Tehtaankatu (Helsinki)

Tehtaankatu
Fabriksgatan
Tehtaankatu heinäkuussa 2007.
Tehtaankatu heinäkuussa 2007.
Maa Suomi
Tieluokka katu
Omistaja Helsingin kaupunki
Pituus 1,2 km
Alkupiste Pyhän Henrikin aukio
Päätepiste Telakkakatu (1,2 km)
Päällyste noppakivi
Kaistaluku suurimmalta osalta kaksikaistainen (1+1)

Tehtaankatu (ruots. Fabriksgatan) on katu Etelä-Helsingissä. Sen länsiosa on Eiran ja Punavuoren kaupunginosien rajana, idempänä se jatkuu Ullanlinnan kautta Kaivopuiston rajalle.[1] Kadun varrella olevat talot on suurimmaksi osaksi rakennettu 1900-luvun alussa. Tehtaankadulla kulkevat raitiolinja 3 paitsi länsipäässä raitiolinja 1. Kadun pituus on noin 1,2 kilometriä.

Nimi

Tehtaankadun itäpään nimi oli alkujaan Paavalinkatu (ruots. Paulusgatan). Nimi johtui Pyhän Henrikin katedraalin julkisivussa olevasta apostoli Paavalin patsaasta; saman kirkon julkisivussa olevasta Pietarin patsaasta sai nimensä myös viereinen Pietarinkatu. Kun katua vuonna 1887 asemakaavanmuutoksella jatkettiin länteen Telakkakadulle asti, nimi muutettiin Tehtaankaduksi, koska kadun länsiosan varteen (nyk. Eiraan) suunniteltiin tuolloin laajaa tehdasaluetta.[2] Jo vuonna 1900 tämä suunnitelma kuitenkin hylättiin, mutta kadunnimi jäi ennalleen.[3] Ainoastaan kadun länsipäähän sijoittui kaksi tehdasta. Niistä kokonaisen korttelin laajuinen entinen Fazerin teollisuusrakennus, nykyiseltä nimeltään Mestaritalo, on yhä paikoillaan, ei kuitenkaan enää Fazerin käytössä.[4] Sitä vastapäätä sijainneissa rakennuksissa, joista osa on purettu, toimi 1970-luvulle saakka Carl Kniefin makkaratehdas.

Tehtaankatu poliittisena terminä

”Tehtaankatu” oli kylmän sodan aikana aina 1990-luvulle asti Suomessa käytössä ollut poliittinen termi, jolla viitattiin Neuvostoliiton vaikutusvaltaan Suomen politiikassa. Käyminen ”Tehtaankadulla” tarkoitti käymistä Neuvostoliiton suurlähetystössä, joka sijaitsi Tehtaankatu 1:ssä, lähellä kadun Kaivopuiston puoleista päätä. Nykyisin samoissa tiloissa toimii Venäjän suurlähetystö. Mahtipontinen, graniittinen lähetystörakennus edustaa Stalinin ajan arkkitehtuuria, ja se rakennettiin sotakorvaustyönälähde? 1952. Myöhemmin lähetystön tonttia on laajennettu liittämällä siihen myös suurin osa vieressä vuoteen 1960 saakka sijainneen Kätilöopiston tontista, jonne on rakennettu konsulaatti ja lähetystön asuinrakennuksia,[5] joten lähetystö nykyisin vie melkein koko Tehtaankadun, Ullankadun, Vuorimiehenkadun ja Neitsytpolun rajaaman korttelin.

Poikkikadut

Kartta
Tehtaankatu

Poikkikadut idästä länteen:

  • Tehtaankadun itäpäässä on Pyhän Henrikin aukio, josta lähtevät myös Ullankatu pohjoiseen, Laivasillankatu koilliseen, Itäinen Puistotie kaakkoon, Iso puistotie etelään ja Puistokatu lounaaseen.
  • Raatimiehenkatu (etelään)
  • Neitsytpolku
  • Kapteeninkatu
  • Huvilakatu (etelään)
  • Huvilakuja (etelään, kapea pihakatu)
  • Laivurinkatu
  • Armfeltintie (etelään)
  • Hornintie (etelään)
  • Sepänkatu (koilliseen) / Ehrensvärdintie (etelään)
  • Perämiehenkatu
  • Telakkakatu, jolle Tehtaankatu päättyy, jatkeena Munkkisaarenkatu

Tehtaankadun rakennuksia

Lars Sonckin suunnittelema Eiran sairaala Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteyksessä osoitteessa Tehtaankatu 30.

