Sodankylän nimestä on monia eri teorioita. Sodankylä mainitaan vanhoissa lähteissä nimillä Såvannby (1563), Sovankylä (1566–1567) ja Savan kields (1700-luvun alku). Paikannimen alkuosa tulee nimestä Sova, joka on kahden joen risteymälähde? tai suomalaistettu muoto saamelaisesta sukunimestä Čoavvá. Pohjoissaamenkielinen nimi Soađegilli lienee myöhempi käännöslaina suomenkielisestä nimestä.[11]
Luonto
Osa vuonna 1983 perustetusta Urho Kekkosen kansallispuistosta sijaitsee Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Puistossa sijaitseva Sokosti on kunnan korkein maastonkohta. Lisäksi Sompion luonnonpuisto ja osa Saariselän tunturialueesta ovat Sodankylän alueella. Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee myös osittain Sodankylän kunnan alueella. Luostolla on mahdollisuus talven laskettelu- ja hiihtomahdollisuuksien lisäksi nauttia kesällä muun muassa erilaisista musiikkitapahtumista. Luosto on tullut tunnetuksi myös alueella sijaitsevasta Lampivaaran ametistikaivoksesta.
Sodankylän kunnan alueella sijaitsevat myös Suomen suurimpiin lukeutuvat tekojärvetLokka ja Porttipahta, jotka rakennettiin 1960- ja 1970-luvuilla vastaamaan kasvavan sähköntarpeen kysyntään. Tekojärvien suunnittelu aloitettiin 1950-luvulla, Lokka valmistui vuonna 1967 ja Porttipahta oli valmis 1980-luvulle tultaessa[12][13]. Tekoaltaat yhdistää Vuotson kylän läpi kulkeva Vuotson kanava.[14] Lokan tekojärven alle jäi Suomen siihen saakka suurin suoPosoaapa sekä Mutenian, Korvasen ja Rieston kylät.
Pääosa Sodankylästä kuuluu Kemijoen vesialueeseen ja sen alueella virtaavat myös Kemijoen suuret sivujoet Luiro ja Kitinen. Aivan kunnan pohjoisosasta saavat alkunsa Venäjän puolelle virtaavat Lutto ja Jaurujoki.
Sodankylän kunnan alueella on myös lukuisia luontopolkuja, mm.
Sodankylässä, kuten muuallakin Lapissa, on subarktinen ilmasto. Talvi on pitkä, kylmä ja luminen ja kesä on lyhyt ja leuto, mutta golfvirran ja lauhojen lounaistuulien ansiosta etenkin talvet ovat leudompia kuin muualla vastaavilla leveyspiireillä mantereisessa ilmastossa.[17] Talvi kestää noin seitsemän kuukautta; pysyvä lumi sataa keskimäärin 23.10. ja sulaa keväällä 16.5., mikä tarkoittaa että talvi on jopa yli 4 kuukautta pidempi kuin Etelä-Suomessa, mutta jonkin verran lyhyempi kuin pohjoisemmassa Lapissa.[18] Sadanta on melko vähäistä, keskimäärin 507 mm vuodessa. Sateisin kuukausi on heinäkuu (63 mm) ja kuivin huhtikuu (28 mm).
Terminen kesä, jolloin lämpötila on pysyvästi +10 asteen yläpuolella, alkaa keskimäärin 8.6. ja päättyy 24.8.[19] Helteitä esiintyy keskimäärin noin 6 kertaa kesässä.[20] Kesä on jopa kuukauden pidempi kuin pohjoisemmassa Lapissa.
Sodankylän pakkasennätys on tammikuussa 1999 mitattu −49,5 °C ja korkein mitattu lämpötila +31,8 °C heinäkuulta 2018.[21]
Sodankylän vanha kunnantalo ja paloasema ovat Lapin sotienjälkeistä arkkitehtuuria.
Sodankylässä on vietetty vuodesta 1986 lähtien vuosittaiset kansainväliset Sodankylän elokuvajuhlat (engl.Midnight Sun Film Festival). Sodankylän Tankavaarassa järjestetään joka kesä kansainväliset kullanhuuhdonnan kilpailut. Vuodesta 1973 vuoteen 1994 Sodankylässä järjestettiin kansanmusiikin ja -tanssin kansainvälistä kesätapahtumaa Jutajaisia. Vuonna 1995 Jutajaisten pitopaikka vaihtui Rovaniemelle
Luostolla järjestettiin 2002–2017 loppukesäisin LuostoClassic -niminen tapahtuma, joka keskittyi klassisen musiikin tarjontaan.
Lyhyen matkan päässä keskustassa, Kitisen ja Jeesiöjoen risteyskohdassa sijaitsee Sodankylän kotiseutumuseo, joka esittelee alueen talonpoikaisajan elämää.
Sodankylän merkittävimpiin rakennuksiin kuuluu vuonna 1689 rakennettu puinen Vanha kirkko ja vuonna 1859 valmistunut uudempi kivikirkko.
Sodankylän vanha kirkko.
Sodankylän vanha kirkko on yksi Lapin vanhimpia säilyneitä puukirkkoja. Kirkko on rakennettu vuonna 1689 Keski-Lapin väestöä varten. Kirkko entisöitiin 1926, ja vuosina 1992–1995 Museovirasto korjasi paanukatteen ja ulkoverhoilun. Vanha kirkko on säilyttänyt aitoutensa ja tunnelmansa läpi vuosisatojen. Kirkossa pidetään kesäisin hartaustilaisuuksia, ja se on suosittu vihkikirkkona.
Poro ja lappalainen -patsas on kirkonkylän keskustassa oleva Ensio Seppäsen pronssiteos vuodelta 1970, joka kuvaa yhtä peruselinkeinoista, poronhoitoa. Poronhoito antaa nykyäänkin elannon usealle sodankyläläiselle perheelle ja hyvin harjoittajalleen, sillä sen kautta yhteys luonnon kiertokulkuun säilyy edelleen elävänä.
Kaivostoiminta
Sodankylässä harjoitetaan varsin runsaasti kaivostoimintaa. Kunnan alueella esimerkiksi toimi vuonna 1996 avattu kultaan keskittynyt Pahtavaaran kaivos, ja kunnan alueella toimii vuoden 2012 aikana kaupallisen tuotannon aloittanut Kevitsan kaivos.[24] Kevitsan kaivoksen avaamisen ansiosta Sodankylän muuttotappio on vihdoinkin kääntynyt muuttovoitoksi.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 lopussa Sodankylässä oli 8 545 asukasta, joista 5 366 asui taajamissa, 3 054 haja-asutusalueilla ja 125:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sodankylän taajama-aste on 63,7 %.[27] Sodankylän taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[28]
Sodankylän lentokenttä sijaitsee noin kolme kilometriä kunnan keskustasta kaakkoon. Kentälle ei ole ollut säännöllistä reittiliikennettä 1990-luvun jälkeen.
Onnela, Samuli & Suur-Sodankylän historiatoimikunta: Suur-Sodankylän historia 2. (Suurpitäjä saamelaisten ja suomalaisten maana vuosina 1747-1916) Määritä julkaisija!ISBN 951-96796-9-3
