuitenkin kertomaan suomalaisesta juomakulttuurista: kappaleessa kuvailtu mies lähtee pitkän viikon jälkeen juomaan drinkkejä, kunnes vapautuu ja uskaltautuu tanssimaan tanssilattialle.[3]
Käärijän mukaan kappaleen sanat kirjoitettiin ”uudelleen puolessa tunnissa baarissa”. Raskaan äänimaailman vastapainoksi luotu pop-osuus oli aluksi tarkoitus sijoittaa säkeistön ja kertosäkeen väliseksi osaksi, ja vasta myöhemmin syntyi ajatus siitä, että kappale vaihtaisi tyyliään viimeisen minuutin kohdalla. Toukokuussa 2022 Käärijä ehdotti, että kappaleella haettaisiin mukaan Uuden Musiikin Kilpailuun.[2]
Käärijä on maininnut kappaleen saaneen vaikutteita ihailemaltaan Rammstein-yhtyeeltä[3][4] ja kuvaillut kappaletta ”arjen unohtamisen anthemiksi”.[5]Anthem voi tarkoittaa esimerkiksi populaarimusiikkikappaletta, joka herättää voimakkaita tunteita[6] tai edustaa tiettyä alakulttuuria, yhteiskunnallista liikettä tai näkökulmaa[7]. Suurimman kunnian kappaleen tekemisestä Käärijä on antanut Aleksi Nurmelle.[8]
”Cha cha cha” -kappaleen tyyliä on kuvattu hyperpopin ja industrial metalin sekoitukseksi[9] sekä industrial-teknoksi. Kappaleen rakenteessa on kaksi osaa: alkuosa on aggressiivista industrial-teknoa, mutta puolivälissä tyyli muuttuu perinteisemmäksi tanssipopiksi.[3]
Näkemyksiä ja luonnehdintoja
Helsingin Sanomat on kuvaillut kappaletta ”ironiseksi kuvaukseksi suomalaisesta humalahakuisesta miehestä, joka vasta viinaa saatuaan uskaltaa elää.”[10] Runoilija Satu Erra on kuvaillut ”Cha cha chan” asettuvan ”ironisten juomalaulujen pitkään ketjuun” ja todennut, että kappaleen yksi lähtökohta on ajatus raskaan työn vaatimasta raskaasta huvista. Erran mukaan kappaleessa on kuitenkin kyse myös ”vastakohtiin perustuvasta jännitteestä” ja tekstin henkilön minuudesta, ja hänen mukaansa sanoituksista syntyy mielikuva, että ”vasta humalluttuaan laulun mies uskaltaa paljastaa itsestään jotain feminiinistä ja ehkä aitoa”.[11] Elokuvaohjaaja Kari Juusonen pitää kappaletta esimerkkinä onnistuneesta tarinankerronnasta.[12]
Käärijä itse on sanonut, että hänelle ”Cha cha cha” ei ole juomalaulu. X-lehden haastattelussa hän kommentoi: ”Cha cha cha edustaa tanssimista, ja tanssiminen edustaa mulle vapautta. Sitä, että pitää voida ja uskaltaa tanssia ajattelematta, mitä muut ajattelee, ilman päihteitäkin. Voi sen nähdä juomalaulunakin, en mä ala mussuttaa tulkinnoista, mutta mulle se edustaa paljon muutakin. Haluan kannustaa ihmisiä rohkeasti vapautumaan, koska ei kyse ole siitä, miten hyvin osaa tanssia, vaan siitä, miten kantaa itsensä.”[13]
”Cha cha cha” debytoi Suomen virallisen listan toisella sijalla, edellään vain Miley Cyrusin ”Flowers”.[16] ”Cha cha chan” musiikkivideo keräsi julkaisupäivänään satojatuhansia katselukertoja ja rikkoi UMK-kilpailukappaleiden ensimmäisen päivän striimiennätyksen.[17] Kappaletta pidettiin tiedotusvälineissä Uuden Musiikin Kilpailun ennakkosuosikkina.[18][19][20]
