Kätilöopiston sairaala oli Helsingin Kumpulassa toiminut HUS:n naistensairaala, joka toimi samalla opetussairaalana. Vuonna 1960 avattu sairaala suljettiin syksyllä 2017 sisäilmaongelmien vuoksi.^[1][2] Osoitteessa Sofianlehdonkatu 5 A sijaitsevan rakennuksen suunnitteli yliarkkitehti Martti Välikangas. Sen rakentamiseen liittyi poliittinen skandaali Kätilöopiston juttu.

Vanha kätilöpisto sijaitsi vuodesta 1878 lähtien Ullanlinnassa, Tehtaankadun ja Neitsytpolun kulmatontilla, jossa nykyisin on puistoa sekä Venäjän Helsingin-suurlähetystö.

Kätilöopistolla oli merkittävä rooli hormonikierukan kehitystyössä.

Kätilöopiston sairaalan historia juontaa juurensa kätilöopetuksesta, joka alkoi vuonna 1816 Turussa ja siirrettiin vuonna 1833 Helsinkiin ja liitettiin yliopiston yhteyteen Vanhalle klinikalle. Vuonna 1956 kätilöopetus muutti vanhalta, ahtaaksi käyneeltä Kätilöopistolta Ullanlinnasta uusiin tiloihin Sofianlehdonkadulle.^[3]

Synnytyksiä hoidettiin Helsingissä Vanhan klinikan erillisessä piharakennuksessa Snellmaninkadun varrella vuodesta 1833 alkaen.^[4]

Helsingin Synnytyslaitoksen eli kätilöopiston sairaalarakennusten suunnittelijoina vuosina 1874-1875 toimivat arkkitehdit Hampus Dalström ja Georg Wilenius. Alueella sijainneen lastensairaalan suunnitteli arkkitehti Magnus Schjerfbeck 1890-luvun lopulla.^[5]

Vanha kätilöopisto, joka oli itsenäinen eikä ollut enää yliopiston alaisuudessa, sijaitsi vuosina 1878–1960 Ullanlinnassa, Kaulushaikaran korttelissa, joka rajautui Vuorimiehenkatuun, Tehtaankatuun, Ullankatuun ja Neitsytpolkuun. Sairaala toimi korttelissa, jossa sijaitsi useita erillisiä rakennuksia, sillä sairaala toimi nk. paviljonkisairaalana. Useimmat rakennuksista olivat matalia puurakennuksia. Sairaalarakennukset purettiin Venäjän suurlähetystön rakennusten tieltä vuoden 1968 jälkeen.^[5]

Nykyisen vuonna 1960 valmistuneen sairaalarakennuksen suunnitteli yliarkkitehti Martti Välikangas. Kätilöopiston sairaala rakennettiin, koska kaupunkiin kaivattiin uudenaikaisempaa synnytyssairaalaa ahtaaksi käyneen vanhan Ullanlinnan kätilöopiston tilalle. Jo avajaispäivänä 11. huhtikuuta 1960 syntyi ensimmäinen lapsi keravalaiselle Eeva Lehtiselle. Ensimmäisenä vuonna Kätilöopiston sairaalassa syntyi 5 687 lasta. Sairaalan rakentamiseen liittyi Kätilöopiston juttuna tunnettu lahjusskandaali.

Kätilöopiston sairaalassa alettiin 1970-luvulta lähtien muuttaa toimintatapoja kohti perhekeskeistä synnytystä. Yhtäjaksoisesti isät pääsivät mukaan synnytyksiin vuodesta 1976 lähtien.

Suomen ensimmäinen perheosasto perustettiin Kätilöopiston sairaalassa vuonna 1996, ja Haikaranpesä avattiin kahta vuotta myöhemmin. Sen toiminta-ajatuksena oli, että sama henkilökunta hoitaa perhettä valmennus-, synnytys- ja lapsivuodeaikana kodinomaisissa tiloissa.

Imetysohjaukseen panostaminen näkyy tilastoissa: Kätilöopiston sairaalassa lisämaidon antaminen vastasyntyneille ilman lääketieteellistä syytä väheni viidessä vuodessa 40 %:sta 16 %:iin.^[6]

Hormonikierukan kehitystyö alkoi Kätilöopiston sairaalassa jo 1970-luvulla. Se tuli ensimmäisenä markkinoille Suomessa vuonna 1990. Sittemmin hormonikierukasta on tullut suomalaisen lääketeollisuuden tärkein myyntituote, jota myydään yli 120 maassa ja jolla on maailmalla miljoonia käyttäjiä.

Kätilöopiston sairaala osallistui aktiivisesti myös lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen kehittämiseen. Tämä tutkimus on muuttanut keskeytyspotilaiden hoidon täysin: nykyisin 70 % potilaista valitsee lääkkeellisen hoidon kaavinnan sijaan, ja noin kolmannes lääkkeellisistä keskeytyksistä tehdään kotona.

Kätilöopiston sairaala oli valtion omistuksessa vuoteen 1986 saakka, jolloin peruskorjausta vaatinut sairaala siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen nimellisellä yhden markan hinnalla. Vuonna 2000 Kätilöopiston sairaalasta tuli osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä ja HYKSiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi Kätilöopiston sairaalalle 24. marraskuuta 2010 hyvästä imetyksen tuesta kertovan vauvamyönteisyys-sertifikaatin.^[7] Kansainvälinen Vauvamyönteisyysohjelma on WHO:n ja Unicefin vuonna 1991 käynnistämä toimintaohjelma. Ohjelman tavoitteena on imetyksen edistäminen kaikissa sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä äitejä sekä imeväisikäisiä lapsia.

Sairaalassa ilmeni vakavia sisäilmaongelmia, minkä vuoksi sen toimintoja alettiin siirtää asteittain muihin toimitiloihin lokakuusta 2017 lähtien. Viimeiset synnyttäjät vastaanotettiin 18.10.2017.^[2]

Osa Kätilöopiston sairaalan osastoista, kuten naistentautien poliklinikka, röntgen-osasto ja vastasyntyneiden osasto jatkoivat toimintaansa sairaalan tiloissa vuoden 2018 alkuun saakka. Sairaalan ovet sulkeutuivat lopullisesti 29.3.2018, kun naistentautien poliklinikka muutti uusiin toimitiloihin Helsingin Ruoholahteen.

• Luettelo Suomen sairaaloista

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kätilöopisto.

• Kätilöopiston sairaalan esittely HUS:n sivulla (Arkistoitu – Internet Archive)