Tämä artikkeli käsittelee uskoa yleisesti. Uskomuksesta tietoteorian käsitteenä sekä etunimestä Usko on erilliset artikkelit.
Usko tarkoittaa uskonnollisessa kontekstissa vakaumusta, uskontoa: ihmisen vakaumusta jumalan tai muun yli-inhimillisen mahdin olemassaolosta ja tähän turvautumista.[1]
James Swindalin mukaan uskonnolliseen uskoon liittyy joko julkilausuttu tai lausumaton näkemys ilmoituksesta ja sen tuonpuoleisesta, ylimaallisesta eli transsendentista lähteestä.[2]
Kristinuskon sisällä esiintyy eroavia tulkintoja siitä, mitä uskolla tarkoitetaan.[3]
Uudessa testamentissa ja Vanhan testamentinkreikankielisissä käännöksissä uskosta käytetään kreikan kielen sanaa πιστις (pistis), joka tarkoittaa vakuuttumista, uskoa (Jumalaan) ja luottamusta (toisiin ihmisiin). Raamatussa uskosta käytetty kreikan kielen sana on etymologisesti johdettu verbistä πειθω (peithō), joka tarkoittaa suostutella ja vakuuttaa.[3]
Uskonnonfilosofi James Swindalin mukaan erilaisille lähestymistavoille uskon luonteesta löytyy esikuva apostoli Paavalin kirjoituksista. Roomalaiskirjeessä Paavali toteaa, että ”Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan.”[4]. Toisaalta ensimmäisessä korinttolaiskirjeessä Paavali katsoo, että Jumalan ilmoitus on hulluutta viisautta etsiville kreikkalaisille ja maailma ei oppinut tuntemaan Jumalaa järjen avulla vaan ”Hän paljastaa itsensä puhtaan uskon kautta”.[5][2]
Teologi Alister McGrathin mukaan kysymystä uskosta voidaan lähestyä joko filosofisesta tai uskonnollisesta näkökulmasta. Filosofista näkökulmaa edusti Tuomas Akvinolainen, jonka mukaan uskon kysymykset ovat rationaalisesti todistettavissa olevia propositioita. Tuomaan mukaan usko sijaitsee tiedon ja mielipiteen välimaastossa. Uskon näkökulmaa edusti McGrathin mukaan Martti Luther. Tällöin uskon merkityksen katsotaan avautuvan henkilökohtaisen elämän kautta ja siinä on kysymys luottamuksesta Jumalan lupauksiin.[6]
Uskonnolliset käsitteet
Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan uskonnolliset käsitteet voidaan yksinkertaistaen selittää siten, että niiden intuition vastaiset piirteet loukkaavat ihmismielen ontologistenkategorioiden jäsenten ominaisuuksia. Intuition vastaisuus tarkoittaa sitä, ettei piirre vastaa arkiajattelua. Tällainen piirre voi olla esimerkiksi kuollut esi-isä, joka vaeltaa näkymättömänä keskuudessamme. Intuition vastaisuutta ei kuitenkaan saa olla liikaa, vaan juuri sopiva määrä, koska liian intuition vastaiset käsitykset ovat vaikeita käsitellä mielessä ja ne unohtuvat nopeasti. Sen sijaan sopivassa määrin intuition vastaiset käsitykset loisivat aivoissa myötäsyntyisten ontologisten kategorioiden loukkauksina.[7]
Evidentialismi, jonka mukaan uskonnolliset väitteet vaativat todisteita tuekseen siinä missä muutkin väittämät maailmasta.
Eksperientalismi, jonka mukaan saamme suoraa tietoa uskonnollisista asioista uskonnollisten kokemusten kautta.
Fideismi, jonka mukaan usko ei vaadi tietoa tuekseen ja tiedolle yleensä esitettävät vaatimukset rationaalisuuden suhteen eivät koske uskonnollista uskoa.
Uskon arvostelua
W. K. Cliffordin tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein.[9]
Filosofi Bertrand Russell arvosteli uskon (engl.faith) käsitettä. Russell kirjoitti sekä kristittyjen että kommunistien pitävän omaa uskoaan hyvänä. Hänen mukaansa usko on kuitenkin aina vahingollista, jos se on lujaa uskoa johonkin, josta ei ole todisteita. Russellin mukaan uskosta puhutaan silloin, kun todisteita ei ole. Tällöin todisteet korvataan hänen mukaansa tunteella.[10]
Sam Harrisin mukaan uskonnollinen usko on ongelmallinen. Jotkut uskomukset ovat luonnostaan vaarallisempia kuin toiset – toiset ideologiat esimerkiksi oikeuttavat väkivallan, toiset eivät. Vaarallisista uskomuksista kaikkein vaarallisimpia ovat kuitenkin sellaiset, jotka asetetaan järjellisen keskustelun ulottumattomiin. Harrisin mukaan tämän suojamekanismin tarjoaa ”uskon dogmi”.[11]
↑Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
↑ abSwindal, James: Faith and Reason The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 23.8.2007. (englanniksi)
↑McGrath, Alister: Kristillisen uskon perusteet, Jyväskylä 1999, 162-166.
↑Niemelä, Jussi: Jumalat loisivat aivoissa. Vapaa-ajattelija, 2008, 64. vsk, nro 1, s. 26. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry.
↑Lammenranta, Markus, "Usko ja Tieto", Perusta, 6/2007
↑Clifford, William Kingdon: The Ethics of Beliefajburger.homestead.com. 1877. (englanniksi)
↑” Christians hold that their faith does good, but other faiths do harm. At any rate, they hold this about the Communist faith. What I wish to maintain is that all faiths do harm. We may define 'faith' as a firm belief in something for which there is no evidence. When there is evidence, no one speaks of 'faith.' We do not speak of faith that two and two are four or that the earth is round. We only speak of faith when we wish to substitute emotion for evidence.” Suomeksi teoksessa Bertrand Russell: Etiikka ja politiikka. ((Human Society in Ethics and Politics, 1954.) Suomentanut Kai Kaila) Porvoo: WSOY, 1955.
Boyer, Pascal: Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään. ((Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe) Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31815-7
Churchland, Patricia Smith: Neurofilosofia. ((Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra cognita, 2004. ISBN 952-5202-81-X
Dawkins, Richard: Jumalharha. ((The God delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-00-1
Hämeen-Anttila, Jaakko: Usko. Hämeenlinna: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-244-5
Järnefelt, Elisa: Created by Some Being: Theoretical and Empirical Exploration of Adults’ Automatic and Reflective Beliefs about the Origin of Natural Phenomena. (Diss) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013. ISBN 978-952-10-9416-3Teoksen verkkoversio.
Pietarinen, Ahti-Veikko & Pihlström, Sami & Toppinen, Pilvi (toim.): Usko. (Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 22) Helsinki: Pilvi, 2009. ISBN 978-952-10-5569-0
Puolimatka, Tapio: Usko, tieto ja myytit. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-26-5347-8
Varto, Juha & Veenkivi, Liisa: Rakkaus ja rukous. Filosofisia keskusteluja uskosta ja uskonnoista. Tampere: TAJU, Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, Tampereen yliopisto, 1998. ISBN 951-44-4336-5.