Helsingin Sanomien Juuso Määttänen kutsui kappaletta ”sopivan sekopäiseksi räpin, popin, rockin ja elektronisen musiikin yhdistelmäksi” ja sanoi sen olevan kilpailukappaleista mieleenpainuvin, omaperäisin ja onnistunein.[21]Ilta-Sanomien Mikael Mattila kuvaili kappaletta ”aggressiiviseksi bilejyräksi”.[22] Alkuvuoden aikana ”Cha cha cha” sai myös plagiointisyytöksiä, kun sitä verrattiin saksalaisen Electric Callboy -yhtyeen kappaleeseen ”We Got the Moves”. Yhtye piti kappaleita kuitenkin erilaisina.[23] Käärijä sanoi kappaleiden olevan samaa genreä ja niissä olevan muutama samankuuloinen kohta, mutta muuten syytökset ovat artistin mukaan ”kaukaa haettuja”.[24]
Uuden Musiikin Kilpailun jälkeisellä viikolla kappale nousi Suomen listaykköseksi ja myöhemmin myös radiosoittolistan kärkeen.[25] Heti Euroviisujen jälkeen ”Cha cha cha” nousi maailman seitsemänneksi kuunnelluimmaksi kappaleeksi suoratoistopalvelu Spotifyssa, mikä on korkein sijoitus suomenkieliselle kappaleelle.[26] Euroviisuja seuranneena päivänä (14. toukokuuta) kappaletta kuunneltiin Spotifyssa maailmanlaajuisesti yli 3,8 miljoonaa kertaa. Kappale nousi Spotifyn ykköseksi kuudessa maassa, ja se myös rikkoi Suomen päiväkohtaisen striimiennätyksen yli 469 000 kuuntelulla.[27] Elokuun 11. päivään mennessä kappaletta oli kuunneltu Spotifyssä yli 100 miljoonaa kertaa.[28] Elokuussa 2024 se ylitti 150 miljoonan kuuntelun rajan.[29] ”Cha cha cha” on samalla Spotifyn kaikkien aikojen kuunnelluin suomenkielinen kappale.[30] Karaokesovellus Singa tiedotti toukokuussa 2023, että ”Cha cha cha” on Suomen lauletuin karaokekappale.[31] Spotify ilmoitti ”Cha cha chan” olleen Suomen kuunnelluin kappale vuonna 2023.[32] Kappale pysyi Suomen radiolistalla yhtäjaksoisesti 42 viikkoa,[33] joista ensimmäisellä sijalla yhteensä kaksi viikkoa. Singlelistan kärjessä kappale oli yhdeksän viikon ajan.[34]
Helsingin Sanomat on luonnehtinut ”Cha cha chata” maailman tunnetuimmaksi suomenkieliseksi lauluksi ”Ievan polkan” jälkeen.[35]Helsingin Sanomien Arttu Seppäsen mukaan ”Cha cha chan” menestys todisti, ettei suomalaista musiikkivientiä tarvitse toteuttaa englannin kielellä.[36]
”Cha cha cha” nousi listaykköseksi Suomen lisäksi Ruotsissa[37] ja Liettuassa[38]. Britannian top 40 -singlelistalla kappale ylsi kuudenneksi, mikä on paras sijoitus suomenkieliselle kappaleelle Britannian listalla.[39] Kaikkiaan kappale nousi 50 suosituimman joukkoon 28 eri maassa.[33]Vuoden 2024 Emma-gaalassa kappale palkittiin Vuoden biisinä ja Vuoden striimatuimpana kotimaisena kappaleena.[40]
Käärijä oli illan kolmas esiintyjä TurunLogomossa 25. helmikuuta 2023 järjestetyssä UMK-finaalissa. Lavaesitykseen kuului kuormalavoja (”eurolavoja”) ja vaaleanpunaiseen pukeutuneita cha-cha-tanssijoita.[41] Alun perin Käärijän oli itse tarkoitus tanssia cha cha -askelia, mutta kolme viikkoa ennen UMK-esitystä hän ideoi esityksen jälkipuoliskolle omia tanssiliikkeitään ja neljän tanssijan muodostaman ”possujunan”. Käärijän mukaan alkuperäinen esitys olisi ollut kliseinen.[42]
»Eurolavoilla haettiin suomalaista, raffia ja tietyllä tavalla kämäistä meininkiä. Se sopii Käärijälle tosi hyvin. Siloteltu tyylikkyys ei ole yhtään minun juttuni.» (Käärijä[42])
