Varhaisperuna on joukko perunalajikkeita, jotka kypsyvät varhain, koska niiden kasvamiseen vaaditaan verrattain vähäinen lämpösumma. Varhaisperunaa myöhemmin kasvavat melko varhaiset eli keskiaikaiset perunat.
Ensimmäinen suomalainen varhaisperunalajike oli Kemiönsaarelta lähtöisin oleva Tammiston aikainen, jota alettiin viljellä 1930-luvulla. Suosituin varhaisperunalajike on vuonna 1975 kehitetty Hankkijan Timo. Varhaisperunaa ei enää jalosteta Suomessa, vaan Suomessa käytetään laajalti eurooppalaisia perunalajikkeita, jotka sopivat nykyisin Suomen ilmastoon.[1]
Suomessa varhaisperunaa tuotettiin vuonna 2013 noin 750 hehtaarin alalla, josta Varsinais-Suomen osuus oli noin 600 hehtaaria ja siitä NaantalinRymättylän osuus noin 230 hehtaaria. Suurin osa varhaisperunasta viljellään Varsinais-Suomen saaristossa.[2]
Varhaisperunan viljely vähenee ja vielä neljä vuotta aikaisemmin viljelyala oli yli 1 000 hehtaaria. MTK:n kasvinviljelyasiamies Antti Lavonen arvioi varhaisperunan viljelyn vähenemiseen olevan useampia syitä: Varhaisperunalta poistettiin vuonna 2012 kansallinen tuki, mikä aiheutti viljelöissä huolta taloudellisesta kannattavuudesta; Varhaisperunan viljely on työllistävämpää kuin esimerkiksi ruokaperunan, joten varhaisperunan hinta putoaa usein nopeasti alle sen tuotantokustannusten; Ruotsalainen varhaisperuna kilpailee osittain Suomessa suomalaisen varhaisperunan kanssa.[2]
Varhaisperunan yleinen istutusaika on huhtikuun kymmenennen päivän tienoilla, mutta sään salliessa voidaan istuttaa jo maaliskuussakin.[2]
Suomessa perinteisesti uudet perunat ovat olleet herkkuruokaa, josta on maksettu hyvää hintaa. Tavallisesti perunat maksavat noin puoli euroa tai euron kilolta, mutta uusista varhaisista perunoista on saatu vähittäiskaupassa arvonlisäveroineen jopa kolminkertaisia hintoja tavanomaiseen hintatasoon verrattuna. Aikaisemmin manner-Suomen uusia perunoita olivat ahvenanmaalaiset perunat, koska Ahvenanmaalla on aikaisempi kevät ja ilmastovyöhykkeenä Keski-Euroopan hemiboreaalinen sekametsävyöhyke manner-Suomelle tyypillisen pohjoisen havumetsävyöhykkeen sijaan.
Euroopan unionin jäsenyyden aikana suuret suomalaiset elintarviketukkukaupat, kuten Ruokakesko ja S-ryhmä alkoivat tuoda uusiksi perunoiksi Suomeen muualla tuotettuja perunoita. Suomeen tuodaan yleensä Espanjassa Mallorcalla kasvaneita perunoita ja Etelä-Ruotsista Skånessa kasvaneita perunoita ennen kuin Suomen vuoden oma perunasato alkaa kypsyä kesä-heinäkuussa. S-ryhmän kauppojen, ja K-kauppojen lisäksi uusia perunoita on myös muissa kaupoissa, kuten Suomen Lähikaupan kaupoissa sekä Lidllissä.
Asetuksen mukaisesti vähittäiskaupoissakin pitää olla ilmoitettuna perunalajike. Ellei kaupassa ole mainittuna perunan lajiketta, sitä ei saa myydä. Asetusta viranomaisena valvoo kunnan terveystarkastaja. Ajoittain vähittäiskaupassa puuttuu laatikosta, pussista tai punnitustarrasta lajikemaininta siksi, että kun lajikelaatu vaihtelee niin nopeati tuontierien mukaan, ei vähittäiskaupassa tai aluetasolla päivitetä kassarekisterimerkintöjä samaan tahtiin, kun maahantuotavat uuden perunan erät vaihtuvat.
