Askainen Villnäs
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Masku ja Naantali
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°34′20″N, 021°51′55″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turun seutukunta
Kuntanumero	017
Hallinnollinen keskus	Askaisten kirkonkylä
Perustettu	1876
Liitetty	2009
– liitoskunnat	Masku Lemu Askainen
– syntynyt kunta	Masku
Pinta-ala	95,96 km² [1] (1.1.2008)
– maa	62,62 km²
– sisävesi	0,36 km²
– meri	32,98 km²
Väkiluku	1 007  [2] (31.12.2008)
– väestötiheys	16,08 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma	2007 [3]
– 0–14-v.	16,3 %
– 15–64-v.	64,8 %
– yli 64-v.	19,0 %
Infobox OK

Askainen (ruots. Villnäs) on entinen Suomen kunta, joka nykyään on osa Maskua Varsinais-Suomen maakunnassa. Askaisten ja Lemun kunta liittyivät Maskuun 1. tammikuuta 2009. Uuden kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna. Naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Lemu, Merimasku, Mynämäki, Taivassalo ja Velkua.

Askaisten tunnetuin nähtävyys, marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2005. Nähtävyyksiin kuuluu myös vanha kivikirkko, jonka vuonna 1653 valmistuneet lyijylasi-ikkunat ovat Suomen vanhimmat.^[4]

Askaisiin kuuluneet Livonsaari ja Lempisaari siirtyivät vuonna 2011 osakuntaliitoksella Maskulta Naantalille.^[5]

"Meren rannalla, lähellä Turkua" oli kunnan motto.^[6]

Askainen oli maisemallisesti tyypillinen Turun saariston sisäosien kunta. Siihen kuuluivat Mynämäenselän ja Lemunlahden väliin työntyvän niemimaan kanta- ja keskiosa, pääosa Livonsaaresta ja muutama pienempi saari niiden ympärillä. Suurin osa niemimaasta oli aikoinaan useana peräkkäisenä saarena, mutta maankohoamisen seurauksena salmet ovat kuroutuneet umpeen, ja Lempisaari on kasvanut kiinni mantereeseen. Askaisten korkein maastonkohta niemimaan keskiosassa ulottuu 68 metrin korkeudelle merenpinnasta, ja Livonsaaren korkeimmat kohdat ovat 50 metriä merenpinnan yläpuolella. Tasaiset savimaat ovat entisten merenlahtien ja salmien pohjia.^[7]

Askaisissa on 32 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967)^[7]:

Muita alueita Askaisissa ovat lisäksi Antikainen, Auttinen, Iiroinen, Kaamanen, Karavainen, Koskoinen, Laakinen, Livonsaari, Raumharja, Ruohoisenmaa, Taloinen ja Tävälä.

Askaisissa järjestetään vuosittain kurkkumarkkinat. Livonsaaressa järjestetään vuosittain kesäkuussa Livonsaari-päivä, jossa valitaan muun muassa vuoden savustaja.^[8]

Karvatin pitäjä perustettiin nykyisen Askaisten alueelle, Lemun ja Maskun kirkkopitäjiin, noin vuonna 1405. Pitäjän tehtävänä oli muun muassa oikeustoimien hoitaminen ja veronkanto. Pitäjän historia oli varsin lyhytaikainen.

Askainen on entinen Lemun kappeli, jossa oli oma kappalainen ainakin vuonna 1592. Senaatin päätöksellä Askainen tuli itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1910, mutta lopullisesti itsenäistyminen toteutui vasta vuonna 1938.^[7]

Askaisten ensimmäinen kuntakokous pidettiin 12.5.1869 Karvatin Potilassa. Puhetta johti Lempisaaren isäntä G. A. von Haartman. Kunta muodostettiin Willnäsin kappelin alueesta.^[9]

Askaisten alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Askaisten murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään. Mynämäellä, Karjalassa, Mietoisissa ja Askaisissa puhuttu murre muodostaa oman Mynämäen seudun alaryhmänsä Maskun alaryhmässä.^[10]

Askaisten pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla kalapata sekä mustaherukan lehdistä ja sitruunasta uutettu ja hiivalla käytetty Louhisaaren juoma.^[11]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Askainen Wikimedia Commonsissa

• Askaisten vanhoja karttoja Kansallisarkiston palvelussa