Esityksessään Käärijä oli pukeutunut jo musiikkivideolla nähtyyn neonvihreään boleroon.[43] Alun perin boleroa piti käyttää vain musiikkivideolla, ja UMK:ssa Käärijän oli tarkoitus pukeutua mustaan biker-tyyliseen nahkatakkiin, mutta saamansa suosion takia bolero otettiin mukaan myös live-esitykseen. Käärijän puvustivat stylisti Vesa Silver, pukusuunnittelija Elina Lario ja muotisuunnittelija Teemu Muurimäki.[44] ”Käärijänvihreästä” bolerosta tuli hänen tavaramerkkinsä.[45] Aikaisemmin Käärijän pukeutumistyyli oli painottunut keltaisiin vaatteisiin, mutta Uuden Musiikin Kilpailun tuotantotiimi toivoi väreihin muutosta, koska ”Cha cha chan” ei haluttu toistavan edellisvuoden voittajan The Rasmuksen ”Jezebel”-esityksen keltaista tyyliä.[46]
”Cha cha cha” voitti kilpailun ylivoimaisesti; se sai yhteensä 539 pistettä, joka oli 387 pistettä enemmän kuin toiseksi tulleella Portion Boysin kappaleella ”Samaa taivasta katsotaan”. Kappale sai enemmän yleisöääniä kuin muut kilpailukappaleet yhteensä.[2] Voittomarginaali oli UMK:n historian suurin ja kokonaispistemäärä toiseksi suurin. Blind Channelin ”Dark Side” voitti vuoden 2021 kilpailun 551 pisteellä ja 371 pisteen erolla seuraavaan.[47] Käärijä sai eniten pisteitä sekä kansainvälisiltä raadeilta (72) että yleisöltä (467). Kansainvälisistä raadeista hän sai Saksalta, Espanjalta ja Australialta täydet 12 pistettä, Ruotsilta, Puolalta ja Ukrainalta kymmenen sekä Britannialta kuusi. Yleisöääniä hän sai yhteensä 122 822, joka oli 53 prosenttia kaikista äänistä.[48]
Kappaleen esitykseen Euroviisuissa kuuluivat UMK:n tapaan kuormalavat ja vihreä bolero. Esityksen tanssijoina sekä UMK:ssa että Eurovisionissa toimivat Katri Mäkinen, Etel Röhr, Matti Myllyaho ja alankomaalainen Jesse Wijnans.[53] Taustalaulajana toimi Käärijän lauluvalmentaja Aija Puurtinen, joka ei kuitenkaan esiintynyt lavalla.[54]Helsingin Sanomat luonnehti tanssia ”ammattimaiseksi cha-cha-tanssiksi yhdistettynä loppupuolen humoristiseen kohellukseen”. Koko esityksen koreografiasta vastasivat Reija Wäre ja ruotsalainen Fredrik Rydman.[53][55]
»Välillä on toki tullut olo, että miten hitossa ehdimme tanssia näin nopeassa tahdissa. ”Cha cha cha” on niin paljon nopeampi kappale kuin cha-cha-tanssit.» (Esityksen tanssija ja apulaiskoreografi Katri Mäkinen[53])
Käärijä esiintyi ensimmäisessä semifinaalissa 9. toukokuuta. ”Cha cha cha” sijoittui ensimmäiseksi 177 pisteellä, ja ”Tattoo” sai 135 pistettä. Semifinaalissa ei ollut mukana tuomariston ääniä.[56]
Finaalissa 13. toukokuuta ”Tattoo” voitti 586 pisteellä ja ”Cha cha cha” sijoittui toiseksi 526 pisteellä. ”Cha cha cha” sai selvästi eniten yleisöpisteitä, mutta ”Tattoo” voitti ammattilaisraatien äänien ansiosta.[57] Keskimäärin ”Cha cha cha” sai eri mailta kymmenen yleisöpistettä ja ”Tattoo” kuusi pistettä. Täydet yleisöäänipisteet eli 12 pistettä ”Cha cha cha” sai 18 maalta, kun taas ”Tattoo” ei saanut niitä yhdeltäkään maalta.[58]
”Cha cha chan” toinen sija on vuoden 2006 kilpailun voiton jälkeen Suomen kaikkien aikojen toiseksi korkein sijoitus Euroviisuissa[57] sekä paras sijoitus suomenkielisellä kappaleella.[59] Kappaleen yleisöltä saamat 376 pistettä on toiseksi suurin äänestysjärjestelmässä, jota on käytetty vuodesta 2016 alkaen – sen edelle menee vain vuoden 2022 kilpailun voittanut ”Stefania”, joka sai 439 yleisöäänipistettä.[58]
_%E2%80%93_05_(cropped).jpg)
.jpg)
