Savolainen osakunta
vaakuna kanta-alue
Perustettu	1905
Inspehtori	Martti Nissinen
Kuraattori	Lauri Hatakka (2024–2025)[1]
Jäsenten lukumäärä	n. 260[2]
Osoite	Mannerheimintie 5 A 00100 Helsinki
Kotisivut	www.savolainenosakunta.fi
Helsingin yliopiston osakunnat
Nylands |  Eteläsuomalainen |  Savolainen |  Karjalainen |  Hämäläis |  Keskisuomalainen |  Kymenlaakson |  Åbo |  Varsinaissuomalainen |  Satakuntalainen |  Wiipurilainen |  Östra Finlands |  Etelä-Pohjalainen |  Vasa |  Pohjois-Pohjalainen

Savolainen osakunta (SavO) on yksi Helsingin yliopiston osakunnista.

Osakunnan toiminta keskittyy Uudelle ylioppilastalolle, jonka A-rapun ylintä kerrosta, "Vinniä", se on asuttanut vuodesta 1931 lähtien.

Osakunnan kanta-aluetta ovat pääsääntöisesti Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnat. Etelä-Savon maakunnan kunta Pertunmaa ei kuulu Savolaisen osakunnan kanta-alueeseen, vaan Hämäläis-Osakunnan alueeseen, mutta Etelä-Karjalan Savitaipale on yhteisaluetta Wiipurilaisen Osakunnan kanssa. Rautavaaran ja Heinäveden kunnat ovat yhteisiä Karjalaisen Osakunnan kanssa.^[3]

Osakuntalaitos kehittyi Turun kuninkaallisessa akatemiassa 1640-luvulla. Varhaisin maininta savolaisesta, viipurilaisesta ja hämäläisestä ylioppilasmaakunnasta esiintyy konsistorin pöytäkirjassa vuonna 1653. Näiden kolmen maakunnan inspehtoriksi asetettiin professori Martinus Stodius. Jaottelu ei kuitenkaan ollut pysyvä.^[4]

Nykyinen Savolainen osakunta perustettiin 1. lokakuuta 1905 yhdessä Karjalaisen Osakunnan kanssa, kun vuonna 1833 perustettu Savo-karjalainen osakunta jakaantui kahtia. SavOn vuosijuhlapäivä on 20. helmikuuta tai sitä lähinnä oleva lauantai tai sunnuntai sen muistoksi, että kyseisenä päivänä vuonna 1865 annettiin asetus suomen kielen käyttöön ottamisesta oikeusistuimissa ja virastoissa.

SavOn jäseneksi voi liittyä korkeakouluopiskelija. Jäsenistä suurin osa on aina ollut Helsingin yliopistosta, mutta myös muiden pääkaupunkiseudun korkeakoulujen (Aalto-yliopisto, Taideyliopisto, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu) opiskelijoita on liittynyt osakuntaan. Jäseninä on ollut myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisia opiskelijoita. Jäsenistön enemmistö on käynyt koulunsa jossakin päin Savoa, ja lähestulkoon kaikilla on sukulaissuhteita Savoon. Savolaisuus ei ole kuitenkaan osakunnan jäsenyyden ehto.

Jäsenen päättäessä opintonsa hänestä tulee entinen jäsen, joka saa edelleen osallistua osakunnan tapahtumiin, mutta menettää äänioikeutensa osakunnan kokouksissa.

Jäsenmäärän romahdus vuoden 1960-luvun lopulla selittyy radikaalien opiskelijaliikkeiden nousulla vuonna 1968 ja sillä, että heti seuraavana vuonna astui voimaan uusi asetus Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta ja osakunnista.^[5] Varsinainen osakuntiin kuulumisen pakollisuus oli kuitenkin lakannut jo vuonna 1937.^[6]

Osakunnan oikeudellinen asema perustuu muiden osakuntien tapaan suoraan yliopistolakiin^[7] sekä Helsingin yliopiston johtosääntöön.

Osakunnan ylin päättävä elin on osakunnan kokous, jossa puhetta johtaa inspehtori – osakuntalaisten ”valvojakseen” valitsema yliopiston professori. Vuoden 2008 alusta lähtien osakunnan inspehtorina on toiminut Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen.

Osakunnan hallintoa ohjaa vuosittain valittava osakuntaneuvosto. Neuvostoa johtaa joka toinen vuosi valittava kuraattori, joka on vanhempi osakunnan jäsen tai entinen jäsen. Kauden 2022–2023 kuraattorina toimii Lauri Hatakka. Neuvostoon kuuluvat toiminnanjohtaja, taloudenhoitaja, sihteeri ja neljä neuvosta. Käytännön toiminnasta vastaa joukko virkailijoita.

Osakunnan sääntöjen mukaan osakunnan tarkoitus on muun muassa edistää jäsentensä yhteiskunnallisia ja henkisiä pyrintöjä sekä monipuolista harrastustoimintaa. Osakunnassa pääsee kokeilemaan siipiään yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ottamalla vastuulleen itseään kiinnostavia projekteja sekä tehtäviä osakunnan hallinnossa. Tärkeä vaikutin toimintaan on myös siteet kotimaakuntaan. Suhteita pidetään yllä esimerkiksi kesäisellä Tervahöyryristeilyllä, jota on järjestetty vuodesta 1952.

Osakunnan varsinainen toiminta painottuu opinnoilta jäävään vapaa-aikaan. Osakunnan piirissä toimii vuonna 1932 perustettu kuoro Savolaisen Osakunnan Laulajat (SOL) sekä vuonna 2005 perustettu viihdeorkesteri Savolaisen Osakunnan Soitannollinen Seura (SOSSu ry).^[8] Lisäksi osakunnan piirissä toimii erilaisia harrastuskerhoja kuten vaihtoehtoisen elokuvakulttuurin kerho Viliminkippeet ja lautapelikerho Peliliike. Osakunta järjestää toisinaan bileitä ja pöytäjuhlia. Vapaa-aikapainotteisuudesta huolimatta osakunnan nimissä tehdään myös yhteiskunnallista työtä ja pidetään opiskelijan puolia yliopisto- ja valtakunnanpolitiikassa.

SavO omistaa Savolaisten ylioppilaiden säätiön kautta Helsingin Koskelassa, Patolassa ja Vallilassa opiskelija-asuntoja, joissa on noin 130 opiskelijan koti.

Osakunta julkaisee Susj-lehteä kaksi kertaa vuodessa. Savotar on osakunnan aikakauskirjasarja, joka syksyllä 2004 sai kymmenennen osansa osakunnan historiateoksesta. Osakunnan kirjallisista tuotoksista aktiivisimmassa käytössä lienevät aina olleet laulukirjat.

• Theodor Homén 1905–1923
• Oswald Streng (vuodesta 1940 Renkonen) 1923–1924
• K. R. Brotherus 1924–1928
• A. F. Puukko 1929–1945
• Mauno J. Kotilainen 1945–1960
• Lennart Pinomaa 1961–1963
• Pentti Pöyhönen 1964–1968
  • Aarne Nyyssönen vt. inspehtori 1964–1965
• Aarne Nyyssönen 1969–1975
• Mikko Korhonen 1975–1983
• Toivo Holopainen 1984–1987
• Raimo Väyrynen 1988–1992
• Mirja Saari 1993–1999
• Mauno Kosonen 2000–2007
• Martti Nissinen 2008–

Suluissa vuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi.^[9]

• Thiodolf Rein (1905)
• Juhani Aho (1908)
• E. G. Palmén (1910)
• P. E. Svinhufvud (1917)
• Otto Manninen
• Konstantin Päts (1930)
• Oswald Renkonen
• A. F. Puukko
• Ilmari Salomies (1953)
• P. J. Hynninen (1958)
• Mauno J. Kotilainen (1961)
• Martti Ruutu (1962)
• Olavi Nieminen (1980)
• Erik Elinder (1992)
• Kai Laitinen (1995)
• Antero Nederström (2001)
• Mirja Saari
• Mauno Kosonen (2014)
• Rauno Puisto (2020)
• Olli Rehn (2020)
• Eeva Ahtisaari (2023)

Savolainen osakunta on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimiva järjestö. Muiden osakuntien kanssa tehdään yhteistyötä sekä suoraan kahdenkeskisesti että Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan kautta. Erityisen läheiset suhteet ovat sisarosakunta Karjalaiseen Osakuntaan sekä naapureihin Uudella ylioppilastalolla, Eteläsuomalaiseen osakuntaan ja Varsinaissuomalaiseen osakuntaan. Ylioppilaskunnan politiikkaan osakunta liittyy Osakuntalaisen Unionin kautta.

Opiskelunsa loppuun saattaneiden osakuntalaisten yhdistykseen Savolaisen Osakunnan Seniorit r.y.:hyn osakunta pitää tiivistä yhteyttä. Yhdessä senioriyhdistyksen kanssa osakunta hallitsee Savolaisten ylioppilaiden säätiötä, joka omistaa osakunnan asuntolat.

SavOlla on ystävyyssopimuksia ulkomaisten opiskelijajärjestöjen kanssa. Vuonna 1930 solmittiin ystävyyssopimus tarttolaisen mieskorporaatio Fraternitas Estican kanssa ja kohta sen jälkeen naiskorporaatio Indlan kanssa. Yhteydenpitoa niihin jatkettiin myös Viron neuvostomiehityksen aikana.

Suhteita ruotsalaisiin osakuntiin oli jo samoihin aikoihin, kun ystävyyttä virolaisten kanssa hierottiin, mutta ystävyyssopimus Uppsalan Värmlands Nationin kanssa solmittiin vasta 1951. Lundin Wermlands Nationin kanssa ystävyyssopimus tehtiin 1956 ja Linköpingin Wermlands Nationin kanssa 2005.

Savolaisia ylioppilasyhdistyksiä on muun muassa Turussa (Turun Yliopiston Savo-Karjalainen Osakunta r.y.) ja Tampereella (Savotta).

• Jouko Kokkonen: Tuuhea oksa savolaisuuden puussa. Savolaisen Osakunnan historia 1905–2004. Savolainen Osakunta, Helsinki. ISBN 952-99314-3-3. Tallinna Raamatutrükkikoda, 2004.
• Savolainen Osakunta: Savolaisen Osakunnan laulukirja. Savolainen Osakunta, Helsinki. ISBN 952-99314-4-1. Tallinna Raamatutrükkikoda, 2005.
• Savolaisen osakunnan kotisivut