Aiemmin mainittujen suurlähetystön tilojen lisäksi Tehtaankadun varrella on myös muita huomattavia rakennuksia. Kadun itäpäässä, Venäjän lähetystöä vastapäätä on katolinen Pyhän Henrikin katedraali (1860),[6] Helsingin hiippakunnan katedraaliseurakunnan pääkirkko. Länsipäässään katu sivuaa Eiran huvilakaupunginosaa, ja sen varrelle jäävät jugendtyylinen Eiran sairaala (Lars Sonck, 1905) sekä Tehtaanpuistossa kohoava Mikael Agricolan kirkko (Lars Sonck, 1935),[7] jonka torni korkeine piikkeineen on yksi Helsingin maamerkeistä. Merkittäviä asuinrakennuksia kadulla edustavat mm. Tehtaankatu 13 (Lars Sonck, 1925), sekä Tehtaankatu 6 (Runar Finnilä, 1932).

Kadun eteläpuoli

  • Tehtaankatu 2 / Pyhän Henrikin aukio 1: Pyhän Henrikin katedraali, 1860
  • Tehtaankatu 4 / Puistokatu 1: rakennusmestari J. S. Ahteen talo, suunnittelijana Ricardo Björnberg, valmistunut n. 1900. Asukkaina mm. arkkiatri Arvo Ylppö,[8] presidentti K. J. Ståhlberg ja Nobel-palkittu lääketieteilijä Ragnar Granitlähde?.
  • Tehtaankatu 6 / Raatimiehenkatu 3b: as.oy Tres, suunnittelija Runar Finnilä, valmistunut 1927, torniosa 1932. Urho ja Sylvi Kekkosen ensimmäinen yhteinen asunto 1920-luvun loppupuolella, sittemmin asukkaana Matti Kekkonen.[9][8]
  • Tehtaankatu 8 / Raatimiehenkatu 6: rakennuttaja teollisuusneuvos T. Salenius, suunnittelija Kaj Salenius, valmistunut 1961. Asukkaana mm. hovioikeudenneuvos Inkeri Harmaja.[10]
  • Tehtaankatu 10: suunnittelija Bertel Gripenberg, valmistunut 1961 Josef Stenbäckin piirtämän puutalon tilalle. Asukkaita mm. Jack Witikka ja Tea Ista sekä professori Saima Tawast-Rancken.[10]
  • Tehtaankatu 12 / Neitsytpolku 9: suunnitellut Aarre Ekomaa, valmistunut 1929. 1960-luvulla Teollisuusvakuutuksen vuokratalona. Asukkaita mm. laulaja Carola, vuorineuvos Hugo Malmi, kalastusneuvos Einar Hellevaara ja korkeimman oikeuden presidentti Antti Hannikainen.[10] Katutasossa toimi vuodesta 1971 pihviravintola Amigo,[11] joka on muuttanut Aleksanterinkatu 15:n sisäpihalle[12]. Amigon tiloihin avattiin vuonna 2022 ravintola Mat Distrikt[13].
  • Tehtaankatu 14 / Neitsytpolku 10: jugendtalo, suunnittelija Wilho Lekman,[14] valmistunut 1908.
  • Tehtaankatu 16: jugendtalo vuodelta 1907, suunnittelija G. W. Nyberg,[14] valmistunut 1907.
  • Tehtaankatu 18: as.oy Impivaara, suunnittelija J. W. Tikka,[14] valmistunut 1907.
  • Tehtaankatu 20: as.oy Tammi, valmistunut 1907, suunnittelija Kaarlo Oila, asukkaita mm. näyttelijä Esko Vettenranta, historioitsija Leo Pesonen ja arkeologi Vilho Luho[14].
  • Tehtaankatu 22 / Kapteeninkatu 9: as.oy Kontu, suunnittelijoina rakennusmestarit Hj. Lindroos ja V. Jaakkola, valmistunut 1907.[14][15]
  • Tehtaankatu 24 / Kapteeninkatu 20–22: as.oy Mielikki, suunnittelija Usko Nyström, valmistunut 1906. Kolmeen porraskäytävään saatiin mahtumaan hissit 2010-luvulla[16] Alun perin 84, nyt 79 asuinhuoneistoa. Talossa on ollut kaupungin lastenneuvola ja vuosikymmeniä siinä on toiminut S. W. Lauritzonin sisustuskangasliike.[17]
  • Tehtaankatu 26 / Huvilakatu 27: 65 huoneiston viisikerroksinen jugendtalo, kulmassa pyöreä torni, suunnittelija Mauritz Gripenberg, valmistunut 1903.[17] Omistaja Signe & Ane Gyllenbergin säätiö.
  • Tehtaankatu 28 / Huvilakatu 32: Eiran sairaala, Lars Sonck, 1905.[17]
  • Tehtaankatu 32a: valm. 1941.
  • Tehtaankatu 32c-d / Edelfeltintie 5-7: Villa Hjelt, suunn. Gustaf Estlander, valm. 1912, vuodesta 1925 Italian suurlähetystö[18].
  • Tehtaankatu 32e: as.oy Horninrinne, valm. 1961.
  • Tehtaankatu 34a: as.oy Aala, valm. 1918.
  • Tehtaankatu 34b / Edelfeltintie 15: koy Eiran Edelfelt, valm. 1920.
  • Tehtaankatu 34c / Edelfeltintie 17 / Ehrensvärdintie 37: valm. 1911.
  • Tehtaankatu 34d-e: valm. 1913.
  • Tehtaankatu 36 / Perämiehenkatu 4: valm. 1932.
  • Tehtaankatu 38: valm. 1962.
  • Tehtaankatu 40: as.oy Augusta - Eira Helsinki, valm. 2000.
  • Tehtaankatu 42: as.oy Helsingin Eiran Helmi, valm. 2000.

