Vahto

Vahto
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Rusko

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°36′35″N, 022°18′25″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 906
Hallinnollinen keskus Vahdon kirkonkylä
Perustettu 1870-luku
Liitetty 2009
– liitoskunnat Rusko
Vahto
– syntynyt kunta Rusko
Pinta-ala 77,37 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 77,06 km²
– sisävesi 0,31 km²
Väkiluku 1 919  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 24,9 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 22,3 %
– 15–64-v. 65,1 %
– yli 64-v. 12,6 %
Vahdon kirkko vuodelta 1804

Vahto on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Vuodesta 2009 se on ollut osana Ruskoa.

Historiaa ja nykypäivää

Vahto kuului alun perin Ruskon pitäjään, jolloin sitä kutsuttiin Puu-Ruskoksi tai Ruskon korveksi. Itsenäisenä kuntana Vahto aloitti 1870-luvulla, jolloin pidettiin ensimmäinen kuntakokous.

Vahdon kunta liittyi Ruskoon vuoden 2009 alussa. Ruskon vaakunaksi tuli tässä yhteydessä Vahdon vaakuna.[4] Vahdon naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku ja Yläne. Vahdon pohjoisin piste oli Kuhankuono, joka oli aiemmin kaikkiaan kahdeksan kunnan yhteinen rajapyykki.

Vahdolla on suuria sora-alueita ja runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat. Lisäksi luonnonvaraisia soita on kunnassa useita. Vahdon suurimpia työllistäjiä on Virtasen autokoritehdas.

Kyliä

Vahdon alueen kyliä ovat Askainen, Auvainen, Hemmola, Hyrköinen, Inkinen, Järvijoki (jakaa Tortinmäen kanssa), Kautranta, Kierikkala, Koivisto, Kylämäki, Laukola, Lavamäki, Parikka, Peijari, Riittiö, Seppälä, Silvola, Sysimäki.

Tunnettuja vahtolaisia

Kulttuuri

Murre

Vahdon alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Vahdon murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[5]

Ruokakulttuuri

Vahdon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianpääsyltty ja pullamaito.[6]

Lähteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Malkamäki, Elina & Högmander, Jutta: Rusko ja Vahto saavat odotetusti toisensa Turun Sanomat. 11.12.2007. Arkistoitu 13.6.2017. Viitattu 23.7.2012.
  5. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  6. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 32. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla