Vihersalon vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Matinpoika Ala-Rasku (1845–1913) ja Liisa Tuomaantytär Latva-Kokko (1847–1900). Perheessä oli 15 lasta. Kansakoulun jälkeen Vihersalo kävi Isossakyrössä toimineen Orisbergin meijerikoulun työskennellen vuodesta 1891 lähtien meijeriapulaisena Askaisissa.[2]
Sodan loppuvaiheessa Vihersalo pakeni Neuvosto-Venäjälle, jossa hän toimi punapakolaisille tarkoitetun suomalaisen lastenkodin johtajana Pietarissa. Vihersalo kuoli pilkkukuumeeseen Pietarin kulkutautisairaalassa huhtikuussa 1919.[5][6]
Perhe
Vihersalon puoliso oli Askaisesta kotoisin ollut kirvesmies Johan Wilhelm Vihersalo (1867–1922), jonka kanssa hän avioitui 1892.[7] Viisilapsinen perhe asui Kaarinassa.[6]
↑4:s työläisnaisten edustajakokous Viipurissa. Sosialisti, 10.10.1906, nro 144, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.4.2021.
↑Valtiorikosasiain Tiedusteluosaston luettelo C, s. 133. Helsinki: Valtiorikosasiain Tiedusteluosasto, 1918. Teoksen verkkoversio (PDF).
↑Katainen, Elina: Vapaus, tasa-arvo, toverillinen rakkaus : perheen, kotitalouden ja avioliiton politisointi suomalaisessa kommunistisessa liikkeessä ennen vuotta 1930, s. 131, 180. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013. ISBN 978-952-59761-0-6Teoksen verkkoversio (PDF).