Kadun pohjoispuoli

  • Tehtaankatu 1a: valmistunut 1912, alun perin asunto-osakeyhtiö, sitten valtioneuvos Väinö Kiven omistuksessa, vuodesta 1941 Suomen Punaisen Ristin omistama, aiemmin kokonaan sen käytössä.[19] 1990-luvulla talossa toimi myös mainostoimisto PHS, nyk. TBWA Helsinki[20].
  • Tehtaankatu 1b–d: Venäjän suurlähetystö, kaupallinen edustusto ja konsuliosasto.
  • Tehtaankatu 3 / Neitsytpolku 12: jugendtalo vuodelta 1902.
  • Tehtaankatu 5: jugendtalo vuodelta 1910.
  • Tehtaankatu 7 / Vuorimiehenpuistikko 6: jugendtalo vuodelta 1909.
  • Tehtaankatu 9 / Kapteeninkatu 11: sokean liikemiehen Herman Schalinin rakennuttama suuri jugendtalo, suunnittelija Usko Nyström, valmistunut 1901[21]
  • Tehtaankatu 11: as.oy Fridhem, suunnittelija Lars Sonck, valmistunut 1929.[22]
  • Tehtaankatu 13: Aamutähden talo, suunnittelija Matti Finell, valmistunut 1925, asukkaina mm. Brotheruksen sukua.[22]
  • Tehtaankatu 15–17: Tehtaankadun koulu, Albert Nyberg, valmistunut 1908.[22]
  • Tehtaankatu 19: as.oy Koivu, suunnittelija Paavo Björk, valmistunut 1904.[22]
  • Tehtaankatu 21 / Laivurinkatu 33: as.oy Sydväst, suunnittelija T. A. Elo, valmistunut 1927. Talossa on vuodesta 1938 toiminut Helsingin vanhin päiväkoti, vuonna 1888 perustettu Onnela.[22][23] Asukkaana mm. Lotta Svärd -järjestön johtaja Fanni Luukkonen.lähde?
  • Tehtaankatu 23: Mikael Agricolan kirkko
  • Tehtaankatu 25 / Perämiehenkatu 3: seitsenkerroksinen kivitalo, 105 huoneistoa, valmistunut 1931.
  • Tehtaankatu 27–29 / Telakkakatu 5 / Pursimiehenkatu 26–30 / Perämiehenkatu 6–8: Mestaritalo, 1898–1941.

