Ylöjärvi sijaitsee Tampereesta luoteeseen Näsijärven rannalla ja on osa Tampereen kaupunkiseutua, Ylöjärven keskusta-alueen kuuluessa Tampereen keskustaajamaan. Matkaa Tampereelle on 14, Helsinkiin 189 ja Turkuun 164 kilometriä. Ylöjärven kautta kulkevat Tampere–Seinäjoki-rata, valtatie 3 Tampereelta Vaasaan ja kantatie 65 Ylöjärveltä Virroille. Vuonna 1971 valmistuneella rautatiellä ei ole henkilöliikennepaikkoja Ylöjärven alueella, joten linja-autot hoitavat kaiken julkisen liikenteen.[9]
Vuonna 2025 kaupungin kunnallisvero oli 8,4 prosenttia.[5] Ylöjärven väkiluku on kasvanut melko voimakkaasti viime vuosina Tampereen imussa; erityisesti tämä pätee Metsäkylän ja Asuntilan alueisiin. Väestön ikärakenne on myös suhteellisen nuori.
Ylöjärven kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1779 erottamalla se Pirkkalasta.[10] Seurakunta itsenäistyi vuonna 1895, mutta ero Pirkkalasta toteutui lopullisesti vasta 1900-luvun vaihteessa.[11] Nykyisen kirkon paikalla sijainnut Ylöjärven ensimmäinen kirkko oli valmistunut vuonna 1781, ja se tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna 1842. Ylöjärven maalaiskunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1871; sitä ennen kunnassa oli toiminut asessori Gabriel Ahlmanin testamenttivaroin toiminut kiertävä pitäjänkoulu vuodesta 1811 alkaen. Jatkosodan jälkeen Ylöjärvelle asutettiin Kaukolan siirtoväkeä. Maa- ja metsätalous pysyi pitkään Ylöjärven pääelinkeinona, kunnes kunta alkoi nopeasti teollistua viime sotien jälkeen. Vuonna 1951 aloitti Ylöjärvellä toimintansa Hämeen Työläisnuoriso -opisto, jonka nimi muutettiin jo varsin pian Voionmaan opistoksi professori Väinö Voionmaan mukaan.[12] Kaupungiksi kunta muuttui vuoden 2004 alusta.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1805 lähtien. Kaaviossa on käytetty kulloinkin voimassa ollutta aluejakoa.
Ylöjärven väestönkehitys
Vuosi
Asukkaita
1805
1 336
1860
2 338
1900
3 098
1930
4 3041
1964
8 809
1996
19 293
2010
30 5002
2016
32 799
2020
33 216
Selitykset:
1 Lielahti liitettiin Tampereeseen 1950 2 Viljakkala liitetty 2007 ja Kuru 2009
Lähde: 2010–2016 Tilastokeskus;[13] 1805–1996 Historian suursanakirja.[14]
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Ylöjärvellä oli 32 878 asukasta, joista 28 787 asui taajamissa, 3 842 haja-asutusalueilla ja 249:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ylöjärven taajama-aste on 88,2 %.[15] Ylöjärven taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[16]
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ylöjärven kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Ylöjärven lisäksi usean muun Tampereen lähikunnan alueelle.[16] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 334 112 asukasta ja sen pinta-ala on 276,23 neliökilometriä.[17] Kyröskosken taajama ulottuu pääosin Hämeenkyrön kunnan alueelle.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: On enemmän peruskouluja
Ylöjärven kaupungilla on neljä peruskoulua, joissa on vain ala-aste (luokat 1-6): Mutalan, Siivikkalan, Takamaan ja Vahannan koulut. Kurun, Viljakkalan, Metsäkylän ja Ylöjärven Yhtenäiskouluissa sekä Kauraslammen ja Vuorentaustan kouluissa on sekä ylä- että ala-aste. Yhteensä peruskouluja on kymmenen.[24]
Lisäksi kaupungissa toimii lukio ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, joka tarjoaa Koulutuskeskus Valossa ammatilliset perustutkinnot ajoneuvoalan, kone- ja tuotantotekniikan, metsäkoneasennusalan, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan, sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden aloilta[25]. Ylöjärven lukio tarjoaa valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi mahdollisuuden syventää opiskelijan näkemystä ja tietämystä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja yrittäjyydestä. Lukiossa toimii erillinen Y-linja.[26] Tredun Metsätien toimipisteellä Kurussa aloina ovat metsä-, logistiikka- ja luontoala[27].
Ylöjärven Ilves on vuonna 1990 perustettu erikoisurheiluseura, joka tunnetaan harraste- ja kilpaurheiluseurana päälajeinaan jalkapallo ja futsal. Ylöjärven Urheilijat on ylöjärveläinen urheiluseura, joka toimii yleisurheilussa, hiihdossa, uinnissa, suunnistuksessa ja kuntoliikunnassa. Uplakers on jääkiekossa, taitoluistelussa ja ringetessä toimiva seura. Ylöjärven Ryhti toimii lentopallon, voimanoston, hiihdon, frisbeegolfin ja jalkapallon osa-alueilla. Vuorentaustan voima (VuVo), toimii nyrkkeilyn parissa.
Ylöjärvellä on keskustan alueella urheilutalo, jossa on muun muassa uimahalli ja palloilusali. Vuoden 2019 marraskuussa Ylöjärvelle avattiin myös Ylöjärven Areena Oy:n omistama ylöjärven monitoimihalli eli Ylöjärven Ilves Areena. Hallin käyttövuorojen vuokraamisesta vastaa Ylöjärven Ilveksen omistama osakeyhtiö Ylöjärven Urheiluhallit Oy. Hallissa on sekä tekonurmi- että sisäpelialusta. Monitoimihalli sijaitsee Elonvainion alueella, jossa ovat myös Ylöjärven jäähalli ja liikuntakeskus. Julkujärvellä sijaitsee 26-väyläinen frisbeegolfrata.
Yrityksiä ja yhdistyksiä
Tunnetuimpia ylöjärveläisiä yrityksiä ovat muun muassa Avant Tecno ja Huurre Group Oy:n kylmäkalustetehdas. Plastiroll Oy valmistaa roska- ja biopusseja sekä jätesäkkejä.
Yle TV2:ssa ensimmäisen kerran vuosina 1978–1980 esitetyn, aikansa suosituimpiin kuuluneen komediasarjan Tankki täyteen ulkokohtaukset kuvattiin toimintansa lopettaneella Kesoilin huoltoasemalla Soppeenmäessä. Huoltoasema oli rakennettu valtatie 3:n ja Kuruntien risteyksen länsipuolelle vuonna 1960, ja se purettiin 1980-luvun lopulla.[29]
Tunnettuja ylöjärveläisiä
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Ylöjärven alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[33]
↑Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palsta 459. Helsinki: Otava, 1965.
↑Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, osa 7, s. 489–490. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978.
