Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori
Suomen Pankin konttori Helsingissä vuosina 1819–1824 oli Sederholmin talossa.[1]
Perustettu	12. joulukuuta 1811
Perustaja	Aleksanteri I
Tyyppi	keskuspankki
Infobox OK

Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa^{[2][3][4][5][6]} tai Vaihto-, Laina- ja Talletuskonttori^[7] oli Suomen Pankin edeltäjä vuoteen 1840 asti. Se perustettiin keisari Aleksanteri I:n määräyksestä Suomen lähetyskunnan 30. marraskuuta 1808 (juliaanisen kalenterin mukaan 18. marraskuuta) jättämän esityksen pohjalta Suomen ja suomalaisten rahaolojen kehittämiseksi,^[8][9] mistä alustava päätös annettiin Porvoon valtiopäivillä 27. maaliskuuta 1809 (juliaanisen kalenterin mukaan 15. maaliskuuta) toimitetussa julistuksessa, mutta tätä koskien konttoria koskeva perustamispäätös annettiin vasta 12. joulukuuta 1811 (juliaanisen kalenterin mukaan 30. marraskuuta)^[10] keisarillisena reglementtinä.^[11][12]

Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki. Se perustettiin Turkuun elokuussa 1812.^[13] Pankki aloitti toimintansa Turussa huhtikuussa 1812, ja sen ovet avattiin ensimmäisen kerran elokuussa 1812 nimellä Vaihto-, Laina ja Talletuskonttori tai säätökonttori.^[14] Konttorin nimeksi vaihdettiin virallisesti Suomen vaihto-, talletus- ja Lainapankki vuonna 1817. Sen peruspääoma laskettiin keisarinajan ruplavaluutassa. Suomessa aloitettiin setelirahan painaminen vuonna 1812, setelit painatettiin Turun Akatemian kirjapainossa.^{[15][16][17][18][19]}

Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa toiminutta Suomen Vaihto-, Talletus- ja Lainapankkia eli Suomen Keskuspankkia on pankin perustamisesta lähtien pidetty epävirallisesti ”Suomen Pankkina”. Vuoden 1840 hopearahauudistuksen jälkeen se sai virallisesti nykyisen nimensä Suomen Pankki.^[18][19]

Suomen suuriruhtinaskunnan aikana pankkitoimintaa valvoi hallituskonselji-senaatin finanssitoimituskunta.^[20] Pankki sai hoitaakseen muun pankkitoiminnan ohessa sotilasrahastojen asiat sekä tämän antolainaukset. Talousosasto jakaantui toimituskuntiin, joista pankkitoimintaa johti finanssi- eli valtiovaraintoimituskunta, joka valvoi raha-asioista. Suomen Pankki toimi ensimmäiset vuosikymmenet valtiovaraintoimituskunnan alaisena laitoksena.

Suomen Pankin perustamisen, organisaation ja tehtävien esikuvana oli Ruotsin valtionpankki. Pankki oli alkuaikojen toiminnassaan Suomen ensimmäisen pankin, Turun diskonttolaitoksen, perinteen jatkaja. Diskonttolaitos oli yksi Ruotsin valtionpankin haarakonttoreista, joita toimi 1800-luvun alussa Ruotsin tärkeimmissä kaupungeissa.

Turku oli Suomen pääkaupunkina vuosina 1809–1812. Pääkaupungiksi tuli Helsinki 8. elokuuta 1812. Valtiohallinnolliset toimielimet keskitettiin Helsinkiin. Suomen Pankki siirtyi Helsinkiin ja avasi ovensa 1. lokakuuta 1819 Sederholmin talossa. Sieltä se muutti vuonna 1822 valmistuneeseen Senaatintaloon, jossa se toimi vuosina 1822–1883.

Suomen suuriruhtinaskunnan aikaiset Suomen Pankin pääjohtajat aikajärjestyksessä:^[21]

• Suomen Rahapaja

• Julkaistu Emil Schybergsonin kirjoittamissa Suomen Pankin juhlakirjoissa "Suomen Pankki 1811-1911, Finlands Bank 1811-1911". Helsinki 1914. Viitattu 8.6.2022

• Karjala sanomat Suomen pankin synty ja vaiheet (Suomen lähetyskunnan esitys konttorin perustamiseksi), 12.12.1911 No: 288 Viitattu 26.5.2022
• Sosialisti 16.12.1911 No: 291 Suomen pankki 100vuotta Viitattu 27.5.2022
• Hämeen sanomat 12.12.1911 no: 140 Suomen Pankki 1811-1911 . Viitattu 27.5.2022
• Kaleva 12.12.1911 No: 287 Suomen Pankki satavuotias. Viitattu 27.5.2022
• Karjalatar 12.12.1911 No: 141 Suomen Pankki 1811-1911. Viitattu 27.5.2022
• Mikkelin sanomat 14.12.1911 No: 142 Muualta suomesta - (Suomen Pankki) Viitattu 27.5.2022