Tapahtumia

Kulttuurissa

Tehtaankatu löytyy myös suomenkielisen Monopoly-lautapelin ruuduista.

Kuvia Tehtaankadulta

Lähteet

  1. ↑ Kaija Nenonen, Kirsi Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, 6. painos, s. 356 (kartta, johon on merkitty myös kaupunginosien rajat). Sanoma Oy, 1986. ISBN 951-9134-69-7
  2. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 140. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  3. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 45
  4. ↑ Puhvelista Punatulkkuun, s. 232–243
  5. ↑ Puhvelista Punatulkkuun, s. 284
  6. ↑ Puhvelista Punatulkkuun, s. 290
  7. ↑ Puhvelista Punatulkkuun, s. 344
  8. ↑ a b Helsingin korttelit kertovat – 136: Mustekala. Pyhän Henrikin suojeluksessa. Helsingin Sanomat, 26.8.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  9. ↑ Tervo, Jari ym.: Tv-sarja Kekkonen, jakso 1: Kohti seikkailuja, kohta 20.30. Yle Areena. 26.12.2017. Yleisradio. Viitattu 27.3.2022.
  10. ↑ a b c Helsingin korttelit kertovat – 134: Rausku. Suvantolan suuret miehet. Helsingin Sanomat, 12.8.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  11. ↑ Luukka, Teemu: Tehtaankadun klassikkoravintola Amigo tarjoaa aikamatkan 70-luvulle. HS Nyt, 14.5.2016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.3.2022.
  12. ↑ Amigo amigo.fi. Viitattu 27.3.2022.
  13. ↑ Luukka, Teemu: Etelä-Helsingin uutuus­ravintolan risotto saattaa olla kaupungin paras. Helsingin Sanomat, 16.3.2022. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.4.2022.
  14. ↑ a b c d e Helsingin korttelit kertovat – 128: Taivaanvuohi. Lumilinnoja ja salaseuroja. Helsingin Sanomat, 10.6.1969, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
  15. ↑ Lindqvist, Mikko: As. Oy Kontu – rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo Helsingin kaupunginmuseo. 10.1.2018. Viitattu 27.3.2022.
  16. ↑ Kokemuksia Talokeskus - Karl Johan Hellman, As Oy Mielikki Talokeskus / YouTube. 26.11.2019. Viitattu 27.3.2022.
  17. ↑ a b c Helsingin korttelit kertovat – 180: Kilohaili. Puutarha kivitalojen kätkössä. Helsingin Sanomat, 2.9.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  18. ↑ Italian suurlähetystö; Tehtaankatu 32 c-d. Edelfeltintie 5-7.; Helsinki Helsingin kaupunginmuseo / Finna. Arkistoitu 29.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  19. ↑ Helsingin korttelit kertovat – 101: Haikala ja 102: Särki. Saunakadun huvilaylimyksiä. Helsingin Sanomat, 25.3.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  20. ↑ Hyvä yhteysammattilainen. (PHS:n työpaikkailmoitus) Helsingin Sanomat, 29.11.1992, s. 60. Näköislehti (maksullinen).
  21. ↑ Rautiainen, Arto: Kapteeninkatu 11 - Ensimmäiset sata vuotta 1901–2001, s. 3–4. Helsinki: As.oy Kapteeninkatu 11, 2001. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 27.3.2022). (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ a b c d e Helsingin korttelit kertovat – 126: Kolibri. ”Erinomainen opiskelun tyyssija”. Helsingin Sanomat, 13.5.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  23. ↑ Päiväkoti Onnela Helsingin kaupunki. Viitattu 27.3.2022.

Aiheesta muualla