Maaningan Käärmelahdessa syntyneen Taavetti Lapveteläisen vanhemmat olivat Petter Lapveteläinen (1821–1869) ja Maria Hoffren (s. 1826). Petter Lapveteläisen kuoltua hänen viljelemänsä Rantalan tila joutui pakkohuutokaupattavaksi ja perhe hajosi. Setä Pärtty Lapveteläinen otti Taavetin hoiviinsa, mutta hän joutui yhdeksänvuotiaasta saakka elättämään itsensä maatöillä. Lapveteläinen työskenteli kotiseudullaan renkinä vuoteen 1885, jolloin hän lähti radanrakentajaksi kiertäen työmaita Pohjois-Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1897 Lapveteläinen muutti Kuopioon saatuaan työpaikan Nikolai Bomanin huonekalutehtaasta. Myöhemmin hän työskenteli myös kirvesmiehenä Leppävirralla toimineessa laivanveistämössä.[2]
Politiikassa
Lapveteläinen lähti työväenliikkeen toimintaan vuonna 1900, jolloin hän liittyi Kuopion työväenyhdistykseen[3] Lapveteläinen kuului sosialidemokraattiseen piiritoimikuntaan sekä vaikutti muun muassa Kuopion puuseppien ammattiosastossa ja Kuopion Työväen Osuuskaupan hallituksessa.[2] Hän oli myös Kuopion kaupungin valtuusmies vuosina 1903–1905. Kansanedustajaksi Lapveteläinen valittiin vuonna 1911.[1]
Sisällissota ja kuolema
Sisällissodan sytyttyä Lapveteläinen valittiin maaliskuussa 1918 Työväen pääneuvoston sekä vallankumouksellisen ylioikeuden jäseneksi. Hän jätti molemmat tehtävät 5. huhtikuuta, jolloin punaisten johto evakuoitiin Viipuriin. Lapveteläinen vangittiin Helsingin taistelun jälkeen 24. huhtikuuta asunnoltaan Kruununhaasta ja vietiin aluksi Suomenlinnan vankileirilleIso-Mjölön saareen, josta kansanedustajat siirrettiin pian Sörnäisten vankilaan. Marraskuussa 1918 valtiorikosylioikeus tuomitsi Lapveteläisen elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen valtiopetoksesta, mutta myöhemmin tuomio muutettiin armahduslakien nojalla 12 vuoden vankeudeksi.[2]
Lapveteläinen löydettiin kuolleena sellistään aamulla 1. heinäkuuta 1919. Samana yönä Sörnäisten kuritushuoneessa kuoli itsemurhan tehnyt kansanedustaja Juho Kujala. Lapveteläisen kuolemaa epäiltiin myös itsemurhaksi, minkä johdosta hänen sellissään olleet elintarvikkeet tutkittiin mahdollisten myrkkyjen varalta.[2][4] Ruumiinavauksessa kuolinsyyksi todettiin kuitenkin aivohalvaus.[5]
Lapveteläinen haudattiin Kuopion isolle hautausmaalle 6. heinäkuuta 1919. Kuopion työväentalolta lähteneestä hautajaissaattueesta muodostui suuri työväenliikkeen mielenosoitus, johon lehtitietojen mukaan osallistui noin 3 000 saattajaa. Lapveteläisen haudalla puhui muun muassa kansanedustaja Ville Vainio.[6]
Yksityiselämä
Lapveteläisen puoliso oli Jaakkimasta kotoisin ollut Amanda Stulanderin (s. 1868), jonka kanssa hän avioitui Sortavalassa vuonna 1891. Pariskunnalla oli kaksi tytärtä.[1]
